Usein kysytyt kysymykset


Olemme koonneet tälle sivulle tietoa Opetushallituksen eri osa-alueista. Jos et löydä vastausta, niin voit lähettää kysymyksesi lomakkeella, joka löytyy sivun alalaidasta.

112 aiheeseen liittyvää kysymystä

Avainsanat Arviointi ja todistukset Osaamisen arviointi Perusopetus

Päättöarvosana muodostetaan, kun oppiaineen oppimäärän opetus päättyy. Mikäli oppiaineen päättöarviointi ajoittuu vuosiluokille 7 tai 8, kyseinen päättöarvosana kirjataan lukuvuositodistukseen ja mahdollisesti annettavaan välitodistukseen.   

Nämä arvosanat siirretään 9. vuosiluokan keväällä annettavaan päättötodistukseen. Päättötodistukseen merkitään myös opintojen laajuus vuosiluokilla 7–9 vuosiviikkotunteina.   

Oppiaineen oppimäärän hyväksyttyä päättöarvosanaa ei voi korottaa, paitsi seuraavissa tapauksissa: 

  • yhteiseen oppiaineeseen liittyvässä sanallisesti arvioitavassa valinnaisessa aineessa (1 vvt) osoitetulla osaamisella (tämä korottamisen periaate tulee kirjata paikalliseen opetussuunnitelmaan)
  •  lisäopetuksessa tai erityisessä tutkinnossa päättötodistuksen saamisen jälkeen.   

Jos kyseessä on oppiaineen oppimäärän hylätty suoritus, jolloin päättöarviointia ei voida suorittaa eikä päättötodistusta voida antaa, tulee oppilaalle varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta korottaa saamansa hylätty arvosana. 

Oppilaalla on mahdollisuus myös arvioinnin uusimiseen ja oikaisuun. Tämä koskee päättöarviointia sekä opinnoissa etenemistä ja vuosiluokalle jättämistä koskevaa päätöstä. Pyyntö arvioinnin uusimisesta osoitetaan koululle, ja huoltajan on tehtävä se kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä. 

 

Suora linkki tähän kysymykseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/onko-oppiaineen-oppimaaran-paattoarvosanan-korottaminen-mahdollista

Avainsanat Valmistava opetus Perusopetus

Ei ole. Perusopetuslain 5 §:n mukaan kunta voi järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta. Valmistava opetus on suositeltavaa, koska siinä lapsi tai nuori oppii opetuskieltä ja saa muita valmiuksia esiopetukseen tai perusopetukseen siirtymistä varten. Opetuksen järjestäjä päättää valmistavan opetuksen aloittamisesta ja järjestämisestä. Paikallinen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma laaditaan Opetushallituksen 2015 antamien perusteiden mukaisesti. 

Avainsanat Lainsäädäntö Perusopetus

Suomessa ei ole koulupakkoa, vaan oppivelvollisuus. Oppivelvollisuuden suorittamisen aloittaminen huoltajien vastuulla olevassa kotiopetuksessa sekä oppilaan eroaminen koulusta ja siirtyminen kotiopetukseen perustuu huoltajien ilmoitukseen, eikä opetuksen järjestäjä voi kieltää oppivelvollisuuden suorittamista kotiopetuksessa.  Oppivelvollisen huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollinen suorittaa oppivelvollisuuden. Kotiopetuksessa olevan oppivelvollisen edistymistä valvoo oppivelvollisen asuinkunta. Käytännössä kunta nimeää tutkivan opettajan, joka valvoo oppivelvollisen edistymistä.

Lapsen huoltajia on tarpeen informoida heidän vastuustaan huolehtia, että oppivelvollisuus tulee suoritettua, oppivelvollisuuden valvontaan liittyvistä käytännön asioista sekä kotiopetuksessa aloittamiseen tai siihen siirtymiseen liittyvistä muutoksista lapsen oikeuksiin koulussa tapahtuvaan opiskeluun verrattuna (oppimateriaalien maksuttomuus ja mahdolliset tukitoimet eivät koske kotiopetusta).

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/kotiopetukseen-siirtyminen-perusopetuksessa

 

Avainsanat Esiopetus Perusopetus

Esiopetuksessa ja perusopetuksen kahdella ensimmäisellä vuosiluokalla oppilaan työpäivään saa kuulua enintään viisi oppituntia ja muina vuosina enintään seitsemän oppituntia. Jos opetuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä edellyttää, voi oppilaan työpäivä vuosiluokilla 7–9 olla väliaikaisesti laissa säädettyä pitempi.

Avainsanat Esiopetus Perusopetus

Koulutuksen järjestäjä päättää, monelta koulu alkaa ja päättyy. Koulutuksen järjestäjän on kuitenkin otettava huomioon opetuksen minimituntimäärät ja koulupäivien pituuden enimmäismäärät, jotka on perusopetusasetuksessa määritelty. 

Avainsanat Oppilas- ja opiskelijahuolto Ammatillinen koulutus Esiopetus Lukiokoulutus Perusopetus Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus Vapaa sivistystyö

Opiskelija voi pyytää saada tietoa koulutuksen järjestäjän asiakirjoista julkisuuslain nojalla. Tällöin koulutuksen järjestäjän tulee arvioida, onko opiskelijalla oikeus pyytämiinsä tietoihin julkisuuslain 11 §:n asianosaisen tiedonsaantioikeuden perusteella. Opiskelija voi pyytää tietoja myös 12 §:n nojalla, jonka mukaan jokaisella on oikeus saada tieto hänestä itsestään viranomaisen asiakirjaan sisältyvistä tiedoista. Näihin oikeuksiin on säädetty joitakin rajoituksia. Julkisuuslain 11 §:n mukaan asianosaisella, tämän edustajalla tai avustajalla ei ole edellä mainittua oikeutta esimerkiksi silloin, jos tiedon antaminen olisi vastoin erittäin tärkeää yleistä etua, lapsen etua tai muuta erittäin tärkeätä yksityistä etua.

Opiskelijalla voi myös olla tietosuojalainsäädännön mukaan oikeus saada tieto siitä, mitä tietoja hänestä on opiskeluhuoltokertomukseen kirjattu sekä oikeus tutustua näihin tietoihin. Kyse on rekisteröidyn oikeudesta saada pääsy omiin tietoihinsa, jota voidaan rajoittaa vain laissa erikseen määritellyissä tilanteissa. Esimerkiksi tietosuojalain 34 §:n 1 momentin mukaan rekisteröidyllä ei ole oikeutta tutustua hänestä kerättyihin tietoihin muun muassa silloin, kun tiedon antamisesta saattaisi aiheutua vakavaa vaaraa rekisteröidyn terveydelle tai hoidolle tai rekisteröidyn tai jonkun muun oikeuksille. 

Opiskelijan huoltajalla on vastaavat oikeudet itseään koskevien tietojen osalta sekä ei-päätöskykyiseksi todetun alaikäisen lapsensa tietojen osalta. Huoltajan pyyntöjä käsitellessä onkin tärkeää tunnistaa, onko huoltaja esittänyt pyynnön opiskelijan puolesta tämän laillisena edustajana, vai haluaako huoltaja käyttää itselleen kuuluvia oikeuksia. Lisäksi koulutuksen järjestäjän on tarkistettava, onko huoltajalla oikeus kaikkiin pyytämiinsä tietoihin. Huoltajalla ei esimerkiksi ole oikeutta opiskelijaa koskeviin tietoihin, jos alaikäinen opiskelija on pätevästi kieltänyt tietojensa antamisen huoltajalleen oppilas- ja opiskelijahuoltolain 18 §:n mukaisesti tai jos tietojen antaminen on esimerkiksi julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 1 kohdan perusteella vastoin lapsen etua. Arvion alaikäisen päätöskyvystä tekee opiskeluhuoltopalveluissa työskentelevä sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö. Arvion lapsen edusta julkisuuslaissa tarkoitetulla tavalla tekee koulutuksen järjestäjä.

Rekisteröidyn oikeuksia ja niiden toteuttamista on käsitelty tarkemmin OPH:n tietosuojaoppaassa (ks. linkki alla). Tietojen luovuttamista julkisuuslain nojalla on käsitelty tarkemmin OPH:n Julkisuus- ja tiedonhallinta opetustoimessa -oppaassa (ks. linkki alla).

Avainsanat Oppilas- ja opiskelijahuolto Ammatillinen koulutus Esiopetus Lukiokoulutus Perusopetus Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus Vapaa sivistystyö

Kun opiskeluhuollon monialaisessa asiantuntijaryhmässä selvitetään yksittäisen opiskelijan opiskeluhuollon tarvetta, tai kun sen jäsenet toteuttavat jo suunniteltuja ja sovittuja yksilökohtaisen opiskeluhuollon tukitoimia, asiantuntijaryhmän vastuuhenkilön on kirjattava ryhmän toimintatavoitteiden kannalta välttämättömät opiskelijaa koskevat tiedot opiskeluhuoltokertomukseen. Myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet voivat tehdä kirjauksia opiskeluhuoltokertomukseen, jotka tallennetaan opiskeluhuoltorekisteriin.

Koulutuksen järjestäjä vastaa tietojärjestelmästä, jossa opiskeluhuoltorekisterin tietoja käsitellään, joten koulutuksen järjestäjän tehtävänä on määritellä tarvittavat käyttöoikeudet asiantuntijaryhmän jäsenille. Käyttöoikeudet on määriteltävä käyttäjän tehtäviin liittyvien käyttötarpeiden mukaan, ja ne on pidettävä ajantasaisina. Käytöstä on kerättävä tarpeelliset lokitiedot. Koulutuksen järjestäjän on huomioitava myös muussa lainsäädännössä asetetut vaatimukset käsittelyn turvallisuudelle ja käyttäjien tunnistamiselle. Näitä vaatimuksia sisältyy muun muassa tietosuoja-asetukseen, tiedonhallintalakiin sekä digipalvelulakiin.

Monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja sen kokoonpanoon vaaditaan opiskelijan (tai tilanteen mukaan hänen huoltajansa) suostumus, joten koulutuksen järjestäjän on määriteltävä ryhmän jäsenten käyttöoikeudet opiskeluhuoltorekisteriin opiskelijakohtaisesti ja suostumusta noudattaen. Jos suostumus perutaan esimerkiksi tietyn ryhmän jäsenen osalta, hänen käyttöoikeutensa opiskeluhuoltorekisteriin on poistettava. Käyttöoikeudet poistetaan myös silloin, kun asiantuntijaryhmä ei enää työskentele. Jos ryhmään tulee uusi jäsen suostumuksen perusteella, hänelle annetaan käyttöoikeus rekisteriin. Asiantuntijaryhmään mahdollisesti osallistuville, oppilaitoksen ulkopuolisille asiantuntijoille tai opiskelijan läheisille ei kuitenkaan voida antaa käyttöoikeuksia opiskeluhuoltorekisteriin.

Avainsanat Oppilas- ja opiskelijahuolto Ammatillinen koulutus Esiopetus Lukiokoulutus Perusopetus Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus Vapaa sivistystyö

Jos koulutuksen järjestäjä ja opiskeluhuoltopalvelut haluavat tarjota mahdollisuuden opiskeluhuoltopalvelujen ajanvaraukseen yhteisessä käyttöliittymässä (kuten Wilma tai vastaava), koulutuksen järjestäjän ja opiskeluhuoltopalveluiden on ensin varmistettava, että tietojenkäsittely on mahdollista toteuttaa ratkaisussa lainmukaisesti. Ajanvarausten hallinnointi kuuluu opiskeluhuoltopalveluiden tehtäviin, joten koulutuksen järjestäjällä ei ole velvollisuutta tarjota käyttöliittymäänsä opiskeluhuoltopalveluiden käytettäväksi tähän tarkoitukseen, mutta opiskeluhuoltopalvelujen sujuvaksi järjestämiseksi yhteistyö eri tahojen kesken on hyvä asia.

Molempia viranomaisia koskevia tiedonhallinnan ja tietojen käsittelyn velvoitteita sisältyy useaan säädökseen. Koulutuksen järjestäjän ja opiskeluhuoltopalveluiden tulisi esimerkiksi tarkistaa, edellyttääkö suunniteltu ratkaisu tiedonhallintalain mukaisen muutosvaikutustenarvioinnin sekä tietosuojalainsäädännössä määritellyn tietosuojan vaikutustenarvioinnin laatimista (ks. linkki alla). Huomioitavia velvoitteita sisältyy lisäksi muun muassa arkistolakiin, lakiin digitaalisten palveluiden järjestämisestä sekä laissa sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa. Koulutuksen järjestäjän ja opiskeluhuoltopalvelujen on myös varmistuttava, että järjestely on mahdollinen hankintalainsäädännön näkökulmasta. 

Yhteisessä viestintäratkaisussa koulutuksen järjestäjä ja opiskeluhuoltopalvelut käyttävät ratkaisua toisistaan erillisinä viranomaisina, ja molempien on pystyttävä toteuttamaan niille kuuluvat lakisääteiset velvoitteet täysimääräisesti. Jos koulutuksen järjestäjän hankkimaa käyttöliittymää tai muuta vastaavaa viestintäratkaisua ei ole alun perin suunniteltu kahden eri viranomaisen käyttöä varten, sitä tulee kehittää vastaamaan lakisääteisiä velvoitteita.

Esimerkiksi opiskeluhuoltopalveluiden asiakkuus ja siihen liittyvät tiedot, kuten ajanvaraukset ja muu henkilökohtainen viestintä, ovat opiskeluhuollon salassa pidettäviä tietoja, jolloin huomioitavaksi tulee myös opiskeluhuoltopalveluihin sovellettava sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan kuuluva lainsäädäntö.

Avainsanat Oppilas- ja opiskelijahuolto Ammatillinen koulutus Esiopetus Lukiokoulutus Perusopetus Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus Vapaa sivistystyö

Koulutuksen järjestäjä vastaa siitä, että opiskelijoilla ja heidän huoltajillaan on tieto oppilaitoksen ja sen opiskelijoiden käytettävissä olevasta opiskeluhuollosta. Tiedotuksessa tulee tarjota tietoa siitä, mitä opiskeluhuoltopalveluja on saatavilla ja miten niiden piiriin pääsee. Opiskeluhuollosta on tiedotettava saavutettavalla tavalla, ja tarvittaessa on käytettävä vaihtoehtoisia kommunikoinnin menetelmiä ja tarvittavia kieliä, kuten esimerkiksi viittomakieltä ja selkokieltä. Koulutuksen järjestäjä voi käyttää Wilmaa tai muuta vastaavaa ratkaisua opiskeluhuoltopalveluista tiedottaessaan, kunhan tietosuoja-asetuksen ja tiedonhallintalain ja muiden lakien vaatimukset on huomioitu. Saavutettavuudesta on säädetty tarkemmin laissa digitaalisten palveluiden tarjoamisesta.

Avainsanat Oppilas- ja opiskelijahuolto Ammatillinen koulutus Esiopetus Lukiokoulutus Perusopetus Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus Vapaa sivistystyö

Opiskeluhuoltopalveluja ohjaa ja kehittää Terveyden ja hyvinvoinnin laitos yhteistyössä Opetushallituksen kanssa, kumpikin oman hallinnonalansa mukaisesti. Opetushallituksen tehtäviin kuuluu myös antaa ohjausta ja neuvontaa toimialallaan.

Opetushallituksella ei sen sijaan ole toimivaltaa valvoa, toimiiko koulutuksen järjestäjä lain mukaisesti. Opetushallitus voi siten yleisellä tasolla ohjeistaa esimerkiksi tietojen käsittelyyn kohdistuvista vaatimuksista, mutta se ei voi linjata täyttääkö koulutuksen järjestäjän käyttämä tietojärjestelmä tai sen käyttöliittymä (kuten Wilma) kyseiset vaatimukset. Sosiaali- ja terveyspalveluja valvovat Aluehallintovirastot ja Valvira. 

Näytetään 1-10/112