Usein kysytyt kysymykset

Perusopetuksen oppilaalle tulee varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta korottaa saamaansa lukuvuositodistukseen merkitty hylätty arvosana. Mahdollisuus voidaan antaa myös lukuvuoden koulutyön päätyttyä. Mahdollisuuden varaamisesta hyväksytyn arvosanan korottamiseksi ei ole erikseen säädetty, mutta opetuksen järjestäjä voi antaa tällaisen mahdollisuuden oppilaalle. Opetussuunnitelmassa voidaan määrätä korottamiseen liittyvästä menettelystä.

Muu kuin perusopetuksen oppilas voi korottaa arvosanojaan lisäopetuksessa tai erityisessä tutkinnossa. Myös perusopetuksen oppilas voi suorittaa erityisessä tutkinnossa yhden tai useamman sellaisen oppiaineen oppimäärän, jota kyseisen oppilaan omassa koulussa ei opeteta tai jonka opetukseen oppilas ei osallistu. Erityiseen tutkintoon osallistuvan tulee osoittaa, että hänen tietonsa ja taitonsa vastaavat eri oppiaineissa perusopetuksen oppimäärän mukaisia tietoja ja taitoja.

Oppilaan arviointia koskevaan päätökseen ei saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen. Oppilaan huoltaja tai 15 vuotta täyttänyt oppilas itse voi pyytää rehtorilta opinnoissa etenemistä tai vuosiluokalle jättämistä koskevan päätöksen tai päättöarvioinnin uusimista. Jos oppilaan huoltaja tai 15 vuotta täyttänyt oppilas on tyytymätön pyynnöstä tehtyyn uuteen arviointiin tai ratkaisuun, jolla pyyntö on hylätty, hän voi pyytää arvioinnin oikaisua aluehallintovirastolta. Myös erityisen tutkinnon arviointia koskevaan päätökseen voi hakea oikaisua vastaavalla tavalla.

Perusopetuslaki takaa jokaiselle opetukseen osallistuvalle tarkoituksenmukaisesti järjestetyn ja ohjatun, täysipainoisen sekä maksuttoman aterian jokaisena koulupäivänä. Kouluruokailu on katsottava osaksi koulun opetusta.

Oppilaalla on perusopetuslain mukaisen yleisen velvollisuutensa osallistua opetukseen perusteella velvollisuus osallistua myös ruokailuun. Häntä ei kuitenkaan voida pakottaa syömään ja oppilaalla on siten myös oikeus kieltäytyä syömästä. Oppilas voidaan myös vapauttaa ruokailusta samalla tavalla kuin muustakin opetuksesta.

Koululla ei ole velvollisuutta tarjota ateriaa määräajaksi erotetulle tai loppupäiväksi opetuksesta evätylle oppilaalle, koska hän ei lain tarkoittamalla tavalla osallistu opetukseen ruokailun järjestämisaikaan.

Lukiolain perusteella lukio-opiskelijoilla on oikeus ilmaiseen ateriaan niinä päivinä, joina opetussuunnitelma edellyttää heidän läsnäoloaan. Koska abiturienteilla ei penkinpainajaispäivän jälkeen ole yleensä pakollista opetusta eikä muuta toimintaa, johon heidän tulisi osallistua, ei lukiolla ole velvollisuutta järjestää heille maksutonta ateriaa. Ateria voidaan kuitenkin tarjota, mikäli lukiokoulutuksen järjestäjä niin päättää.

Asiasanat

ruokailu, oppilaan velvollisuudet, opetuksen maksuttomuus

Opetussuunnitelman perusteiden mukaan opetus järjestetään ottaen huomioon oppilaiden edellytykset. Eri oppiaineissa ilmeneviä vaikeuksia voidaan ennaltaehkäistä ja oppimista tukea erilaisilla eriyttämisen keinoilla ja tukimuodoilla. Jos oppiaineen tavoitteiden saavuttaminen hyväksytysti ei tuesta huolimatta ole oppilaalle mahdollista, oppimäärä voidaan yksilöllistää. Kieli- ja kulttuuritausta ei sellaisenaan voi olla syynä oppimäärän yksilöllistämiseen. Oppilaan opiskelu voidaan myös järjestää osittain toisin, jos perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta (Perusopetuslaki 628/1998, 18 §). Vapauttamiseen oppimäärän opiskelusta tulee olla erityisen painavat syyt ja se perustuu jokaisen oppilaan kohdalla yksilölliseen harkintaan. Vapauttamisesta oppiaineen opiskelusta tehdään hallintopäätös perusopetuslain 18 §:n perusteella.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa todetaan, että valtioneuvoston antaman tuntijakoasetuksen (422/2012 8 § 2 mom.) mukaan koulun opetuskielen mukaisen äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän sijasta maahanmuuttajille voidaan opettaa joko kokonaan tai eriyttämällä suomen tai ruotsin kieltä erityisesti maahanmuuttajille tarkoitetun oppimäärän mukaisesti.

Oppilas opiskelee S2-oppimäärää, jos oppilaan suomen kielen peruskielitaidossa on puutteita jollain tai joillain kielitaidon osa-alueella, jolloin hänen osaamisensa ei vielä anna edellytyksiä yhdenvertaiseen kouluyhteisön jäsenenä toimimiseen päivittäisessä vuorovaikutuksessa ja koulutyöskentelyssä[3]. Näin toimitaan myös silloin, jos oppilaan suomen kielen taito on muutoin riittämätön suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän opiskeluun[4]. Käytännössä kuitenkin oppilaan on opiskeltava jotakin äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärää, koska äidinkieli ja kirjallisuus on perusopetuslaissa (628/1998 11 §) kaikille yhteinen oppiaine. Saman lain 3 §:ssä todetaan, että opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti niin, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Eli jos opetuksen järjestäjä tarjoaa esimerkiksi vasta vähän aikaa Suomessa olleelle maahanmuuttajataustaiselle oppilaalle tukea vain suomi äidinkielenä ja kirjallisuus -oppimäärän mukaisessa opetuksessa, ei opetusta ole järjestetty oppilaan tarpeiden tai edellytysten mukaisesti.

 Move! -järjestelmän verkkosivujen osoite on www.oph.fi/move. Sivuilta löytyvät kaikki keskeiset käytännön toteutukseen liittyvät materiaalit. "Opettajan oppaalla" kysyjä tarkoitti varmaankin Opettajan käsikirjaa, joka löytyy mittausten käytännön järjestelyihin ohjeistusta ja tukea tarjoavalta Move!-mittaus-sivulta.

 Move! -soveltavat mittaukset on tarkoitettu oppilaille, joilla on pitkäaikaisia (kroonisia) tai pysyviä vaikeuksia nähdä, kuulla, liikkua, keskittyä, huolehtia itsestä tai kommunikoida. Kyseessä on siten pitkäaikainen tai pysyvä, toimimista vaikeuttava haitta tai vamma. 

Soveltava osio EI ole tarkoitettu oppilaille, jolla on tilapäinen toimimista vaikeuttava haitta tai vamma, kuten nilkan nyrjähdys/-murtuma, flunssa- tai kuume. Näissä tapauksissa mittaustulokset toteutetaan ja kirjataan siltä osin kuin on mahdollista ja käytetään normaalia tuloslomaketta. Mikäli oppilas ei suorita esim. flunssan takia yhtä tai useampaa mittausosiota, valtakunnallisessa tietojärjestelmässä jokaisen mittausosion kohdalle on mahdollista laittaa rasti ”ei suorittanut”.

Mikäli oppilaan osalta on perusteltua toteuttaa yksi tai useampi mittausosio sovelletusti, noudatetaan seuraavaa menettelyä:
Oppilaan tulokset kirjataan erilliselle sovelletulle tuloslomakkeelle. Lomakkeelle kirjataan myös tapa, jolla mittausosiota on sovellettu. Mikäli oppilas ei voi suorittaa jotakin mittausosiota lainkaan, kirjoitetaan lomakkeeseen ”ei suorittanut”. Tärkeintä on, että oppilas ja hänen perheensä saavat mittauksista tietoa oppilaan fyysisestä toimintakyvystä. Lisäksi fyysisestä toimintakyvystä päästään keskustelemaan oppilaan ja perheen kanssa laajassa terveystarkastuksessa (mikäli huoltaja on antanut luvan mittaustulosten siirtämiseen käytettäväksi laajassa terveystarkastuksessa).  

Tulosten kirjaaminen valtakunnalliseen tietojärjestelmään: 
Mikäli oppilas suoritti yhden tai useamman mittausosion sovelletusti, ei numeerisia mittaustuloksia syötetä järjestelmään lainkaan. Näin turvataan oppilaan anonymiteetti. Syöttölomakkeessa kysytään: ”Suorittiko oppilas jonkun mittausosioista sovelletusti? Jos kysymykseen vastaa ”kyllä”, niin numeeristen tulosten syöttöruudut menevät ”harmaiksi” ja tuloksia ei pääse syöttämään. 

Uudet soveltamisohjeet on päivitetty Opettajan käsikirjaan, jonka löydät alla olevasta linkistä.

Valtakunnallisesti valmistavalle opetukselle ei ole asetettu maksimiryhmäkokoa. Ryhmäkokoa säätelee kuitenkin se, että ryhmässä jokaisella tulee olla mahdollisuus saavuttaa ne tavoitteet ja sisällöt, jotka valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteissa on määritelty. Paikallisesti opetuksen järjestäjä voi määritellä maksimiryhmäkoon. Opetushallitus suosittelee, että valmistavan opetuksen optimaalinen ryhmäkoko on 8–10 oppilasta. Ryhmäkokoon vaikuttavat kuitenkin suuresti oppilaiden ikäjakauma, koulu- ja kielitausta sekä opettajan kokemus.

S2-oppimäärän uudet opetussuunnitelman perusteet ovat muuttuneet taitotasoasteikon käytön suhteen. Nyt päättöarviointi perustuu opetuksen tavoitteista johdettuihin kriteereihin, jotka määrittelevät numeroarvosanan kahdeksan (8) vaadittavan tieto- ja taitotason.

Kehittyvän kielitaidon asteikko on tarkoitettu opetuksen suunnittelun sekä oppilaiden kielitaidon arvioinnin ja itsearvioinnin tueksi.

Maahanmuuttajaoppilaan arviointi voi olla sanallista päättöarviointia lukuun ottamatta [13].

S2-oppilaan arviointi perustuu opetuksen tavoitteisiin ja niistä johdettuihin kriteereihin sekä jatkuvaan ja monipuoliseen havainnointiin ja näyttöön opetussuunnitelman mukaisesti[11].

Arvioinnin tehtävä on tukea oppilaan kehitystä ja ohjata oppilasta tunnistamaan oman osaamisensa edistymistä, vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Muissa oppiaineissa on lisäksi hyvä ottaa huomioon, että opiskelussa tarvittavan kielitaidon saavuttaminen vie aikaa, joten kaikkien oppiaineiden opetuksessa tulee oppilaalle tarjota kielellistä tukea. Kaikkien aineiden opetuksen tulee olla kielitietoista: jokainen opettaja on kielellinen malli ja myös opettamansa oppiaineen kielen opettaja[12].