114 aiheeseen liittyvää kysymystä

Avainsanat Valmistava opetus Perusopetus

Oppilaalle on hyvä laatia oppimissuunnitelma, jossa kuvataan opetuksen tavoitteet ja sisällöt sekä oppilaan tarvitsema tuki esimerkiksi opetuskielessä. On hyvä harkita myös oman opinto-ohjelman mukaista opiskelua, jos paikallinen opetussuunnitelma mahdollistaa sen. Valmistavasta perusopetukseen siirtyvä oppilasta ei voida pitää lähtökohtaisesti tehostettua tai erityistä tukea tarvitsevana opetuskielen taidon tason perusteella, joten opetuksen suunnittelussa ei sovelleta opiskelun erityisiä painoalueita. 

Jos joidenkin oppiaineiden opetus on päättynyt siinä vaiheessa, kun oppilas siirtyy perusopetukseen, on hänellä mahdollisuus suorittaa oppiaineet erityisessä tutkinnossa. Tällöin aineenopettaja laatii oppiaineen keskeisiin tavoitteisiin perustuvan arviointikokonaisuuden tai -kokonaisuuksia. Perusopetus ei tunne hyväksi lukemista, mutta oppilaan mahdolliset aiemmat opinnot on hyvä kartoittaa. Jos erityinen tutkinto suoritetaan ennen perusopetuksen päättymistä, voidaan siitä saatu arvosana siirtää päättötodistukseen.

On myös hyvä huomioida, että oppilas voi jatkaa paikallisella päätöksellä lasten perusopetuksessa siihen saakka, kun hän täyttää 18 vuotta. Jos näyttää siltä, että päättötodistuksen antaminen ole mahdollista, oppilaalle voi antaa erotodistuksen ja ohjata hänet opiskelemaan aikuisten perusopetukseen.

Oppilaan opetus voidaan perusopetuslain 18 §:n perusteella järjestää toisin, ts. vapauttaa jonkin oppiaineen tai oppiaineiden opiskelusta. Tällöin tulee huolehtia, että oppilaan vähimmäisviikkotuntimäärä kuitenkin täyttyy. Vapauttaminen on aina viimesijainen keino, ja oppilaan jatko-opintojen kannalta on tärkeää, että päätöstä harkitaan huolella yhdessä huoltajan ja oppilaan kanssa. 

Oppilas voidaan arvioida sanallisesti päättöarviointia lukuun ottamatta. Sanallisessa arvioinnissa tulee ilmaista vähimmillään se, että oppilas on saavuttanut vuosiluokan tavoitteet hyväksytysti. 

Lukuvuositodistukseen merkitään paikallisessa opetussuunnitelmassa kyseiselle vuosiluokalle merkitty oppiaineen laajuus riippumatta siitä, kuinka paljon oppilas on voinut osallistua opetukseen.

Päättöarvioinnissa tulee käyttää päättöarvioinnin kriteereitä. Oppilaan kehittyvä kielitaito tulee ottaa huomioon siinä määrin kuin mahdollista, eli pohtia, missä määrin osaamisen osoittaminen edellyttää vahvaa opetuskielen taitoa. Myös kompensaatioperiaatetta on hyvä soveltaa.

Avainsanat Valmistava opetus Perusopetus

Kyllä voi. Valmistava opetus on tarkoitettu esi- ja perusopetusikäisille, ja sitä voidaan antaa myös nuorille, joilla perusopetusikä on täyttymässä. Sen sijaan valmistavaa opetusta ei voida antaa jo perusopetuksen suorittaneelle oppilaalle eikä kevätlukukauden päätyttyä kyseisenä kalenterivuonna 17 vuotta täyttävälle tai tätä vanhemmalle oppilaalle (perusopetuslaki 46 §).

Avainsanat Arviointi ja todistukset Opetus ja ohjaus Osaamisen arviointi Perusopetus

Oppilas voi olla vain yhdessä perusopetuksen koulussa oppilaana. Mikäli oppilas siirtyy esimerkiksi talvikaudeksi huoltajien mukana toiselle paikkakunnalle, tulee huoltajien hakea koulupaikkaa uudesta asuinkunnasta. Koulupaikka määräytyy huoltajien asuinkunnan mukaan. 

Oppilaalle kirjoitetaan aiemmasta koulusta erotodistus.   

Kun huoltaja muuttaa jälleen asuinpaikkakuntaa, esimerkiksi takaisin aiemmalle asuinpaikkakunnalleen, hakee huoltaja koulupaikkaa aiemmasta asuinkunnasta. Oppilaalle annetaan erotodistus siitä koulusta, josta hän on lähdössä.  

Tulee huomioida, että muuttava lapsi ei ehkä palaa siihen kouluun, jossa oli oppilaana ennen muuttoa, mikäli asuinpaikkakunnalla on useampia kouluja oppilaaksiottoalueen läheisyydessä.

 

Suora linkki tähän kysymykseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/miten-koulunvaihtotilanteessa-toimitaan-ja-millainen-todistus-oppilaalle-annetaan

Avainsanat Hyvinvointi Lainsäädäntö Turvallisuus Perusopetus

Perusopetuslain mukaan ”Koulussa tai muussa opetuksen järjestämispaikassa, koulumatkalla ja majoituksessa sattuneen tapaturman hoito on oppilaalle maksuton”. Säännös koskee kaikkea perusopetuslain mukaista opetusta, ei aamu- ja iltapäivätoimintaa.

Oikeus tapaturman hoitoon ei riipu tapaturman syystä eikä opetuksen järjestäjän korvausvelvollisuus edellytä tuottamusta, vaan velvollisuus koskee kaikkia mainitun säännöksen mukaisia tapaturmia. Oikeus korvaukseen voi jatkua vaikka henkilön koko elämän ajan.

Koulumatkalla sattuneen tapaturman suhteen on huomattava, että lain tarkoittama koulumatka merkitsee vain välitöntä koulumatkaa suoraan koulusta kotiin tai toisinpäin. Jos oppilas poikkeaa esimerkiksi leikkimään jonnekin tai vierailee ystävänsä luona ja jatkaa sitten matkaansa, ei opetuksen järjestäjän korvausvelvollisuus ole enää voimassa.

Opetuksen järjestäjän vastuu tapaturman hoidosta aiheutuviin kustannuksiin rajoittuu vain välittömään hoitoon. Opetuksen järjestäjä arvioi, mitä on pidettävä tarpeellisena hoitona. Oppilaalle aiheutunutta muuta taloudellista haittaa tai aiheutuneita menetyksiä ei opetuksen järjestäjän tarvitse perusopetuslain vamman maksutonta hoitoa koskevan sääntelyn perusteella korvata. Toinen asia on, onko järjestäjä korvausvelvollinen näistä vahingoista vahingonkorvauslain perusteella tahallisen tai tuottamuksellisen toimintansa tai isännänvastuun perusteella virkamiehensä tai työntekijänsä toiminnan seurauksena.

Opetuksen järjestäjä on voinut ottaa vakuutuksen korvausvelvollisuuden varalta. Vakuutuksen puuttuminen ei oikeuta kieltäytymään korvauksen maksamisesta. Vakuutuskorvauksen kattavuus määräytyy vakuutussopimuksen mukaisesti.

Vamman maksutonta hoitoa koskevaan päätökseen haetaan muutosta valittamalla toimivaltaiseen hallinto-oikeuteen siten kuin hallintolainkäyttölaissa säädetään.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/tapaturman-maksuton-hoito

Avainsanat Arviointi ja todistukset Osaamisen arviointi Perusopetus

Päättöarvosana muodostetaan, kun oppiaineen oppimäärän opetus päättyy. Mikäli oppiaineen päättöarviointi ajoittuu vuosiluokille 7 tai 8, kyseinen päättöarvosana kirjataan lukuvuositodistukseen ja mahdollisesti annettavaan välitodistukseen.   

Nämä arvosanat siirretään 9. vuosiluokan keväällä annettavaan päättötodistukseen. Päättötodistukseen merkitään myös opintojen laajuus vuosiluokilla 7–9 vuosiviikkotunteina.   

Oppiaineen oppimäärän hyväksyttyä päättöarvosanaa ei voi korottaa, paitsi seuraavissa tapauksissa: 

  • yhteiseen oppiaineeseen liittyvässä sanallisesti arvioitavassa valinnaisessa aineessa (1 vvt) osoitetulla osaamisella (tämä korottamisen periaate tulee kirjata paikalliseen opetussuunnitelmaan)
  •  lisäopetuksessa tai erityisessä tutkinnossa päättötodistuksen saamisen jälkeen.   

Jos kyseessä on oppiaineen oppimäärän hylätty suoritus, jolloin päättöarviointia ei voida suorittaa eikä päättötodistusta voida antaa, tulee oppilaalle varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta korottaa saamansa hylätty arvosana. 

Oppilaalla on mahdollisuus myös arvioinnin uusimiseen ja oikaisuun. Tämä koskee päättöarviointia sekä opinnoissa etenemistä ja vuosiluokalle jättämistä koskevaa päätöstä. Pyyntö arvioinnin uusimisesta osoitetaan koululle, ja huoltajan on tehtävä se kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä. 

 

Suora linkki tähän kysymykseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/onko-oppiaineen-oppimaaran-paattoarvosanan-korottaminen-mahdollista

Avainsanat Valmistava opetus Perusopetus

Ei ole. Perusopetuslain 5 §:n mukaan kunta voi järjestää perusopetukseen valmistavaa opetusta. Valmistava opetus on suositeltavaa, koska siinä lapsi tai nuori oppii opetuskieltä ja saa muita valmiuksia esiopetukseen tai perusopetukseen siirtymistä varten. Opetuksen järjestäjä päättää valmistavan opetuksen aloittamisesta ja järjestämisestä. Paikallinen valmistavan opetuksen opetussuunnitelma laaditaan Opetushallituksen 2015 antamien perusteiden mukaisesti. 

Avainsanat Lainsäädäntö Perusopetus

Suomessa ei ole koulupakkoa, vaan oppivelvollisuus. Oppivelvollisuuden suorittamisen aloittaminen huoltajien vastuulla olevassa kotiopetuksessa sekä oppilaan eroaminen koulusta ja siirtyminen kotiopetukseen perustuu huoltajien ilmoitukseen, eikä opetuksen järjestäjä voi kieltää oppivelvollisuuden suorittamista kotiopetuksessa.  Oppivelvollisen huoltajan on huolehdittava siitä, että oppivelvollinen suorittaa oppivelvollisuuden. Kotiopetuksessa olevan oppivelvollisen edistymistä valvoo oppivelvollisen asuinkunta. Käytännössä kunta nimeää tutkivan opettajan, joka valvoo oppivelvollisen edistymistä.

Lapsen huoltajia on tarpeen informoida heidän vastuustaan huolehtia, että oppivelvollisuus tulee suoritettua, oppivelvollisuuden valvontaan liittyvistä käytännön asioista sekä kotiopetuksessa aloittamiseen tai siihen siirtymiseen liittyvistä muutoksista lapsen oikeuksiin koulussa tapahtuvaan opiskeluun verrattuna (oppimateriaalien maksuttomuus ja mahdolliset tukitoimet eivät koske kotiopetusta).

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/kotiopetukseen-siirtyminen-perusopetuksessa

 

Avainsanat Esiopetus Perusopetus

Esiopetuksessa ja perusopetuksen kahdella ensimmäisellä vuosiluokalla oppilaan työpäivään saa kuulua enintään viisi oppituntia ja muina vuosina enintään seitsemän oppituntia. Jos opetuksen tarkoituksenmukainen järjestäminen sitä edellyttää, voi oppilaan työpäivä vuosiluokilla 7–9 olla väliaikaisesti laissa säädettyä pitempi.

Avainsanat Esiopetus Perusopetus

Koulutuksen järjestäjä päättää, monelta koulu alkaa ja päättyy. Koulutuksen järjestäjän on kuitenkin otettava huomioon opetuksen minimituntimäärät ja koulupäivien pituuden enimmäismäärät, jotka on perusopetusasetuksessa määritelty. 

Avainsanat Oppilas- ja opiskelijahuolto Ammatillinen koulutus Esiopetus Lukiokoulutus Perusopetus Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus Vapaa sivistystyö

Opiskelija voi pyytää saada tietoa koulutuksen järjestäjän asiakirjoista julkisuuslain nojalla. Tällöin koulutuksen järjestäjän tulee arvioida, onko opiskelijalla oikeus pyytämiinsä tietoihin julkisuuslain 11 §:n asianosaisen tiedonsaantioikeuden perusteella. Opiskelija voi pyytää tietoja myös 12 §:n nojalla, jonka mukaan jokaisella on oikeus saada tieto hänestä itsestään viranomaisen asiakirjaan sisältyvistä tiedoista. Näihin oikeuksiin on säädetty joitakin rajoituksia. Julkisuuslain 11 §:n mukaan asianosaisella, tämän edustajalla tai avustajalla ei ole edellä mainittua oikeutta esimerkiksi silloin, jos tiedon antaminen olisi vastoin erittäin tärkeää yleistä etua, lapsen etua tai muuta erittäin tärkeätä yksityistä etua.

Opiskelijalla voi myös olla tietosuojalainsäädännön mukaan oikeus saada tieto siitä, mitä tietoja hänestä on opiskeluhuoltokertomukseen kirjattu sekä oikeus tutustua näihin tietoihin. Kyse on rekisteröidyn oikeudesta saada pääsy omiin tietoihinsa, jota voidaan rajoittaa vain laissa erikseen määritellyissä tilanteissa. Esimerkiksi tietosuojalain 34 §:n 1 momentin mukaan rekisteröidyllä ei ole oikeutta tutustua hänestä kerättyihin tietoihin muun muassa silloin, kun tiedon antamisesta saattaisi aiheutua vakavaa vaaraa rekisteröidyn terveydelle tai hoidolle tai rekisteröidyn tai jonkun muun oikeuksille. 

Opiskelijan huoltajalla on vastaavat oikeudet itseään koskevien tietojen osalta sekä ei-päätöskykyiseksi todetun alaikäisen lapsensa tietojen osalta. Huoltajan pyyntöjä käsitellessä onkin tärkeää tunnistaa, onko huoltaja esittänyt pyynnön opiskelijan puolesta tämän laillisena edustajana, vai haluaako huoltaja käyttää itselleen kuuluvia oikeuksia. Lisäksi koulutuksen järjestäjän on tarkistettava, onko huoltajalla oikeus kaikkiin pyytämiinsä tietoihin. Huoltajalla ei esimerkiksi ole oikeutta opiskelijaa koskeviin tietoihin, jos alaikäinen opiskelija on pätevästi kieltänyt tietojensa antamisen huoltajalleen oppilas- ja opiskelijahuoltolain 18 §:n mukaisesti tai jos tietojen antaminen on esimerkiksi julkisuuslain 11 §:n 2 momentin 1 kohdan perusteella vastoin lapsen etua. Arvion alaikäisen päätöskyvystä tekee opiskeluhuoltopalveluissa työskentelevä sosiaali- tai terveydenhuollon ammattihenkilö. Arvion lapsen edusta julkisuuslaissa tarkoitetulla tavalla tekee koulutuksen järjestäjä.

Rekisteröidyn oikeuksia ja niiden toteuttamista on käsitelty tarkemmin OPH:n tietosuojaoppaassa (ks. linkki alla). Tietojen luovuttamista julkisuuslain nojalla on käsitelty tarkemmin OPH:n Julkisuus- ja tiedonhallinta opetustoimessa -oppaassa (ks. linkki alla).

Näytetään 1-10/114