Usein kysytyt kysymykset
Olemme koonneet tälle sivulle tietoa Opetushallituksen eri osa-alueista. Jos et löydä vastausta, niin voit lähettää kysymyksesi lomakkeella, joka löytyy sivun alalaidasta.
107 aiheeseen liittyvää kysymystä
Oppimissuunnitelmaan voidaan kirjata opetuksen asianmukaisen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot. Maahantulon ajankohta ja koulukäyntihistoria ovat tärkeitä tietoja, jotta voidaan arvioida esimerkiksi kielenoppimiseen tarvittavaa aikaa. Samoin osaamisen kokonaishahmottamisen kannalta on oleellista, että tiedetään, missä määrin ja millaista koulunkäyntihistoriaa oppilaalla on.
Perusopetuslain 40 §:n mukaan salassapidon estämättä on oppilaan oppilashuoltotyöhön osallistuvilla oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle, rehtorille ja tämän lain mukaisesta opetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot.
Opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot arvioitaisiin kussakin yksittäistapauksessa erikseen. Arvioitaessa esimerkiksi opettajan oikeutta saada oppilaan terveydentilaa koskevia tietoja kouluterveydenhuollosta kyseisen säännöksen nojalla, on arvioitava, onko kyseisillä tiedoilla merkitystä oppilaan opetuksen järjestämisessä.
Esimerkiksi jos oppilaalla on sairaus, joka opettajan tulee ottaa huomioon opetustilanteissa, kyse on säännöksessä tarkoitetusta tiedosta, joka on opettajan välttämätöntä tietää, jotta hän voi järjestää opetustilanteet siten, että oppilaan tai muiden oppilaiden turvallisuus ei vaarannu. Sama koskee esimerkiksi lukivaikeutta. Kysymys on salassa pidettävästä diagnoosista, mutta jota koskeva tieto on välttämätön opetuksen järjestämiseksi.
Perusopetuslain 40 §:n mukaan, kun esiopetukseen osallistuva lapsi siirtyy toisen opetuksen järjestäjän 26 a §:n mukaiseen esiopetukseen tai 26 §:n mukaan järjestämään perusopetukseen, on aikaisemman opetuksen järjestäjän salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava lapsen opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden opetuksen järjestäjän pyynnöstä.
Oppivelvollisuuslain 23 §:n mukaan oppivelvollisen siirtyessä toisen koulutuksen järjestäjän koulutukseen, aikaisemman koulutuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppivelvollisen koulutuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle koulutuksen järjestäjälle. Opetuksen järjestäjä päättää, miten tietojen luovutus käytännössä toteutetaan. Kaikkia tietoja ei tule automaattisesti siirtää, sillä luovutettavien tietojen välttämättömyys tulee harkita tapauskohtaisesti. Opetuksen järjestäjä päättää, kuka sen henkilökunnasta käytännössä vastaa tietojen siirtämisestä.
Opiskelijan siirtyessä saman opetuksen järjestäjän yksikköön kysymys ei ole tietojen luovuttamisesta. Oppilaitoksen henkilökunnalla oikeus opiskelijaa koskeviin tietoihin niiltä osin kuin tietoja tarvitaan työtehtävien hoitamiseksi.
Mahdolliseen tiedonsiirtopalaveriin osallistuvat ainoastaan ne opetuksen järjestäjän ja opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstön edustajat, joiden tehtäviin asia kuuluu.
Kun opiskeluhuollon monialaisessa asiantuntijaryhmässä selvitetään yksittäisen opiskelijan opiskeluhuollon tarvetta, tai kun sen jäsenet toteuttavat jo suunniteltuja ja sovittuja yksilökohtaisen opiskeluhuollon tukitoimia, asiantuntijaryhmän vastuuhenkilön on kirjattava ryhmän toimintatavoitteiden kannalta välttämättömät opiskelijaa koskevat tiedot opiskeluhuoltokertomukseen. Myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet voivat tehdä kirjauksia opiskeluhuoltokertomukseen, jotka tallennetaan opiskeluhuoltorekisteriin.
Koulutuksen järjestäjä vastaa tietojärjestelmästä, jossa opiskeluhuoltorekisterin tietoja käsitellään, joten koulutuksen järjestäjän tehtävänä on määritellä tarvittavat käyttöoikeudet asiantuntijaryhmän jäsenille. Käyttöoikeudet on määriteltävä käyttäjän tehtäviin liittyvien käyttötarpeiden mukaan, ja ne on pidettävä ajantasaisina. Käytöstä on kerättävä tarpeelliset lokitiedot. Koulutuksen järjestäjän on huomioitava myös muussa lainsäädännössä asetetut vaatimukset käsittelyn turvallisuudelle ja käyttäjien tunnistamiselle. Näitä vaatimuksia sisältyy muun muassa tietosuoja-asetukseen, tiedonhallintalakiin sekä digipalvelulakiin.
Monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja sen kokoonpanoon vaaditaan opiskelijan (tai tilanteen mukaan hänen huoltajansa) suostumus, joten koulutuksen järjestäjän on määriteltävä ryhmän jäsenten käyttöoikeudet opiskeluhuoltorekisteriin opiskelijakohtaisesti ja suostumusta noudattaen. Jos suostumus perutaan esimerkiksi tietyn ryhmän jäsenen osalta, hänen käyttöoikeutensa opiskeluhuoltorekisteriin on poistettava. Käyttöoikeudet poistetaan myös silloin, kun asiantuntijaryhmä ei enää työskentele. Jos ryhmään tulee uusi jäsen suostumuksen perusteella, hänelle annetaan käyttöoikeus rekisteriin. Asiantuntijaryhmään mahdollisesti osallistuville, oppilaitoksen ulkopuolisille asiantuntijoille tai opiskelijan läheisille ei kuitenkaan voida antaa käyttöoikeuksia opiskeluhuoltorekisteriin.
Jos koulutuksen järjestäjä ja opiskeluhuoltopalvelut haluavat tarjota mahdollisuuden opiskeluhuoltopalvelujen ajanvaraukseen yhteisessä käyttöliittymässä (kuten Wilma tai vastaava), koulutuksen järjestäjän ja opiskeluhuoltopalveluiden on ensin varmistettava, että tietojenkäsittely on mahdollista toteuttaa ratkaisussa lainmukaisesti. Ajanvarausten hallinnointi kuuluu opiskeluhuoltopalveluiden tehtäviin, joten koulutuksen järjestäjällä ei ole velvollisuutta tarjota käyttöliittymäänsä opiskeluhuoltopalveluiden käytettäväksi tähän tarkoitukseen, mutta opiskeluhuoltopalvelujen sujuvaksi järjestämiseksi yhteistyö eri tahojen kesken on hyvä asia.
Molempia viranomaisia koskevia tiedonhallinnan ja tietojen käsittelyn velvoitteita sisältyy useaan säädökseen. Koulutuksen järjestäjän ja opiskeluhuoltopalveluiden tulisi esimerkiksi tarkistaa, edellyttääkö suunniteltu ratkaisu tiedonhallintalain mukaisen muutosvaikutuksen arvioinnin sekä tietosuojalainsäädännössä määritellyn tietosuojan vaikutustenarvioinnin laatimista (ks. linkki alla).
Huomioitavia velvoitteita sisältyy lisäksi muun muassa arkistolakiin, digitaalisten palveluiden järjestämisestä annettuun lakiin sekä sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annettuun lakiin. Koulutuksen järjestäjän ja opiskeluhuoltopalvelujen on myös varmistuttava, että järjestely on mahdollinen hankintalainsäädännön näkökulmasta.
Yhteisessä viestintäratkaisussa koulutuksen järjestäjä ja opiskeluhuoltopalvelut käyttävät ratkaisua toisistaan erillisinä viranomaisina, ja molempien on pystyttävä toteuttamaan niille kuuluvat lakisääteiset velvoitteet täysimääräisesti. Jos koulutuksen järjestäjän hankkimaa käyttöliittymää tai muuta vastaavaa viestintäratkaisua ei ole alun perin suunniteltu kahden eri viranomaisen käyttöä varten, sitä tulee kehittää vastaamaan lakisääteisiä velvoitteita. Esimerkiksi opiskeluhuoltopalveluiden asiakkuus ja siihen liittyvät tiedot, kuten ajanvaraukset ja muu henkilökohtainen viestintä, ovat opiskeluhuollon salassa pidettäviä tietoja, jolloin huomioitavaksi tulee myös opiskeluhuoltopalveluihin sovellettava sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan kuuluva lainsäädäntö.
Opiskeluhuoltopalveluja ohjaa ja kehittää Terveyden ja hyvinvoinnin laitos yhteistyössä Opetushallituksen kanssa, kumpikin oman hallinnonalansa mukaisesti. Opetushallituksen tehtäviin kuuluu myös antaa ohjausta ja neuvontaa toimialallaan.
Opetushallituksella ei sen sijaan ole toimivaltaa valvoa, toimiiko koulutuksen järjestäjä lain mukaisesti. Opetushallitus voi siten yleisellä tasolla ohjeistaa esimerkiksi tietojen käsittelyyn kohdistuvista vaatimuksista, mutta se ei voi linjata täyttääkö koulutuksen järjestäjän käyttämä tietojärjestelmä tai sen käyttöliittymä (kuten Wilma) kyseiset vaatimukset. Koulutuksen järjestäjän toiminnan laillisuutta valvovat muun muassa Aluehallintovirastot.
Koulutuksen järjestäjä saa luovuttaa psykologille opiskelijan nimen ja syntymäajan sekä luokka- tai ryhmätiedot opiskelijan yksilöintiä varten ja sen tarkistamiseksi, onko opiskelijalla oikeus saada psykologipalveluita. Psykologille saa myös luovuttaa opiskelijan huoltajan nimen, yhteystiedot ja tiedonsaantioikeudet, kun psykologilla on tarve olla yhteydessä opiskelijan huoltajaan.
Jos psykologi tarvitsee muita tietoja psykologipalveluiden tarpeen arviointia tai toteuttamista varten, psykologi määrittelee tarvitsemansa tiedot tapauskohtaisesti. Näiden tietojen luovuttaminen edellyttää suostumusta opiskelijalta tai hänen huoltajaltaan alaikäisen opiskelijan itsenäisestä päätöskyvystä riippuen.
Opiskelijan ja tämän huoltajan tietojen luovuttaminen psykologipalveluihin edellyttää, että opiskelijan asia on tullut hoidettavaksi psykologipalveluun.
Koulutuksen järjestäjä vastaa tietojen luovuttamisen lainmukaisuudesta. Lue tarkemmin tietojen luovuttamisesta psykologipalveluihin Opetushallituksen tukimateriaalista (ks. linkki alla).
Koulutuksen järjestäjä saa luovuttaa kuraattorille opiskelijan nimen ja syntymäajan sekä luokka- tai ryhmätiedon opiskelijan yksilöintiä varten ja sen tarkistamiseksi, onko opiskelijalla oikeus saada kuraattoripalveluita. Kuraattorille saa myös luovuttaa opiskelijan huoltajan nimen, yhteystiedot ja tiedonsaantioikeudet, kun kuraattorilla on tarve olla yhteydessä opiskelijan huoltajaan. Näiden tietojen luovuttaminen perustuu suoraan lakiin, eikä tietojen luovuttamiseen pyydetä suostumusta.
Jos kuraattori tarvitsee muita tietoja kuraattoripalveluiden tarpeen ja kiireellisyyden arviota tai palvelun toteuttamista varten, kuraattori määrittelee tarvitsemansa välttämättömät tiedot tapauskohtaisesti. Välttämättömien tietojen luovuttaminen perustuu suoraan lakiin (sosiaali- ja terveydenhuollon asiakastietojen käsittelystä annetun lain (703/2023) 64 § 1 momentti), eikä tietojen luovuttamiseen pyydetä suostumusta. Muiden kuin välttämättömien tietojen luovuttaminen edellyttää suostumusta opiskelijalta tai hänen huoltajaltaan alaikäisen opiskelijan itsenäisestä päätöskyvystä riippuen.
Opiskelijan ja tämän huoltajan tietojen luovuttaminen kuraattoripalveluihin edellyttää, että opiskelijan asia on tullut hoidettavaksi kuraattoripalveluun.
Koulutuksen järjestäjä vastaa tietojen luovuttamisen lainmukaisuudesta. Lue tarkemmin tietojen luovuttamisesta kuraattoripalveluihin Opetushallituksen tukimateriaalista (ks. linkki alla).
Koulutuksen järjestäjä saa luovuttaa koulu- tai opiskeluterveydenhuoltoon (terveydenhoitaja, lääkäri) opiskelijan nimen, syntymäajan sekä luokka- tai ryhmätiedot opiskelijan yksilöintiä ja koulu- ja opiskeluterveydenhuollon terveystarkastusten järjestämistä varten. Koulu- tai opiskeluterveydenhuoltoon luovutetaan myös opiskelijan huoltajan nimi, yhteystiedot ja tiedonsaantioikeudet, jos esimerkiksi terveydenhoitajalla on tarve olla yhteydessä opiskelijan huoltajaan. Näiden tietojen luovuttaminen perustuu suoraan lakiin, eikä tietojen luovuttamiseen pyydetä suostumusta.
Jos koulu- tai opiskeluterveydenhuollon terveydenhoitaja tai lääkäri tarvitsevat muita tietoja opiskelijan tuen tarpeen selvittelyä ja tukemista varten, he määrittelevät tapauskohtaisesti tarvitsemansa tiedot. Näiden tietojen luovuttaminen edellyttää suostumusta opiskelijalta tai hänen huoltajaltaan alaikäisen opiskelijan itsenäisestä päätöskyvystä riippuen.
Molemmilla koulu- ja opiskelijaterveydenhuollon ammattilaisilla (terveydenhoitaja, lääkäri) on oikeus käsitellä koulutuksen järjestäjän luovuttamia tietoja.
Koulutuksen järjestäjä vastaa tietojen luovuttamisen lainmukaisuudesta. Lue tarkemmin tietojen luovuttamisesta koulu- ja opiskeluterveydenhuoltoon Opetushallituksen tukimateriaalista (ks. linkki alla).
Keskustelu koulu- ja opetuksen järjestäjän tasolla
Jos oppilaan huoltaja tai oppilas on tyytymätön koulun tai opettajan toimintaan, ensisijaisena keinona vaikuttaa asiaan on keskustelu opettajan kanssa. Tarvittaessa voi ottaa yhteyttä myös koulun rehtoriin tai koulutuksen järjestäjään, kuten kunnan opetus- tai sivistysvirastoon. Useisiin asioihin voidaan vaikuttaa koulun ja kodin välisellä avoimella vuorovaikutuksella.
Oikaisuvaatimus aluehallintovirastoon
Lainsäädännön mukaan useimpiin oppilasta koskeviin päätöksiin voidaan hakea muutosta. Muutoksenhaussa noudatetaan lakiin kirjattuja määräaikoja ja menettelysäännöksiä. Tarkemmat ohjeet sisältyvät päätöksiin liitettyihin muutoksenhakuosoituksiin.
Seuraavista päätöksistä voi tehdä oikaisuvaatimuksen aluehallintovirastoon:
1. Oppilaaksi ottaminen
2. Oikeus saada uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusta
3. Erityisen tuen järjestäminen
4. Erityiset opetusjärjestelyt
5. Pidennetty oppivelvollisuus
6. Perusopetuksen poikkeava aloittamisajankohta
7. Oppivelvollisuuden suorittamisen keskeyttäminen
8. Eronneeksi katsominen aikuisten perusopetuksessa
Muutoksenhaku hallinto-oikeuteen
Seuraavista päätöksistä voi valittaa hallinto-oikeuteen:
1. Oppilaalle annettava kirjallinen varoitus
2. Oppilaan määräaikainen erottaminen
3. Opetuksen maksuttomuus
4. Koulumatkat
5. Majoitus
6. Koulussa, koulumatkalla ja majoituksessa sattuneen tapaturman hoito
Aluehallintoviraston päätöksestä on jatkovalitusoikeus hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Tarkemmat ohjeet sisältyvät päätöksiin liitettyihin muutoksenhakuosoituksiin.
Muutoksenhaku oppilaan arviointia koskevaan päätökseen
Oppilaan huoltaja tai muu laillinen edustaja taikka 15 vuotta täyttänyt oppilas itse voi pyytää rehtorilta opinnoissa etenemistä tai vuosiluokalle jättämistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista.
Oppilaan huoltaja tai muu laillinen edustaja taikka 15 vuotta täyttänyt oppilas itse saa vaatia oikaisua pyynnöstä tehtyyn uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, aluehallintovirastolta.
Muut oikeussuojakeinot
Jokaisella on oikeus kannella koulujen tai niissä toimivien virkamiesten tai muiden julkista valtaa käyttävien toiminnasta aluehallintovirastolle tai ylimmille laillisuusvalvojille, eduskunnan oikeusasiamiehelle tai valtioneuvoston oikeuskanslerille. Kantelu voi kohdistua myös sellaiseen toimintaan, josta ei tehdä muutoksenhaun piiriin kuuluvaa hallintopäätöstä, kuten opettajan opetustyöhön tai oppilaiden opetusryhmiin jakamiseen.
Opetushallituksen toimivalta vaikuttaa opetuksen järjestämiseen
Opetushallitus ei valvo opetuksen järjestäjien toimintaa, eikä se ole toimivaltainen käsittelemään ja puuttumaan yksittäisten koulujen tai opettajien toimintaan. Opetushallitus vastaa paikallisten opetussuunnitelmien perusteena olevien valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteiden laatimisesta ja koulutuksen yleisestä seurannasta ja kehittämisestä. Opetushallitus jakaa yleisesti informaatiota koulutuksesta ja opetuksesta erilaisten ohjeiden ja muun materiaalin avulla sekä antaa neuvoja ja opastusta sen toimialaan kuuluvissa asioissa muulla tavoin.
Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/muutoksenhaku-ja-muut-oikeussuojakeinot-koulun-toiminnasta-ja-paatoksista