Usein kysytyt kysymykset

Päivitetty 9.2.2021

Opetuksen ja koulutuksen järjestäjät päättävät työ- ja loma-ajoista, kuten joulu- tai hiihtoloman pituudesta. Perusopetuksen lukuvuodessa tulee perusopetuslain mukaan olla 190 työpäivää, joten loman pidentäminen suunnitellusta edellyttää, että lukukaudelle lisätään vastaavasti työpäiviä. Perusopetuksessa lukuvuoden koulutyö päätetään perusopetusasetuksen mukaan viikon 22 viimeinen arkipäivä. Lukiossa, ammatillisessa koulutuksessa, vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa työ- ja loma-ajoista ei säädetä tarkemmin.  

Muutokset työaikoihin kirjataan koulujen ja oppilaitosten vuosisuunnitelmiin tai niitä vastaaviin suunnitelmiin ja muutoksista tulee ilmoittaa oppilaille ja opiskelijoille sekä heidän huoltajilleen. Muutoksista tulee kuulla myös henkilöstöä.

9.2.2021 laajennettiin koskemaan myös muita kuin joululomia

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/voiko-koulujen-ja-oppilaitosten-lo…

Teksti tarkastettu 28.3.2022

Koulujen ja oppilaitosten tulee varautua mahdollisiin vakavampiin tilanteisiin, joissa esimerkiksi paljon henkilöstöä on poissa työstä.  Jotta opetusta voidaan jatkaa myös näissä tilanteissa, opetuksen ja koulutuksen järjestäjän on tärkeää suunnitella etukäteen esimerkiksi koulujen keskinäistä yhteistyötä ja tarvittaessa sopia yhteistyöstä muiden opetuksen järjestäjien kanssa. Lukiokoulutuksessa myös opiskelijoiden itsenäinen työskentely on mahdollista.

Perusopetuksessa koulutyön keskeyttäminen on viimesijainen vaihtoehto tilanteessa, jossa koulutyötä ei voi pakottavasta syystä jatkaa etäopetuksenakaan eikä opetuksen järjestäminen yhdessä toisen koulun tai muiden opetuksen järjestäjien kanssa ole mahdollista. Koulutyö voidaan siis joutua keskeyttämään erityisen pakottavasta syystä. Normaaliin koulutyöhön tulee palata heti kun pakottava syy poistuu.

Perusopetusasetuksen mukaan lukuvuosi päättyy viikon 22 viimeisenä arkipäivänä. Mikäli perusopetuksen järjestämiseen tulee keskeytyksiä eikä opetussuunnitelman tavoitteita voida muutoin saavuttaa, opetusta voidaan jatkaa viikon 22 jälkeen enintään kuudella työpäivällä. Päätöksen opetuksen keskeyttämisestä ja pitämättä jääneiden päivien korvaamisesta tekee opetuksen järjestäjä. (Perusopetuslaki 23 § 3 momentti)

Lukio-opetuksen väliaikainen keskeyttäminen on viimesijainen vaihtoehto, jos opetusta ei voida jatkaa etäopetuksenakaan eikä myöskään järjestää yhteistyössä muiden lukioiden tai lukiokoulutuksen järjestäjien kanssa. Opetusta pitää jatkaa heti, kun se on mahdollista. Muutos työaikoihin kirjataan lukion vuosisuunnitelmaan. (Lukiolaki 13 § 4 momentti).

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/missa-tilanteissa-opetus-perusopet…

Teksti tarkastettu 28.3.2022

Karanteeni ja eristys ovat tartuntatautilääkärin viranomaispäätöksiä.  Niiden aikana jokaisella perusopetuksen oppilaalla on oikeus 

• opetukseen
• maksuttomiin laitteisiin, materiaaleihin ja yhteyksiin
• oppimisen tukeen
• oppilashuoltopalveluihin
• opetuksen järjestäjän järjestämiin aterioihin tai ruokatarvikekassiin. 

Karanteenissa ja eristyksessä oleva oppilas voi vointinsa mukaan osallistua opetukseen esimerkiksi etäyhteyden välityksellä muun opetusryhmän opiskellessa lähiopetuksessa. Opetushallituksen näkemyksen mukaan päätös etäopetuksesta voidaan tehdä ennen virallisen karanteeni- tai eristämispäätöksen saapumista.

Myös lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa opiskelijan oikeus opetukseen on turvattava mahdollisimman täysimääräisesti.

Koulu tai oppilaitos päättää, miten oppilaiden tai opiskelijoiden työskentelyä kotona ohjataan ja tuetaan luvallisen poissaolon aikana. Opettajat voivat toimivaltansa puitteissa tehdä erilaisia pedagogisesti perusteltuja ratkaisuja, kuten antaa tehtäviä kotiin. Tehtäviä voivat välittää myös muut oppilaat ja opiskelijat, mutta koulu tai oppilaitos vastaa siitä, että kaikki saavat tehtävät ja niihin liittyvää ohjausta. 

Osa kunnista on ilmoittanut, että virallista testausta ja karanteenipäätöksiä ei enää tehdä. Opetushallitus suosittelee, että opetuksen järjestäjät suhtautuvat myönteisesti etäopetuksen järjestämiseen oppilaalle, joka on koronavirustartunnan vuoksi poissa, jos oppilas vointinsa mukaan kykenee opiskelemaan. Oppilas voi osallistua opetukseen esimerkiksi etäyhteyden välityksellä muun opetusryhmän opiskellessa lähiopetuksessa. Perusopetuslain 18 §:n mukainen päätös perustuu tällöin muuhun riittävään oppilaan terveydentilaa koskevaan selvitykseen. Myös koronavirukselle altistuneen oppilaan opetus voidaan Opetushallituksen näkemyksen mukaan järjestää perusopetuslain 18 §:n perusteella etäopetuksena. Näin voidaan turvata lapsen oikeus opetukseen sekä oppilaiden yhdenvertaisuus koko maassa vaikean koronatilanteen aikana.

Esiopetuksessa tilapäisen vapautuksen (poissaolon) myöntämisen sijasta lapselle voidaan tehdä päätös erityisistä opetusjärjestelyistä, jos se on perusteltua lapsen terveydentilaan liittyvistä syistä.  Oppilaita voidaan tukea poissaolon aikana etäyhteyksiä hyödyntävällä opetuksella paikallisesti päätettävällä tavalla.

18.1.2022 täsmennetty toiseksi viimeistä kappaletta sillä, että oppilas voi osallistua etäyhteydellä muulle ryhmälle annettavaan lähiopetukseen

14.1.2022 Päivitetty kauttaaltaan; lisäksi laajennettu koskemaan perusopetuksen lisäksi esiopetusta ja toista astetta.

15.10.2021 Tarkennettu viimeistä kappaletta THL:n ohjeiden mukaiseksi

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/onko-karanteenin-ja-eristyksen-aik…

Teksti tarkastettu 28.3.2022

Sosiaali- ja terveysministeriön 22.12.2021 antaman tiedotteen mukaan rokotuksia tarjotaan jatkossa 5 vuotta täyttäneille ja sitä vanhemmille henkilöille alueellisten aikataulujen mukaisesti. Rokotukset ovat vapaaehtoisia ja maksuttomia.  Rokotusten järjestämisestä ja tiedottamisesta vastaavat kuntien terveysviranomaiset. Myös kouluterveydenhuollon osallistumisesta rokottamiseen päätetään kunnissa. Rokotuksia on hyvä käsitellä yleisellä tasolla perusopetuksen ja toisen asteen opiskelijoiden opetuksessa rokotusten kohderyhmään kuuluvien kanssa. Tavoitteena on antaa oppilaille ja opiskelijoille tietoa rokotuksista ja niiden merkityksestä ihmisen terveydelle.

Miten koronarokotuksia käsitellään opetuksessa? 

Koronarokotuksia käsitellään opetuksessa kuten muitakin rokotuksia opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden mukaisesti. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjien on tärkeä huolehtia, että aihetta käsitellään kaikkien oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa heidän ikätasonsa huomioiden. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän on hyvä varmistaa, että myös eri kielitaustaiset oppilaat ja opiskelijat saavat riittävästi tietoa koronarokotuksista osana opetusta.  

Koulussa ja oppilaitoksessa tulisi suunnitella, miten koronarokotuksia koskeva opetus toteutetaan eri oppiaineissa tai oppiaineiden yhteistyössä. Voi esimerkiksi olla, että terveystieto-oppiainetta ei meneillään olevassa jaksossa opeteta, vaan aihetta joudutaan käsittelemään muiden oppiaineiden opetuksen yhteydessä.  Aiheesta on hyvä keskustella myös vapaamuotoisemmin, esimerkiksi ryhmänohjaajan tai luokanvalvojan tunneilla. Teeman käsittelyssä voidaan tehdä yhteistyötä opiskeluhuollon palveluiden kanssa ja hyödyntää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta löytyvää materiaalia koronaviruksesta, -rokotuksista ja -rokotteista. Opetettavan tiedon tulee perustua tieteelliseen tietoon.

Yksittäisen henkilön rokotusta koskeva tieto on salassa pidettävä terveystieto. Salassapito tulee ottaa huomioon myös rokotusjärjestelyjä suunniteltaessa ja toteutettaessa, jotta tieto rokottamisesta tai siitä pidättäytymisestä ei tule toisten tietoon, ellei lapsi tai nuori sitä itse kerro. Terveydenhuolto vastaa terveystietojen käsittelystä. Opetuksessa ei käsitellä yksittäisen henkilön rokotuksia eikä opetustoimi pidä rekisteriä rokotetuista. 

Oppilaalla ja opiskelijalla on oikeus opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen ja opiskeluun. Rokotuksen ottamisen tai ottamatta jättämisen perusteella ei saa asettaa oppilaita ja opiskelijoita eriarvoiseen asemaan. Rokotuksen ottaminen ei voi olla edellytys koulun tai oppilaitoksen toimintaan osallistumiselle. 

Perusopetuksessa rokotusten käsittely kuuluu aiheena esimerkiksi terveystietoon. Alkuopetuksen ympäristöopissa käsitellään hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä asioita sekä perehdytään arjen terveystottumuksiin. Vuosiluokilla 1-2 perehdytään arjen terveystottumuksiin ja harjoitellaan niihin liittyviä taitoja. Vuosiluokilla 3–6 ympäristöopissa perehdytään muun muassa sairauksien ehkäisyyn. Vuosiluokkien 7–9 terveystiedossa käsitellään ajankohtaisia terveysilmiöitä, tarkastellaan terveyteen liittyvän tiedon luotettavuutta sekä nostetaan esille keskeisiä terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn keinoja.

Lukion terveystiedon opetuksessa rokotuksia lähestytään osana terveyttä, turvallisuutta, terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä (ml. keskeiset tartuntataudit ja epidemiologinen siirtymä) yksilön, yhteisön, yhteiskunnan sekä koko maailman näkökulmista. Oppiaineen tehtävänä on kehittää opiskelijan valmiuksia terveyteen liittyvien valintojen ja niiden taustalla vaikuttavien tekijöiden analysointiin ja seurausten arviointiin. Opetuksessa kehitetään myös opiskelijan kykyä tarkastella monipuolisesti terveyteen ja sairauksiin liittyviä eettisiä kysymyksiä.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjän tulisi yleisellä tasolla tiedottaa rokotuksista ja järjestää tarvittaessa keskustelumahdollisuuksia opiskelijoille. Ammatillisessa koulutuksessa rokotuksiin liittyviä asioita voidaan käsitellä myös yhteisten tutkinnon osien ja soveltuvien alakohtaisten tutkinnon osien yhteydessä.

Milloin nuori voi itse päättää koronarokotuksen ottamisesta?

Terveydenhuollossa alaikäinen voi päättää hoidostaan, myös rokotusten ottamisesta silloin, kun hän on kehitystasonsa mukaisesti siihen kykenevä (Potilaslaki 7 §).  Jos nuori ei kykene tai halua päättää rokotuksestaan itse, rokottamiseen kysytään suostumusta huoltajilta. Jos nuorella on useampi kuin yksi huoltaja, suostumus tarvitaan kaikilta huoltajilta. Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on laatinut mallipohjan suostumukselle.  Alaikäisen päätöskyvyn arvioi terveydenhuollon ammattihenkilö. 

Potilaslaissa ei ole asetettu mitään varsinaista ikärajaa alaikäisen itsemääräämisoikeudelle. Ratkaisevaa on, kykeneekö nuori ymmärtämään hoidon tai siitä kieltäytymisen merkityksen ja vaikutuksen terveydelleen.  

Jotta lapsi tai nuori voi antaa pätevän suostumuksen rokottamiseensa, hänen pitää saada riittävästi ja ymmärrettävällä tavalla tietoa mm. koronavirustaudista, koronarokotuksesta ja koronarokotuksen mahdollisista haittavaikutuksista. Rokottaja arvioi tiedon- ja keskustelutarpeen laajuutta ja sisältöä lapsen tai nuoren yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Hänen tehtävänään on arvioida, kykeneekö lapsi tai nuori tekemään tässä asiassa itsenäisen päätöksen.  Lapsen tai nuoren suostumuksen tulee olla vapaaehtoinen ja hänellä tulee olla yllä kuvattu kyky suostumuksen antamiseen. 

10.8.2021 Päivitetty tekstiin rokotettavien uusi ikäraja 12 vuotta sekä siihen liittyviä tarkennuksia. Lisäksi on lisätty tietoa mm. salassa pidettävistä terveystiedoista.

13.8.2021 Päivitetty tekstiin terveystietojen, rokotusten salassapitoon ja huoltajien suostumuksiin liittyviä tarkennuksia.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/miten-koronarokotuksia-kasitellaan…

Teksti tarkastettu 28.3.2022

Kunnalla on perusopetuslain mukaan velvollisuus järjestää esi- ja perusopetusta. Lain mukaan esi- ja perusopetus ovat lähiopetusta. Perusopetuslain väliaikainen muutos (20a §) mahdollistaa poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymisen tietyin edellytyksin ja rajoitettujen oppilasryhmien osalta.

Opetuksen järjestäjä voi tehdä päätöksen vain tilanteessa, jossa se on välttämätöntä eikä opetuksen järjestämisessä pystytä noudattamaan tartuntatautiviranomaisen päätökseen sisältyvää ohjeistusta opetustilojen turvallisesta käyttämisestä tai kun opetustilat joudutaan sulkemaan osittain tai kokonaan tartuntatautilain 58 §:n nojalla.

Päätöksen poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymisestä tekee opetuksen järjestäjä. Kun opetuksen järjestäjä on kunta, päätöksen siirtymisestä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin tekee kuntalain 90 §:n hallintosäännössä määritelty kunnan toimielin. Kun opetuksen järjestäjänä on valtio, rekisteröity yhteisö tai säätiö, päätöksen tekee valtion ja yksityisen järjestämän koulutuksen hallinnosta annetun lain 4 §:n johtosäännössä määritelty toimielin. 

Poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymistä koskeva päätös voidaan tehdä enintään yhdeksi kuukaudeksi kerrallaan, ja sitä voidaan opetuksen järjestäjän päätöksellä jatkaa, mikäli tartuntatautilain mukaisia päätöksiä ja niissä asetettujen edellytysten soveltamista olisi edelleen välttämätöntä jatkaa.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/voiko-perusopetuksen-jarjestaja-ta…

UKK-vastaus on julkaistu opetus- ja kulttuuriministeriön Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen vaikutukset opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla -koontisivulla:

Perusopetus ja varhaiskasvatus sekä kieliopinnot / Ammatillinen koulutus, lukio-opinnot ja muu toisen asteen koulutus:

• Edellytetäänkö varhaiskasvatuksen, koulun tai opiskelun aloittavilta alkuterveystarkastusta?

Oppilaiden ja opiskelijoiden on perusopetuslain mukaan käyttäydyttävä asiallisesti. Velvollisuuteen käyttäytyä asiallisesti kuuluu myös asiallinen pukeutuminen.

Joillakin oppitunneilla, kuten liikunnassa, teknisessä työssä ja kotitaloudessa, voidaan oppilaiden pukeutumiselle hygienian, turvallisuuden ja vastaavien syiden vuoksi asettaa vaatimuksia ja rajoituksia. Oppilaiden perusoikeudet, kuten oikeus henkilökohtaiseen vapauteen ja sananvapauteen, huomioon ottaen oppilaille ei voida asettaa muita velvoittavia pukeutumiseen ja ulkonäköön liittyviä rajoituksia. Tästä syystä oppilaita ei myöskään voida velvoittaa käyttämään koulupukuja.

Apulaisoikeuskansleri on todennut, että erään koulun järjestyssäännöissä ollut yleinen määräys toisia loukkaavien vaatteiden käyttökiellosta oli lainvastainen. Jotta määräystä olisi voitu pitää lain mukaisena, sen olisi tullut olla yksilöidympi. Kuitenkin kansanryhmää vastaan kiihottavien vaatteiden kieltäminen järjestyssäännöissä olisi apulaisoikeuskanslerin mukaan hyväksyttävää.

Eduskunnan oikeusasiamies on todennut lävistyskorujen kertakaikkisen kiellon ammatillisessa oppilaitoksessa olevan laiton, mutta rajallisempien kieltojen olevan sallittuja turvallisuus- tai hygieniasyistä. Kielto loukkasi opiskelijoiden perusoikeuksia yhdenvertaiseen kohteluun, henkilökohtaiseen vapauteen ja koskemattomuuteen sekä yksityiselämän suojaan.

UKK-vastaus on julkaistu opetus- ja kulttuuriministeriön Venäjän hyökkäys Ukrainaan ja sen vaikutukset opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla -koontisivulla:

Perusopetus ja varhaiskasvatus sekä kieliopinnot / Ammatillinen koulutus, lukio-opinnot ja muu toisen asteen koulutus:

• Onko tilapäisen suojelun piirissä olevilla oikeus koulu- ja opiskeluterveydenhuollon palveluihin?

Suomessa ei ole koulupakkoa, vaan oppivelvollisuus. Oppivelvollisuuden suorittamisen aloittaminen huoltajien vastuulla olevassa kotiopetuksessa sekä oppilaan eroaminen koulusta ja siirtyminen kotiopetukseen perustuu huoltajien ilmoitukseen, eikä opetuksen järjestäjä voi kieltää oppivelvollisuuden suorittamista kotiopetuksessa.  Oppivelvollisen huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollinen suorittaa oppivelvollisuuden. Kotiopetuksessa olevan oppivelvollisen edistymistä valvoo oppivelvollisen asuinkunta. Käytännössä kunta nimeää tutkivan opettajan, joka valvoo oppivelvollisen edistymistä.

Lapsen huoltajia on tarpeen informoida heidän vastuustaan huolehtia, että oppivelvollisuus tulee suoritettua, oppivelvollisuuden valvontaan liittyvistä käytännön asioista sekä kotiopetuksessa aloittamiseen tai siihen siirtymiseen liittyvistä muutoksista lapsen oikeuksiin koulussa tapahtuvaan opiskeluun verrattuna (oppimateriaalien maksuttomuus ja mahdolliset tukitoimet eivät koske kotiopetusta).

Lisätietoa kotiopetuksesta: https://www.oph.fi/fi/koulutus-ja-tutkinnot/kotiopetus

Sovellettava lainsäädäntö
Oppivelvollisuuslaki 9 §
Perusopetuslaki 25 § ja 26 § 

Päivitetty 18.3.2022

Opetuksen ja koulutuksen järjestäjä päättää ulkomaanjakson, leirikoulun ja retken järjestämisestä Venäjän Ukrainaan kohdistaman hyökkäyksen aikana. Sama koskee myös liikkuvuusjaksoja järjestäviä organisaatioita. 

Matkaa järjestävän tai vapaaehtoisia lähettävän tahon on tärkeä seurata ulkoministeriön matkustusohjeita. Suomalaisen tahon kannattaa ottaa tarkasti huomioon myös vastaanottavan tahon näkemys paikallisesta tilanteesta. Venäjän hyökkäyksen vuoksi voi eri maissa, erityisesti lähellä Ukrainaa, olla esimerkiksi logistisia ongelmia ja kuormitusta oppilaitosten ja muiden organisaatioiden toiminnassa.

Opetuksen ja koulutuksen järjestäjä tai muu lähettävä taho arvioi, voidaanko turvallinen oppimisympäristö taata ulkomailla ja päättää arvion perusteella ulkomaanjakson, leirikoulun tai retken toteuttamisesta.

Käynnissä oleviin Erasmus+ - ja Euroopan solidaarisuusjoukot -ohjelmista rahoitettuihin hankkeisiin ja kansainvälisiin liikkuvuuksiin sovelletaan Veäjän hyökkäyksen johdosta ns. force majeure -sääntöä. Hankkeet ja liikkuvuudet, joihin force majeure -sääntöä käytetään, käsitellään tapauskohtaisesti. Force majeure -säännön soveltaminen koskee Ukrainan ja Venäjän lisäksi myös muita Ukrainan naapurissa sijaitsevia Euroopan unioniin kuulumattomia valtioita.

Edellä mainituissa maissa käynnissä olevat EU-ohjelmien hankkeet tai liikkuvuusjaksot on mahdollista keskeyttää. Keskeyttämisestä aiheutuvat ylimääräiset kustannukset voidaan hyväksyä joko poikkeuksellisina kuluina (exceptional costs), organisaatiotukena tai tuen siirtoina saman tukikorin maiden välillä.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/voiko-oppilas-opiskelija-tai-nuori…

18.3.2022 tekstiä tarkennettu nuorisoryhmien ja vapaaehtoisten näkökulmasta; myös vastauksen suora linkki on päivittynyt