Usein kysytyt kysymykset

Kunnalla on perusopetuslain mukaan velvollisuus järjestää esi- ja perusopetusta. Lain mukaan esi- ja perusopetus ovat lähiopetusta. Perusopetuslain väliaikainen muutos (20a §) mahdollistaa poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymisen tietyin edellytyksin ja rajoitettujen oppilasryhmien osalta.

Opetuksen järjestäjä voi tehdä päätöksen vain tilanteessa, jossa se on välttämätöntä eikä opetuksen järjestämisessä pystytä noudattamaan tartuntatautiviranomaisen päätökseen sisältyvää ohjeistusta opetustilojen turvallisesta käyttämisestä tai kun opetustilat joudutaan sulkemaan osittain tai kokonaan tartuntatautilain 58 §:n nojalla.

Päätöksen poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymisestä tekee opetuksen järjestäjä. Kun opetuksen järjestäjä on kunta, päätöksen siirtymisestä poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin tekee kuntalain 90 §:n hallintosäännössä määritelty kunnan toimielin. Kun opetuksen järjestäjänä on valtio, rekisteröity yhteisö tai säätiö, päätöksen tekee valtion ja yksityisen järjestämän koulutuksen hallinnosta annetun lain 4 §:n johtosäännössä määritelty toimielin. 

Poikkeuksellisiin opetusjärjestelyihin siirtymistä koskeva päätös voidaan tehdä enintään yhdeksi kuukaudeksi kerrallaan, ja sitä voidaan opetuksen järjestäjän päätöksellä jatkaa, mikäli tartuntatautilain mukaisia päätöksiä ja niissä asetettujen edellytysten soveltamista olisi edelleen välttämätöntä jatkaa.

(Päivitetty 1.7.2020)

Pienimuotoisia retkiä voidaan toteuttaa hygieniaohjeita noudattaen. Retken voi tehdä esimerkiksi luontoon oman opetusryhmän kanssa ja opetusta voidaan toteuttaa ulkona. Retkien suunnittelussa otetaan huomioon perusopetuksen maksuttomuuteen liittyvät ohjeet sekä oppilaiden mahdolliset rajoitteet tai erityistarpeet sekä hygieniaohjeistukset.  Kouluissa voidaan miettiä, onko kerättyjä varoja mahdollista käyttää johonkin mukavaan toimintaan. Yhteistä uutta tekemistä voi suunnitella koko luokan tai ryhmän voimin.

Jos muita vaihtoehtoja ei ole ja yhdessä kerättyjä varoja joudutaan palauttamaan, noudatetaan ensisijaisesti sitä, mitä etukäteen on mahdollisesti sovittu rahojen palauttamisesta leirikoulun tai retken peruuntuessa tai oppilaan siirtyessä toiseen luokkaan tai kouluun. Jos sopimusta ei ole etukäteen tehty, huoltajien tulisi sopia asiasta. Opetushallitus suosittaa, että kerätyt rahat palautetaan noudattaen samaa periaatetta kuin niiden käyttämisessä tulisi noudattaa: kaikille huoltajille palautetaan oppilasta kohti laskettu tasasuuruinen summa.

Opetushallituksella ei ole toimivaltaa määrätä, mitä oppilaiden ja huoltajien keräämille varoille tulisi tehdä, jos niitä ei voida käyttää suunniteltuun tarkoitukseen.

Mikäli leirikoulua tai retkeä varten kerätyt varat on annettu opetuksen järjestäjälle, tämä päättää niiden palauttamisesta.

(Päivitetty 4.6.2020)

Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu (VSOP) on joustava järjestely, joka mahdollistaa yksilöllisen opinnoissa etenemisen oppilaan oman opinto-ohjelman mukaan. Vuosiluokkiin sitomatonta järjestelyä voidaan käyttää koko koulun, vain tiettyjen vuosiluokkien tai yksittäisten oppilaiden opiskelun järjestämisessä. Sitä voidaan hyödyntää esimerkiksi lahjakkuutta tukevana tai opintojen keskeyttämistä ehkäisevänä toimintatapana. 

VSOP-järjestelyä voidaan hyödyntää, jos siitä on määräys paikallisessa opetussuunnitelmassa. Mikäli määräystä ei ole, oman opinto-ohjelman mukaan etenemistä koskeva ratkaisu voidaan tehdä hallintopäätöksenä yksittäiselle oppilaalle perusopetuslain 18 §:n nojalla.

Oppilaalle tulee laatia oppimissuunnitelma. Siinä on mainittava opintokokonaisuudet, jotka sisältyvät oppilaan opinto-ohjelmaan sekä määriteltävä niiden suorittamisjärjestys, aikataulu ja mahdolliset erityistavoitteet. Oppilaan opintojen etenemistä tulee seurata säännöllisesti.

Oman opinto-ohjelman mukaan opiskeleva oppilas saa lukuvuoden päätteeksi lukuvuositodistuksen kyseisenä lukuvuonna hyväksytysti suorittamistaan opinnoista ja siirtyy lukuvuoden koulutyön päätyttyä seuraavalle vuosiluokalle. Oman opinto-ohjelman mukaisella etenemisellä voidaan tarvittaessa välttää luokalle jättäminen, jonka myötä oppilaan kaikki opinnot kyseiseltä luokalta raukeaisivat. Oman opinto-ohjelman mukaisesti etenevä oppilas voidaan jättää vuosiluokalle vain yleisen heikon koulumenestyksen perusteella. Yhdeksännellä vuosiluokalla oleva oppilas luetaan tämän vuosiluokan oppilaaksi, kunnes hän suorittaa perusopetuksen koko oppimäärän ja saa päättötodistuksen tai kunnes hän eroaa koulusta.

Jos oppilas ei saa perusopetuksen oppimäärää suoritettua 9. keväällä ja jatkaa seuraavana lukuvuonna, niin silloin annetaan lukuvuositodistus 9. luokan päätteeksi (koska ei voida antaa päättötodistusta). Samoin toimitaan, jos oppilas jää luokalle 9. luokalla.

VSOP-päätöksen voi tehdä oppilaalle riippumatta siitä, millaista tukea hän saa: vuosiluokkiin sitomattomasti opiskeleva on muiden oppilaiden tavoin oikeutettu kaikkeen koulunkäynnin ja oppimisen tukeen. VSOP-päätöstä ei tehdä niille oppilaille, joiden opiskelu on järjestetty toiminta-alueittain. 
 

Lähtökohtana on, että oppilaan arviointi toteutetaan poikkeusolojen aikana vuoden 2014 perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden oppimisen arviointia koskevien määräysten ja muiden linjausten mukaan. Oppilaan arviointi kohdistuu poikkeusoloissakin paikallisessa opetussuunnitelmassa asetettuihin vuosiluokkakohtaisiin tavoitteisiin.

Opetussuunnitelman perusteet antavat arvioinnille yhteisen raamin, jolla voidaan varmistaa arvioinnin osalta riittävä yhdenvertaisuus. Perusteet kuitenkin nykyisellään mahdollistavat oppilaskohtaisen jouston, mitä tämän kevään poikkeusoloissa erityisesti tarvitaan.

Ei anna, koska Opetushallituksella ei ole toimivaltaa määrätä yksittäisten opetus- tai arviointimenetelmien käyttöön. Osaamisen ja oppimisen näyttöjen suoritustavoista päätetään paikallisesti kouluissa, ja opettajilla on vapaus valita työtavat ja arviointimenetelmät.

Opetuksen järjestäjä linjaa, mitä oppimissovelluksia, sosiaalisen median palveluita ja digitaalisia pelejä käytetään opetuksessa ja viestinnän välineenä. Esimerkiksi WhatsAppia voidaan käyttää viestinnän välineenä oppilaalle ja huoltajalle viestittäessä. Jos opetuksessa käytetään esimerkiksi Youtubea, katsottavan materiaalin tulee olla oppilaan iälle ja kehitystasolle sopivaa.

Sosiaalisen median palveluntarjoajat asettavat ikärajat itse. Toisin kuin elokuvissa, televisio-ohjelmissa ja digitaalisissa peleissä ikärajat eivät perustu sisällön haitallisuuden arvioon, vaan niiden tarkoituksena on vähentää lapsen henkilökohtaisten tietojen kertymistä palveluntarjoajalle.

Sosiaalisen median palveluiden ikärajat vaihtelevat. Osa palveluista on ikärajattomia. Niissä missä ikäraja on asetettu, se on tyypillisimmin 13─16 vuotta. Esimerkiksi WhatsAppin käyttöehdoissa ikäraja on 16 vuotta, mutta huoltajan suostumuksella sen voi ottaa käyttöön nuorempikin. Youtuben ikäraja on 13 vuotta, mutta palvelua voi käyttää myös rekisteröitymättä.

Lue lisää

Opettajaa ei voida velvoittaa työskentelemään hänelle määrätyn karanteenin aikana. Suostumuksensa perusteella opettaja, joka on työkykyinen, voi karanteeniin liittyviä rajoituksia noudattaen jatkaa työntekoa myös ollessaan karanteenissa.

Koronavirustilanne vaikuttaa Opetushallituksen valtionavustustoimintaan monella tavalla. Tästä syystä olemme lisänneet joustavuutta käsittelyymme mm. pidentämällä valtionavustusten hakuaikoja, kasvattamalla valtionavustusten käyttöaikaa, keventämällä valtionavustusasioiden käsittelyä sekä ohjeistamalla valtionavustustoiminnasta ja siinä tapahtuvista muutoksista keskitetysti.

Viimeisimmät koronavirustilanteeseen liittyvät ohjeistukset pääset katsomaan alla olevasta linkistä.

Erityiskouluissa ja erityisluokissa opetus jatkuu lähiopetuksena niiden oppilaiden osalta, jotka eivät ole huoltajien valinnan johdosta siirtyneet etäopetukseen. Epidemian leviämisen ehkäisemiseksi on suositeltavaa, että lähiopetus järjestettäisiin sitä tarvitseville oppilaan omassa koulussa eikä oppilaita siirrettäisi koulusta toiseen. Opetusryhmiä voidaan tarvittaessa yhdistää. Ryhmät tulee kuitenkin pitää mahdollisimman pieninä tartuntavaaran vuoksi. Opetuksen järjestäjän tehtävänä on ohjeistaa kouluja niin opetusryhmien muodostamisesta, opettajien välisestä työnjaosta kuin turvallisista toimintatavoista opetusjärjestelyissä. 

Koulukodeissa voidaan antaa lähiopetusta soveltamisasetuksessa säädettyjen periaatteiden mukaan niin kuin muissakin kouluissa. Sairaalaopetuksessa opetusta suositellaan jatkettavan samoin opetusjärjestelyin kuin aiemmin, ottaen huomioon lasten yksilölliset tarpeet sekä lasten hyvinvointiin ja terveyteen liittyvät näkökulmat.

Perusopetuksen oppilaalle tulee varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta korottaa saamaansa lukuvuositodistukseen merkitty hylätty arvosana. Mahdollisuus voidaan antaa myös lukuvuoden koulutyön päätyttyä. Mahdollisuuden varaamisesta hyväksytyn arvosanan korottamiseksi ei ole erikseen säädetty, mutta opetuksen järjestäjä voi antaa tällaisen mahdollisuuden oppilaalle. Opetussuunnitelmassa voidaan määrätä korottamiseen liittyvästä menettelystä.

Muu kuin perusopetuksen oppilas voi korottaa arvosanojaan lisäopetuksessa tai erityisessä tutkinnossa. Myös perusopetuksen oppilas voi suorittaa erityisessä tutkinnossa yhden tai useamman sellaisen oppiaineen oppimäärän, jota kyseisen oppilaan omassa koulussa ei opeteta tai jonka opetukseen oppilas ei osallistu. Erityiseen tutkintoon osallistuvan tulee osoittaa, että hänen tietonsa ja taitonsa vastaavat eri oppiaineissa perusopetuksen oppimäärän mukaisia tietoja ja taitoja.

Oppilaan arviointia koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Oppilaan huoltaja tai 15 vuotta täyttänyt oppilas itse voi pyytää rehtorilta opinnoissa etenemistä tai vuosiluokalle jättämistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Jos oppilaan huoltaja tai 15 vuotta täyttänyt oppilas on tyytymätön pyynnöstä tehtyyn uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, hän voi pyytää arvioinnin oikaisua aluehallintovirastolta. Myös erityisen tutkinnon arviointia koskevaan päätökseen voi hakea oikaisua vastaavalla tavalla.