Usein kysytyt kysymykset

Päivitetty 3.5.2021

Juhlia voidaan järjestää, jos niiden harjoituksissa ja tilaisuuksissa pystytään erityisjärjestelyiden avulla noudattamaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sekä opetus- ja kulttuuriministeriön koronatilanteeseen liittyviä suosituksia varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjille (4.8.2020). Lisäksi tulee huomioida alueelliset suositukset esimerkiksi maskien käytöstä. Juhlia voidaan viettää oman ryhmän kesken. Juhlien järjestämisestä päätetään paikallisesti. Ratkaisussa tulee huomioida paikallinen tartuntatautitilanne ja olosuhteet.

THL:n ja OKM:n suosituksen mukaan isoja yhteistilaisuuksia ei tulisi järjestää varhaiskasvatuksessa ja perusopetuksessa, jos väljyys- ja hygieniatekijöitä ei voida ottaa huomioon. Perusteltua on, etteivät eri ryhmät kokoontuisi samaan sisätilaan kerralla eikä ulkopuolisia kutsuttaisi varhaiskasvatuksen tai koulun sisätiloissa järjestettäviin juhliin. Lisäksi tilaisuuden voi järjestää porrastetusti, jotta väljyydestä voidaan huolehtia. 

Lukioissa ja ammatillisessa koulutuksessa koulutuksen järjestäjän tulee arvioida paikallisesti, onko juhlia mahdollista järjestää turvallisesti. Oppilaitoksissa tulisi välttää tilanteita, joissa ollaan suorassa kosketuksessa muihin henkilöihin. Lähikontaktien välttämiseksi turvavälien ylläpitämisen mahdollisuus tulisi turvata tilajärjestelyillä: henkilömäärä tulisi rajata siten, että henkilöiden väliin jää yli 2 metriä aina kun mahdollista. Jos joutuu olemaan lähikontaktissa (alle 2 m), pitää nämä tilanteet pyrkiä pitämään mahdollisimman lyhyinä. Myös tilaisuuden porrastaminen voi tulla kysymykseen. 

Paikallisesti päätetään, onko huoltajilla tai muulla yleisöllä mahdollisuus osallistua juhliin. THL:n ja OKM:n suosituksen mukaan muiden kuin lasten sekä perusopetuksen ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan oleskelua koulun tai varhaiskasvatuksen alueella tulisi välttää. Lukiossa ja ammatillisessa koulutuksessa muiden kuin opiskelijoiden ja henkilökunnan oleskelua toisen asteen oppilaitoksen alueella voidaan oppilaitoksen omalla päätöksellä rajoittaa. 

Yksi vaihtoehto juhlan järjestämiseksi on tilaisuuden kuvaaminen ja lähettäminen muille lapsiryhmille, luokkiin ja koteihin etäyhteyden avulla. On myös mahdollista koota useiden eri ryhmien esityksiä webinaarikokonaisuudeksi. Ryhmäkohtaiset esitykset voidaan esimerkiksi tallentaa etukäteen ja juonto tehdä reaaliaikaisesti. Ryhmäkohtaisen juhlan voi järjestää myös ulkona, jolloin ryhmän huoltajat voivat osallistua paikallisia hygieniasuosituksia (kuten turvavälit ja maskit) noudattaen. Esimerkiksi erilaisia ohjelmapolkuja tai yhteislaulua voi sääolosuhteiden salliessa järjestää myös ulkona. Jos koulussa tai oppilaitoksessa on siirrytty etäopetukseen, myös juhlat toteutetaan etäyhteyden välityksellä.

Vapaaseen sivistystyöhön ja taiteen perusopetukseen soveltuvat vastaavat suositukset ja järjestelyt kuin muilla koulutusasteilla.

Juhlien ohjelman sisällön suunnittelussa ja järjestelyissä on syytä varautua myös siihen, että koronavirustilanne voi muuttua nopeasti. Siksi ohjelma kannattaa suunnitella joustavaksi niin, että muutoksia voi tehdä toteutushetkellä voimassa olevan ohjeistusten ja suosituksen suositusten mukaisesti. 

Suunnittelua ohjaavat myös Opetushallituksen ohjeet uskonnollisten tilaisuuksien ja niille vaihtoehtoisten tilaisuuksien järjestämisestä sekä ohjeet oppilaiden kuvaus- ja videointiluvista.

3.5.2021 päivitetty tarkennettua hygieniasuositusta.

9.2.2021 laajennettu koskemaan muitakin kuin loppuvuoden juhlia.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/voidaanko-koronavirusaikana-jarjes…

Tartuntatautilain 58 c § sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön hygieniasuosituksen mukaan riittävä väljyys lähikontaktien välttämiseksi tulisi turvata tilajärjestelyillä. Voimakasta äänenkäyttöä voi sisältyä esimerkiksi laulamiseen ja draamaharjoituksiin. Voimakasta äänenkäyttöä edellyttävissä harjoitteissa oppilaat ja opiskelijat tulee sijoittaa käytettävissä tiloissa mahdollisimman väljästi. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän on tärkeä toteuttaa toimintaa niin, että voimakkaaseen äänenkäyttöön koronavirustartuntaan liittyviä riskejä minimoidaan. Lisäksi tulisi huomioida alueelliset ja paikalliset määräykset, ohjeet ja suositukset esimerkiksi maskien käytöstä.

Kuorolaulua voidaan toteuttaa esimerkiksi niin, että koko ryhmä on etänä, etä- ja lähiopetuksen yhdistelmänä eli hybridinä tai lähiopetuksena pienemmissä ryhmissä koulutusmuodon erityispiirteet huomioiden. Ulkotiloja voidaan lisäksi hyödyntää pedagogisesti toimivalla tavalla.

Perusopetuksessa voimakasta äänenkäyttöä edellyttävissä harjoitteissa oppilaat tulee sijoittaa käytettävissä tiloissa mahdollisimman väljästi. Opetuksen järjestäjä päättää, miten musiikin ja draaman opetus ja laulaminen toteutetaan tartuntatautilain 58 c § sekä THL ja OKM hygieniasuositukset huomioiden. Koulu pyrkii huolehtimaan, että jokaisen oppilaan kohdalla toimitaan opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti, vaikka koronan takia joitain musiikin opetussisältöjä tai -menetelmiä ei voidakaan kaikilta osin toteuttaa.

Lukiokoulutuksessa henkilömäärä voimakasta äänenkäyttöä vaativissa tilanteissa tulisi rajata siten, että henkilöiden väliin jää yli 2 metriä aina kun mahdollista. Jos joutuu olemaan lähikontaktissa (alle 2 m), pitää nämä tilanteet pyrkiä pitämään mahdollisimman lyhyinä. Koulutuksen järjestäjä päättää, miten musiikin ja draaman opetus ja laulaminen toteutetaan tartuntatautilain 58 c § sekä THL ja OKM hygieniasuositukset huomioiden.

Ammatillisessa koulutuksessa henkilömäärä voimakasta äänenkäyttöä vaativissa tilanteissa tulisi rajata siten, että henkilöiden väliin jää yli 2 metriä aina kun mahdollista. Jos joutuu olemaan lähikontaktissa (alle 2 m), pitää nämä tilanteet pyrkiä pitämään mahdollisimman lyhyinä. Osa ammatillisen koulutuksen opinnoista ja osaamisen osoittamisesta on sen luonteista, että sitä ei ole mahdollista toteuttaa ilman fyysistä kontaktia tai läheisyyttä. Näissäkin tapauksissa on riittäviin etäisyyksiin pyrittävä niin pitkälti kuin on mahdollista ja hygieniasta on huolehdittava tartuntatautilain 58 c §:n mukaisesti. Fyysistä kontaktia tai läheisyyttä edellyttävään opetus- tai näyttötilanteeseen osallistuminen on opiskelijalle vapaaehtoista ja tarvittaessa opetus- tai arviointitilanne on siirrettävä myöhempään ajankohtaan.

Vapaassa sivistystyössä henkilömäärä voimakasta äänenkäyttöä vaativissa tilanteissa tulisi rajata siten, että henkilöiden väliin jää yli 2 metriä aina kun mahdollista. Jos joutuu olemaan lähikontaktissa (alle 2 m), pitää nämä tilanteet pyrkiä pitämään mahdollisimman lyhyinä. Koulutuksen järjestäjä päättää, pystyykö se järjestämään voimakasta äänenkäyttöä vaativan toimintansa tartuntatautilain 58 c §:n sekä THL ja OKM hygieniasuosituksen mukaisesti. Koulutuksen järjestäjä voi myös päättää voimakasta äänenkäyttöä vaativan toiminnan keskeyttämistä toistaiseksi tai sen järjestämisestä vaihtoehtoisin keinoin.

Taiteen perusopetuksessa voimakasta äänenkäyttöä edellyttävissä harjoitteissa alle 12-vuotiaat oppilaat tulee sijoittaa mahdollisimman väljästi. Taiteen perusopetuksen toiminta yli 12-vuotiaiden ryhmämuotoisessa harrastustoiminnassa toteutetaan siten, että osallistujien välillä säilyy 2 metrin turvaväli.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/miten-laulaminen-ja-muu-voimakas-a…

Keskustelu koulu- ja opetuksen järjestäjän tasolla

Jos oppilaan huoltaja tai oppilas on tyytymätön koulun tai opettajan toimintaan, ensisijaisena keinona vaikuttaa asiaan on keskustelu opettajan kanssa. Tarvittaessa voi ottaa yhteyttä myös koulun rehtoriin tai koulutuksen järjestäjään, kuten kunnan opetus- tai sivistysvirastoon. Useisiin asioihin voidaan vaikuttaa koulun ja kodin välisellä avoimella vuorovaikutuksella.

Oikaisuvaatimus aluehallintovirastoon

Lainsäädännön mukaan useimpiin oppilasta koskeviin päätöksiin voidaan hakea muutosta. Muutoksenhaussa noudatetaan lakiin kirjattuja määräaikoja ja menettelysäännöksiä. Tarkemmat ohjeet sisältyvät päätöksiin liitettyihin muutoksenhakuosoituksiin.

Seuraavista päätöksistä voi tehdä oikaisuvaatimuksen aluehallintovirastoon:
1.Oppilaaksi ottaminen
2.Oikeus saada uskonnon ja elämänkatsomustiedon opetusta
3.Erityisen tuen järjestäminen
4.Erityiset opetusjärjestelyt
5.Pidennetty oppivelvollisuus
6.Perusopetuksen poikkeava aloittamisajankohta

Muutoksenhaku hallinto-oikeuteen

Seuraavista päätöksistä voi valittaa hallinto-oikeuteen:
1.Oppilaalle annettava kirjallinen varoitus
2.Oppilaan määräaikainen erottaminen
3.Opetuksen maksuttomuus
4.Koulumatkat
5.Majoitus
6.Koulussa, koulumatkalla ja majoituksessa sattuneen tapaturman hoito

Aluehallintoviraston päätöksestä on jatkovalitusoikeus hallinto-oikeuteen. Hallinto-oikeuden päätökseen saa hakea muutosta valittamalla vain, jos korkein hallinto-oikeus myöntää valitusluvan. Tarkemmat ohjeet sisältyvät päätöksiin liitettyihin muutoksenhakuosoituksiin.

Muutoksenhaku oppilaan arviointia koskevaan päätökseen

Oppilaan huoltaja tai muu laillinen edustaja taikka 15 vuotta täyttänyt oppilas itse voi pyytää rehtorilta opinnoissa etenemistä tai vuosiluokalle jättämistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista.

Oppilaan huoltaja tai muu laillinen edustaja taikka 15 vuotta täyttänyt oppilas itse saa vaatia oikaisua pyynnöstä tehtyyn uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, aluehallintovirastolta.

Muut oikeussuojakeinot

Jokaisella on oikeus kannella koulujen tai niissä toimivien virkamiesten tai muiden julkista valtaa käyttävien toiminnasta aluehallintovirastolle tai ylimmille laillisuusvalvojille, eduskunnan oikeusasiamiehelle tai valtioneuvoston oikeuskanslerille. Kantelu voi kohdistua myös sellaiseen toimintaan, josta ei tehdä muutoksenhaun piiriin kuuluvaa hallintopäätöstä, kuten opettajan opetustyöhön tai oppilaiden opetusryhmiin jakamiseen.

Opetushallituksen toimivalta vaikuttaa opetuksen järjestämiseen

Opetushallitus ei valvo opetuksen järjestäjien toimintaa, eikä se ole toimivaltainen käsittelemään ja puuttumaan yksittäisten koulujen tai opettajien toimintaan. Opetushallitus vastaa paikallisten opetussuunnitelmien perusteena olevien valtakunnallisten opetussuunnitelmien perusteiden laatimisesta ja koulutuksen yleisestä seurannasta ja kehittämisestä. Opetushallitus jakaa yleisesti informaatiota koulutuksesta ja opetuksesta erilaisten ohjeiden ja muun materiaalin avulla sekä antaa neuvoja ja opastusta sen toimialaan kuuluvissa asioissa muulla tavoin.

Sovellettava lainsäädäntö
Perusopetuslaki 42, 42 a, 42 b, 42 c, 42 d, 42 e ja 42 f §

Katso myös 
Lapsi tai nuori voi tehdä kantelun eduskunnan oikeusasiamiehelle (OIkeusasiamies.fi)

Asiasanat

valittaminen, muutoksenhaku

Päivitetty 26.4.2021

Opetuksen ja koulutuksen järjestäjällä on vastuu turvallisesta opiskeluympäristöstä. Tämä koskee myös vuosi- ja muihin suunnitelmiin sisältyviä retkiä ja leirikouluja. Retket ja leirikoulut ovat lähiopetusta. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjät harkitsevat paikallisen epidemiatilanteen mukaan, voidaanko retkiä ja leirikouluja järjestää. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjä määrittelee retkille ja leirikouluille sopivat käytännöt ja ohjeistaa toimimaan niiden mukaisesti.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) 4.8.2020 antaman suosituksen mukaan isoja yhteistilaisuuksia ei tulisi järjestää, jos väljyys- ja hygieniasuosituksia ei voida huomioida. Lisäksi opetusryhmät tulisi pitää erillään koko koulupäivän ajan. Mikäli opetusryhmien erillään pitäminen on mahdotonta, panostetaan väljyyteen ja hygieniaan sekä pyritään porrastamaan opetusta mahdollisuuksien mukaan. Koulun ulkopuolisia tiloja käytettäessä sovelletaan vastaavia väljyys- ja hygieniakäytäntöjä kuin koulun omissa tiloissa. Lisäksi vältetään tilanteita, joissa ollaan lähikontaktissa muiden ryhmien ja ulkopuolisten kanssa.

Retkiä ja leirikouluja voidaan toteuttaa, jos väljyys- ja hygieniasuosituksia on mahdollista noudattaa. Koulun ulkopuolella annettava opetus on omiaan lisäämään oppilaiden hyvinvointia ja osallistuvaa kansalaisuutta. Retken voi tehdä esimerkiksi luontoon oman opetusryhmän kanssa ja oppitunteja voi pitää ulkona. Retkien ja leirikoulujen suunnittelussa otetaan huomioon opetuksen maksuttomuuteen liittyvät ohjeet, oppilaiden mahdolliset rajoitteet tai eritystarpeet sekä väljyys- ja hygieniasuositukset. 

Mikäli retkien ja leirikoulujen toteuttaminen edellyttää kuljetuksia, on suositeltavaa toteuttaa ne THL:n koulukuljetuksista antaman ohjeen mukaisesti. Kuljetuksissa on tärkeää noudattaa kansallisia ja paikallisia suosituksia ja ohjeita suojavarusteista, kuten maskeista. Retken ja leirikoulun ohjelmaa suunniteltaessa on tarpeen ottaa huomioon, että vältetään tilanteita, joissa ollaan lähikontaktissa muiden ryhmien ja ulkopuolisten kanssa. Lähikontaktien välttäminen on syytä huomioida myös mahdollisia majoituksia järjestettäessä. Leirikoulun voi esimerkiksi järjestää siten, että oppilaat yöpyvät kotonaan.

THL antoi 2.2.2021 oppilaitoksille suosituksen Suomeen tai Suomesta ulkomaille suuntautuvan lyhytaikaisen opiskelijavaihdon tilapäisestä keskeyttämisestä koronatilanteen takia. Lyhytaikaisella opiskelijavaihdolla tarkoitetaan lyhyitä intensiivikursseja, kieli- ja kulttuurivaihtoja, retkiä ja leirikouluja sekä muita lukukautta lyhyempiä vaihtojaksoja. Suositus koskee uusia, suosituksenantopäivän jälkeen alkavia vaihtoja. Täyden lukukauden tai lukuvuoden kestäviä vaihtojaksoja Suomeen voidaan järjestää turvallisuusohjeet huomioiden.

Ulkoministeriön antaman yleissuosituksen mukaan koronaviruspandemian takia tulee välttää tarpeetonta matkustamista ulkomaille. Poikkeuksena tähän ovat maat, joiden osalta hallitus on poistanut maahantulorajoitukset ja siten omaehtoisen karanteenin suosituksen. Tilannetta voi seurata ulkoministeriön matkustustiedotteista.

26.4.2021 lisäys retket ja leirikoulut ovat lähiopetusta; täsmennys koulujen ulkopuolisten tilojen käytöstä

9.2.2021 lisätty tieto THL:n suosituksesta lyhyiden opiskelijavaihtojen keskeyttämisestä

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/voidaanko-retkia-ja-leirikouluja-j…

On. Karanteeni ja eristys ovat tartuntatautilääkärin viranomaispäätöksiä. Henkilö voi olla eristyksessä sairaalassa tai kotona. Tartuntatautilain mukaan karanteeni ja eristäminen on toteutettava siten, että henkilön oikeuksia ei tarpeettomasti rajoiteta. Oppilaiden yhdenvertainen oikeus opetukseen tulee siten turvata mahdollisimman täysimääräisesti. 

Karanteenin ja eristyksen aikana oppilaalla on oikeus 

• opetukseen
• maksuttomiin laitteisiin, materiaaleihin ja yhteyksiin
• oppimisen tukeen
• oppilashuoltopalveluihin
• opetuksen järjestäjän järjestämiin aterioihin tai ruokatarvikekassiin. 

Karanteenissa ja eristyksessä oleva oppilas voi vointinsa mukaan osallistua opetukseen esimerkiksi etäyhteyden välityksellä muun opetusryhmän opiskellessa lähiopetuksessa.

Karanteenin ja eristyksen aikana opetus voidaan järjestää etäopetuksena perusopetuslain 18 §:ssä säädetyin erityisin opetusjärjestelyin. Tätä koskeva päätös voidaan tehdä enintään tartuntatautilain nojalla annetun oppilasta koskevan päätöksen voimassaolon ajaksi. Erityisiä opetusjärjestelyjä koskevaan päätökseen saa vaatia oikaisua aluehallintovirastolta. 

Omaehtoinen karanteeni perustuu vapaaehtoisuuteen. Oppilas voi esimerkiksi olla poissa koulusta odottamassa koronatestin tulosta tai koulussa tapahtuneeseen altistukseen perustuvaa tartunnanjäljityksen yhteydenottoa. Koulu päättää, miten oppilaiden työskentelyä kotona ohjataan ja tuetaan luvallisen poissaolon aikana. Opettajat voivat toimivaltansa puitteissa tehdä erilaisia pedagogisesti perusteltuja ratkaisuja, kuten antaa oppilaille tehtäviä kotiin. Tehtäviä voivat välittää myös muut oppilaat, mutta koulu vastaa siitä, että kaikki oppilaat saavat tehtävät ja niihin liittyvää ohjausta. 

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittelee ulkomailta palaavalle perusopetuksen oppilaalle omaehtoista karanteenia, jos saavutaan maista, joiden kohdalla karanteenisuositus on voimassa. Myös omaehtoisen karanteenin ajaksi oppilaalle voidaan tehdä perusopetuslain 18 §:n mukainen päätös erityisistä opetusjärjestelyistä.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/onko-karanteenin-ja-eristyksen-aik…

Maahanmuuttajaoppilaan arviointi voi olla sanallista päättöarviointia lukuun ottamatta [13].

Opetuksen edellyttämät materiaalit ovat maksuttomia. Maksuttomaan opetukseen luetaan välttämättömät opetusvälineet, kuten oppikirjat ja muu oppimateriaali sekä työvälineet ja -aineet. Maksuttomuus koskee perusopetuslain mukaan oppilaaksi otettuja oppivelvollisia henkilöitä. 

Oppilas voi olla etäopetuksessa poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen, karanteenin tai eristyksen sekä oman tai perheenjäsenen riskiryhmään kuulumisen perusteella.

Perusopetuslain 20 a §:n mukaan poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana opetuksessa tarvittavat laitteet, yhteydet ja materiaalit ovat perusopetuksen oppilaille maksuttomia. Yhteydellä tarkoitetaan esimerkiksi internetyhteyttä ja materiaaleilla opetuksessa tarvittavia oppimissovelluksia ja viestintävälineitä. Perusopetuslain 20 a §:n mukaan maksuttomuus koskee karanteenin ja eristyksen vuoksi etäopetuksessa olevia oppilaita. Opetushallituksen näkemyksen mukaan laitteet ja yhteydet ovat maksuttomia etäopetuksessa myös niille oppilaille, jotka kuuluvat tai joiden perheenjäsen kuuluu koronaviruksen kannalta riskiryhmään.

Kotitaloudenoppiaineessa oppimistehtävien suorittaminen voi edellyttää harjoituskohtaisia materiaaleja. Etäopetustilanteessa materiaaleja voi jakaa kouluilta tarkoituksenmukaisesti pakattuina.  Materiaalien jakamisen voi yhdistää esimerkiksi kouluateriajakeluun.
 
Varsinaisen etäopetustilanteen rinnalla oppilaalla voi olla myös erillisiä kotitehtäviä. Kotitehtävät ovat tärkeä osa eri oppiaineiden oppimisprosessia. Kotitehtävät ovat yleensä väljiä ja jättävät tilaa soveltamiseen ja erilaisiin vaihtoehtoihin. Kotitalouden oppiaineessa kotitehtävinä toteutettavat oppimistehtävät vahvistavat oppilaan näkemystä arjen rutiineista ja erilaisista tavoista toteuttaa kodin tehtäviä. Kotitalouden kotitehtävien avulla oppilas harjaantuu myös soveltamaan koulussa opiskeltuja asioita ja toimintoja omaan perhevaiheeseensa eli omaan kotikulttuuriinsa. 
 
Kotitalousoppiaineessa kotitehtävinä käytetään yleensä tyypillisiä kotitalouden työtehtäviä. Kotona tehtäviä tyypillisiä toiminnallisia työtehtäviä voivat olla

• ruoan valmistaminen, astioiden pesu, ruoan valmistamisen esivalmistelut, muu ruoanvalmistus, leipominen ja säilöminen
• säännöllisesti toistuva asunnonhoito, siivous, erityiset asunnon hoitotoimenpiteet, pyykinpesu, silitys ja muu vaatehuolto
• huolenpito perheenjäsenistä tai muista läheisistä, toisen kotitalouden auttaminen, lastenhoito, asiointi, hankintojen ja ostosten tekeminen, talouden suunnittelu ja kirjanpito.  

Opetuksen järjestäjä ja koulu päättävät oppimisprosessin (ml. kotitehtävät) suunnittelusta sekä opetusmateriaalin valinnasta ja käyttämisestä. Käytännössä jokainen koulu ja opettajat voivat päättää, mitä aineistoa, kirjoja tai muuta materiaalia opetuksessa käytetään ja millaisia kotitehtäviä annetaan. Materiaalin käytöstä sovitaan yleensä yhteisesti oppimisen ohjauksen yhteydessä. 
 
Opetettava kokonaisuus, sen tavoitteet ja mahdolliset oppiainerajat ylittävät yhteydet vaikuttavat siihen, millaisia materiaaleja opettaja opetuksessaan tai tehtävänannostaan käyttää. Koulun käytänteistä, opetuksellisista, ohjauksellisista ja kasvatuksellisista ratkaisuista on tärkeää viestiä myös huoltajille. 

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/ovatko-kotitalouden-materiaalit-et…

Opetuksen edellyttämät materiaalit ovat maksuttomia. Maksuttomaan opetukseen luetaan välttämättömät opetusvälineet, kuten oppikirjat ja muu oppimateriaali sekä työvälineet ja työaineet. Maksuttomuus koskee perusopetuslain mukaan oppilaaksi otettuja oppivelvollisia henkilöitä. 

Oppilas voi olla etäopetuksessa poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen, karanteenin tai eristyksen sekä oman tai perheenjäsenen riskiryhmään kuulumisen perusteella.

Perusopetuslain 20 a §:n mukaan poikkeuksellisten opetusjärjestelyiden aikana opetuksessa tarvittavat laitteet, yhteydet ja materiaalit ovat perusopetuksen oppilaille maksuttomia. Yhteydellä tarkoitetaan esimerkiksi internetyhteyttä ja materiaaleilla opetuksessa tarvittavia oppimissovelluksia ja viestintävälineitä. Perusopetuslain 20 a §:n mukaan maksuttomuus koskee karanteenin ja eristyksen vuoksi etäopetuksessa olevia oppilaita. Opetushallituksen näkemyksen mukaan laitteet ja yhteydet ovat maksuttomia etäopetuksessa myös niille oppilaille, jotka kuuluvat tai joiden perheenjäsen kuuluu koronaviruksen kannalta riskiryhmään.

Oppiaineissa, kuten kotitaloudessa, käsityössä, kuvataiteessa, fysiikassa tai kemiassa, oppimistehtävien suorittaminen voi edellyttää harjoituskohtaisia materiaaleja. Etäopetustilanteessa materiaaleja voi jakaa kouluilta tarkoituksenmukaisesti pakattuina. Materiaalien jakamisen voi yhdistää esimerkiksi kouluateriajakeluun.

Varsinaisen etäopetustilanteen rinnalla oppilaalla voi olla myös erillisiä kotitehtäviä. Kotitehtävät ovat tärkeä osa eri oppiaineiden oppimisprosessia. Kotitehtävät ovat yleensä väljiä ja jättävät tilaa soveltamiseen ja erilaisiin vaihtoehtoihin. 
 
Opetuksen järjestäjä ja koulu päättävät oppimisprosessin (ml. kotitehtävät) suunnittelusta sekä opetusmateriaalin valinnasta ja käyttämisestä. Käytännössä jokainen koulu ja opettajat voivat päättää, mitä aineistoa, kirjoja tai muuta materiaalia opetuksessa käytetään ja millaisia kotitehtäviä annetaan. Materiaalin käytöstä sovitaan yleensä yhteisesti oppimisen ohjauksen yhteydessä. 
 
Opetettava kokonaisuus, sen tavoitteet ja mahdolliset oppiainerajat ylittävät yhteydet vaikuttavat siihen, millaisia materiaaleja opettaja opetuksessaan tai tehtävänannostaan käyttää. Koulun käytänteistä sekä opetuksellisista, ohjauksellisista ja kasvatuksellisista ratkaisuista on tärkeää viestiä myös huoltajille.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/ovatko-perusopetuksen-oppimateriaa…

Ei riitä. Etäopetus ei tarkoita pelkkien oppimistehtävien antamista. Etäopetuksen aikana on turvattava oppilaiden yhdenvertaiset oikeudet saada opetusta. Etäopetuksen aikana opetuksen järjestäjä tarjoaa maksutta tarvittavat laitteet, yhteydet ja materiaalit sekä ateriaedun.

Oppilaan oikeus opetukseen tulee turvata etäopetuksen aikana perusopetuslain mukaisesti. Etäopetuksessa noudatetaan tuntijakoa, opetussuunnitelman perusteita, paikallista opetussuunnitelmaa, perusopetusasetuksen mukaista työaikaa, koulujen työaikoja, opetuksen järjestäjän vuosisuunnitelmaa ja oppilaan lukujärjestystä. Koulupäivän rakennetta on tarpeen tarkastella kokonaisuutena, jossa on riittävästi aikaa myös tauoille, levolle ja palautumiselle.

Koulujen tulee olla aktiivisesti ja oma-aloitteisesti yhteydessä oppilaisiin sekä edistää säännöllistä vuorovaikutusta heidän kanssaan. Koulupäivään tuo säännöllisyyttä ja rytmiä opiskelu lukujärjestyksen mukaisesti. Välitunnit ovat oppilaiden virkistäytymisen aikaa myös etäopetuksen aikana. Riittävä ja säännöllinen opettajan ja oppilaan välinen vuorovaikutus sekä vertaisvuorovaikutus mahdollistavat opiskelussa edistymisen ja palautteen antamisen, vaikka opinnoissa voi olla itsenäistä tehtävien tekemistä samalla tavoin kuin lähiopetuksessa. Opettajan vuorovaikutuksen tarve korostuu varsinkin nuorempien oppilaiden ja tukea tarvitsen oppilaiden osalta.

Riittävän ja säännöllisen vuorovaikutuksen varmistamisessa keskeisiä näkökohtia ovat seuraavat:

• Suunnitellaan lukujärjestys, joka edellyttää säännöllistä vuorovaikutusta ja yhteydenpitoa oppilaisiin useita kertoja päivässä. Opettaja voi olla yhteydessä koko ryhmään tai yksittäiseen oppilaaseen.
• Oppilaiden vahvuudet ja tuen tarpeet huomioidaan vuorovaikutuksen määrässä ja laadussa.
• Suunnitellaan menettelytavat ja käytänteet, joilla oppilaiden läsnäolo opetuksessa varmistetaan ja joilla sitä tuetaan.
• Vuorovaikutusta tuetaan tarvittaessa koulun moniammatillisen henkilöstön avulla, esimerkiksi koulunkäynnin ohjaajien tai oppilashuollon henkilöstön avulla.
• Seurataan aktiivisesti oppilaiden vuorovaikutuksen tarvetta ja tarvittaessa lisätään yhteydenottoja.

Koulussa on suositeltavaa luoda myös selkeä aikataulu, jolloin luokan- ja aineenopettajat ovat tavoitettavissa puhelimitse tai muiden viestintävälineiden avulla. Näistä ajankohdista tiedotetaan oppilaille ja huoltajille. Tällöin oppilas tai huoltaja voi keskustella opettajan kanssa esimerkiksi tukiopetuksen tarpeesta ja sopia sen järjestämisen ajankohdat.

Vuorovaikutuksen mahdollistamiseksi opetus on tärkeää suunnitella ja organisoida niin, että opettajalla on tosiasiallinen mahdollisuus olla vuorovaikutuksessa oppilaiden kanssa. Tämä koskee myös karanteenin ja eristyksen vuoksi etäopetuksessa olevia oppilaita sekä niitä etäopetuksessa olevia oppilaita, jotka kuuluvat tai joiden perheenjäsenet kuuluvat riskiryhmään.

Opetus- ja ohjaushenkilöstön on tärkeä huolehtia omasta hyvinvoinnistaan ja jaksamisestaan, jotta he voivat tukea oppilaitaan tavoitteiden saavuttamisessa. Opetuksen järjestäjän tulee osaltaan huolehtia henkilöstön hyvinvoinnista ja jaksamisesta. Opetussuunnitelman tavoitteiden toteuttamisessa voi käyttää uudenlaisia toimintatapoja, jotta ne vastaavat juuri omien oppilaiden tarpeisiin etäopetustilanteissa. Muutoksissa on tärkeä muistaa, että täydellisyyteen ei tarvitse pyrkiä.

Etäopetuksen järjestämiseen liittyvissä ongelmatilanteissa huoltajat voivat ensisijaisesti olla yhteydessä opettajaan tai rehtoriin. Koulun ja kodin yhteistyössä ongelmiin voidaan löytää oppilaan kannalta parhaat ja toimivat ratkaisut. Mikäli näin ei löydetä yhteisymmärrystä, huoltaja voi tarvittaessa kannella myös aluehallintovirastoon, eduskunnan oikeusasiamiehelle tai valtioneuvoston oikeuskanslerille.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/riittaako-kotitehtavien-antaminen-…

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos on julkaissut ohjeistuksen ilmanvaihdosta. Ohjeistus on suunnattu tilojen ylläpidosta vastaavalle tekniselle henkilöstölle. Ilmanvaihtokysymykset on huomioitava varhaiskasvatuksessa, esiopetuksessa, perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa, ammatillisessa koulutuksessa, korkeakoulutuksessa, vapaassa sivistystyössä ja taiteen perusopetuksessa, ja muuhun koulutukseen käytettävissä tiloissa.

Päiväkodeissa ja oppilaitoksissa ilmanvaihdon tulisi olla päällä kaksi tuntia ennen ja jälkeen rakennuksen käytön. Tässä tulisi huomioida myös mahdollinen iltakäyttö ja siivous.

Mikäli ilmanvaihtoa ei voida säätää riittävän tehokkaaksi, voi tulla kyseeseen myös vähintään kerran tunnissa tapahtuva ikkunatuuletus (mielellään ristiveto), esimerkiksi joka oppitunnin jälkeen (vähintään 15 min) sekä oppituntien aikana niin usein kuin mahdollista sään niin salliessa.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/miten-ilmanvaihdosta-huolehditaan-…