Usein kysytyt kysymykset

Päivitetty 9.9.2021

Koronavirusepidemia huomioidaan monin tavoin suunniteltaessa, miten järjestetään perusopetusta aloittavien oppilaiden ja heidän huoltajiensa tutustuminen perusopetukseen ja uuteen kouluun. Osalla oppilaista on saattanut olla taukoja esiopetuksessa, jolloin oppilaat voivat tarvita tavallista enemmän tukea koulun aloituksessa. Järjestelyissä otetaan huomioon kouluun tutustuminen sekä koulun aloitus esimerkiksi ryhmäyttämisen ja tiloihin tutustumisen näkökulmasta.   

Hyvän ja toimivan kodin ja koulun yhteistyön rakentaminen on tärkeää myös korona-aikana. Kouluun tutustumisesta ja koulun aloituksen järjestämisestä on tärkeää viestiä myös huoltajille. Tiedottamisessa voidaan hyödyntää paperisia tai sähköisiä tiedotteita tai esimerkiksi videoita. Monikielisten oppilaiden ja huoltajien tiedottaminen varmistetaan erikseen.

Opetuksen järjestäjän on tärkeä seurata ajankohtaisia kansallisia ja paikallisia määräyksiä ja suosituksia, jotka voivat kevään aikana muuttua.

Kouluun tutustuminen voidaan toteuttaa ulkotiloissa, etäyhteyksiä hyödyntäen tai sisätiloissa, jos Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön suositusta sekä mahdollisia paikallisia määräyksiä ja suosituksia pystytään noudattamaan. 

THL:n ja OKM:n suosituksen mukaan muiden kuin oppilaiden sekä koulun henkilökunnan oleskelua koulun alueella tulisi välttää. Oppilaan ja perheen mahdollisuus tutustua koulun toimintaan järjestetään THL:n ja OKM:n suosituksen mukaisesti väljyys- ja hygieniatekijät huomioiden. Tärkeää on, että tiloissa voidaan liikkua väljästi eikä tule ruuhkaa. Tutustumiset voitaisiin järjestää esimerkiksi sellaiseen aikaan, jolloin koulussa ei ole opetusta. Tutustumiset kannattaa porrastaa, jotta tutustujamäärä pysyy pienenä. Tutustumisissa tulee huomioida yleiset hygieniasuositukset, kuten turvavälit ja maskit. Erityisesti on korostettava ennakkotiedotuksessa, että kouluun voi tutustua vain oireettomana. Opetuksen järjestäjät päättävät mahdollisten tutustumisten käytännön järjestelyistä. Opetuksen järjestäjän tulee myös ottaa huomioon mahdolliset paikalliset rajoitusmääräykset ja suositukset esimerkiksi tilojen käytöstä tai kokoontumisista.  

Koulun aloituksessa tulee kiinnittää erityistä huomiota hygieniaohjeistuksiin sekä siihen, miten oppilaat oppivat toimimaan uudessa koulussa ja ryhmässä turvallisesti. Koulun aloituksessa kiinnitetään erityistä huomiota yhteenkuuluvuuden tunteeseen, välittämiseen, hyvään ryhmähenkeen ja tuen antamiseen. Oppilaiden, koulun aikuisten ja huoltajien tutustuminen tukee koulun aloittamista. Uutta oppilasta tuetaan ryhmän jäseneksi pääsemisessä, työtapojen opettelussa ja tarvittaessa jatketaan oppilaan saamaa kasvun ja oppimisen sekä oppilashuollon tukea.

6.8.2021 tekstiin on päivitetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön uusi suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana.

9.9.2021 poistettu maininta keväästä 2021.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/miten-kevaalla-2021-jarjestetaan-k…

Päivitetty 6.8.2021

Tartuntatautilain 58 c § sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön hygieniasuosituksen mukaan riittävä väljyys lähikontaktien välttämiseksi tulisi turvata tilajärjestelyillä. Voimakasta äänenkäyttöä voi sisältyä esimerkiksi laulamiseen ja draamaharjoituksiin. Voimakasta äänenkäyttöä edellyttävissä harjoitteissa oppilaat ja opiskelijat tulee sijoittaa käytettävissä tiloissa mahdollisimman väljästi. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän on tärkeä toteuttaa toimintaa niin, että voimakkaaseen äänenkäyttöön koronavirustartuntaan liittyviä riskejä minimoidaan. Lisäksi tulisi huomioida alueelliset ja paikalliset määräykset, ohjeet ja suositukset esimerkiksi maskien käytöstä.

Kuorolaulua voidaan toteuttaa esimerkiksi niin, että koko ryhmä on etänä, etä- ja lähiopetuksen yhdistelmänä eli hybridinä tai lähiopetuksena pienemmissä ryhmissä koulutusmuodon erityispiirteet huomioiden. Ulkotiloja voidaan lisäksi hyödyntää pedagogisesti toimivalla tavalla.

Perusopetuksessa voimakasta äänenkäyttöä edellyttävissä harjoitteissa oppilaat tulee sijoittaa käytettävissä tiloissa mahdollisimman väljästi. Opetuksen järjestäjä päättää, miten musiikin ja draaman opetus ja laulaminen toteutetaan tartuntatautilain 58 c § sekä THL ja OKM hygieniasuositukset huomioiden. Koulu pyrkii huolehtimaan, että jokaisen oppilaan kohdalla toimitaan opetussuunnitelman tavoitteiden mukaisesti, vaikka koronan takia joitain musiikin opetussisältöjä tai -menetelmiä ei voidakaan kaikilta osin toteuttaa.

Lukiokoulutuksessa henkilömäärä voimakasta äänenkäyttöä vaativissa tilanteissa tulisi rajata siten, että henkilöiden väliin jää yli 2 metriä aina kun mahdollista. Jos joutuu olemaan lähikontaktissa (alle 2 m), pitää nämä tilanteet pyrkiä pitämään mahdollisimman lyhyinä. Koulutuksen järjestäjä päättää, miten musiikin ja draaman opetus ja laulaminen toteutetaan tartuntatautilain 58 c § sekä THL ja OKM hygieniasuositukset huomioiden.

Ammatillisessa koulutuksessa henkilömäärä voimakasta äänenkäyttöä vaativissa tilanteissa tulisi rajata siten, että henkilöiden väliin jää yli 2 metriä aina kun mahdollista. Jos joutuu olemaan lähikontaktissa (alle 2 m), pitää nämä tilanteet pyrkiä pitämään mahdollisimman lyhyinä. Osa ammatillisen koulutuksen opinnoista ja osaamisen osoittamisesta on sen luonteista, että sitä ei ole mahdollista toteuttaa ilman fyysistä kontaktia tai läheisyyttä. Näissäkin tapauksissa on riittäviin etäisyyksiin pyrittävä niin pitkälti kuin on mahdollista ja hygieniasta on huolehdittava tartuntatautilain 58 c §:n mukaisesti. Fyysistä kontaktia tai läheisyyttä edellyttävään opetus- tai näyttötilanteeseen osallistuminen on opiskelijalle vapaaehtoista ja tarvittaessa opetus- tai arviointitilanne on siirrettävä myöhempään ajankohtaan.

Vapaassa sivistystyössä henkilömäärä voimakasta äänenkäyttöä vaativissa tilanteissa tulisi rajata siten, että henkilöiden väliin jää yli 2 metriä aina kun mahdollista. Jos joutuu olemaan lähikontaktissa (alle 2 m), pitää nämä tilanteet pyrkiä pitämään mahdollisimman lyhyinä. Koulutuksen järjestäjä päättää, pystyykö se järjestämään voimakasta äänenkäyttöä vaativan toimintansa tartuntatautilain 58 c §:n sekä THL ja OKM hygieniasuosituksen mukaisesti. Koulutuksen järjestäjä voi myös päättää voimakasta äänenkäyttöä vaativan toiminnan keskeyttämistä toistaiseksi tai sen järjestämisestä vaihtoehtoisin keinoin.

Taiteen perusopetuksessa voimakasta äänenkäyttöä edellyttävissä harjoitteissa alle 12-vuotiaat oppilaat tulee sijoittaa mahdollisimman väljästi. Taiteen perusopetuksen toiminta yli 12-vuotiaiden ryhmämuotoisessa harrastustoiminnassa toteutetaan siten, että osallistujien välillä säilyy 2 metrin turvaväli.

6.8.2021 tekstiin on päivitetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön uudet suositukset opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille sekä yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana.

8.9.2021 päivitetty linkki OKM:n ja THL:n ohjeistukseen lasten ja nuorten harrastustoiminnasta; linkki johtaa nyt OKM:n ja THL:n yhteistyössä STM:n kanssa antamaan suositukseen lasten ja nuorten terveysturvallisen harrastustoiminnan järjestämiseen

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/miten-laulaminen-ja-muu-voimakas-a…

Opetuksen järjestäjä määrittää henkilön, joka syöttää koulunsa Move!-mittaustulokset valtakunnalliseen järjestelmään. Tämä henkilö voi olla esimerkiksi opettaja/opettajat, koulusihteeri, koulunkäynnin avustaja tai joku muu kouluyhteisön jäsen.

Koulukohtainen linkki tulosten syöttämiseksi lähetetään elokuussa Opintopolku-palveluun merkittyyn koulun yleiseen sähköpostiosoitteeseen, josta sitä voi jakaa eteenpäin tulosten syöttämisestä vastaaville henkilöille. 

 Syy alkusyksyn kireähköön aikatauluun on koulujen laajat terveystarkastukset 1., 5. ja 8.vuosiluokilla sekä niiden aikataulu opetuksen järjestäjän vuosikellossa. Koululiikunnasta tulee Move!:n myötä tukitoimi suomalaisten peruskoulujen ennaltaehkäisevälle terveydenhuollolle.

Jotta fyysisen toimintakyvyn mittaustulokset olisivat käytettävissä koulujen laajoissa terveystarkastuksissa eri puolella Suomea, päädyttiin Move! -ohjausryhmässä aikanaan tähän kompromissiin eli liikunnan tunneilla tapahtuvien mittausten järjestämiseen jo elo-syyskuussa.

Koulujen syötettyä mittaustulokset valtakunnalliseen tietojärjestelmään syyskuun aikana valtion liikuntaneuvosto vastaa siitä, että kouluille toimitetaan kustannuksettomat Move!-palauteraportit loka-marraskuun aikana. Näitä raportteja voidaan hyödyntää muun muassa vanhempainilloissa sekä yhteisöllisen oppilashuoltoryhmän työskentelyssä.

Move!-mittaukset voidaan toteuttaa sovelletulla tavalla oppilaille, joilla on pitkäaikaisia tai pysyviä toimimista vaikeuttavia haittoja tai vammoja (esimerkiksi vaikeuksia nähdä, kuulla, liikkua, keskittyä tai ymmärtää). Mikäli oppilaan osalta on perusteltua toteuttaa yksi tai useampi mittausosio sovelletusti, kirjataan oppilaan tuloslomakkeelle tuloksen lisäksi myös soveltamistapa.

Mittausten soveltamista ei ole tarkoitettu oppilaille, jolla on tilapäinen toimimista vaikeuttava haitta tai vamma, kuten nilkan nyrjähdys. Näissä tapauksissa mittaukset toteutetaan ja tulokset kirjataan niiltä osin kuin on mahdollista. Mikäli oppilas ei suorita esimerkiksi nilkan nyrjähdyksen takia yhtä tai useampaa mittausosiota, merkitään osion kohdalle ”ei suorittanut”.

Mikäli oppilaan osalta on perusteltua toteuttaa yksi tai useampi mittausosio sovelletusti, noudatetaan seuraavaa menettelyä:
Oppilaan tulokset ja soveltamisen tapa kirjataan tuloslomakkeelle. Mikäli oppilas ei voi suorittaa jotakin mittausosiota lainkaan, kirjoitetaan lomakkeeseen ”ei suorittanut”. Tärkeintä on, että oppilas ja hänen perheensä saavat mittauksista tietoa oppilaan fyysisestä toimintakyvystä. Lisäksi fyysisestä toimintakyvystä päästään keskustelemaan oppilaan ja perheen kanssa laajassa terveystarkastuksessa (mikäli huoltaja on antanut luvan mittaustulosten siirtämiseen käytettäväksi laajassa terveystarkastuksessa). 

Tulosten kirjaaminen valtakunnalliseen tietojärjestelmään:

Mikäli oppilas suoritti yhden tai useamman mittausosion sovelletusti, ei numeerisia mittaustuloksia syötetä järjestelmään lainkaan. Näin turvataan oppilaan anonymiteetti. Syöttölomakkeessa kysytään: ”Suorittiko oppilas jonkin mittausosioista sovelletusti?" Jos kysymykseen vastaa ”kyllä”, numeeristen tulosten syöttöruudut menevät ”harmaiksi” ja tuloksia ei pääse syöttämään. 

Uudet soveltamisohjeet on päivitetty Opettajan käsikirjaan, jonka löydät alla olevasta linkistä.

19.8.2021

Perusopetus, lukio-opetus ja ammatillinen koulutus on lain mukaan julkista, mutta oikeutta opetuksen seuraamiseen voidaan rajoittaa perustellusta syystä. Korona-aikana terveysturvallisuus tuo tähän myös omat rajoitteensa, sillä muiden kuin lasten sekä koulun ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan oleskelua koulun tai varhaiskasvatuksen alueella tulisi välttää. Opetuksen seuraaminen ei oikeuta puuttumaan opetukseen tai vaikuttamaan oppilaiden mielipiteisiin.

Koulussa ja koulun alueella ei saa myöskään ilman koulun lupaa jakaa materiaalia. Jos on ilmeistä, että henkilö pyrkii vaikuttamaan oppilaiden tai opiskelijoiden mielipiteisiin, koulun alueelle pääsy voidaan etukäteen kieltää.

Häiritsevästi ja epäasiallisesti käyttäytyvää henkilöä voidaan pyytää poistumaan koulusta tai koulun pihalta. Jos henkilö ei noudata poistumispyyntöä, koulu voi ottaa yhteyttä poliisiin. Koulun alueella luvatta oleva henkilö voi syyllistyä julkisrauhan rikkomiseen.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/saako-ulkopuolinen-tulla-kouluihin…

13.8.2021

Yksittäisen henkilön rokotusta koskeva tieto on salassa pidettävä terveystieto. Salassapito tulee ottaa huomioon myös rokotusjärjestelyjä suunniteltaessa ja toteutettaessa, jotta tieto rokottamisesta tai siitä pidättäytymisestä ei tule toisten tietoon, ellei lapsi tai nuori sitä itse kerro. Terveydenhuolto vastaa terveystietojen käsittelystä. Opetuksessa ei käsitellä yksittäisen henkilön rokotuksia eikä opetustoimi pidä rekisteriä rokotetuista.

Oppilaalla ja opiskelijalla on oikeus opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen ja opiskeluun. Rokotuksen ottamisen tai ottamatta jättämisen perusteella ei saa asettaa oppilaita ja opiskelijoita eriarvoiseen asemaan. Rokotuksen ottaminen ei voi olla edellytys koulun tai oppilaitoksen toimintaan osallistumiselle.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/onko-rokotusta-koskeva-tieto-salas…

Päivitetty 13.8.2021

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ohjeistuksen mukaan koronarokotetta tarjotaan Suomessa tällä hetkellä kaikille 12 vuotta täyttäneille alueellisten aikataulujen mukaisesti. Rokotukset ovat vapaaehtoisia ja maksuttomia.  Rokotusten järjestämisestä ja tiedottamisesta vastaavat kuntien terveysviranomaiset. Myös kouluterveydenhuollon osallistumisesta rokottamiseen päätetään kunnissa. Rokotuksia on hyvä käsitellä yleisellä tasolla myös perusopetuksen ja toisen asteen opiskelijoiden opetuksessa rokotusten kohderyhmään kuuluvien kanssa. Tavoitteena on antaa oppilaille ja opiskelijoille tietoa rokotuksista ja niiden merkityksestä ihmisen terveydelle.

Miten koronarokotuksia käsitellään opetuksessa? 

Koronarokotuksia käsitellään opetuksessa kuten muitakin rokotuksia opetussuunnitelmien ja tutkintojen perusteiden mukaisesti. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjien on tärkeä huolehtia, että aihetta käsitellään kaikkien oppilaiden ja opiskelijoiden kanssa heidän ikätasonsa huomioiden. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän on hyvä varmistaa, että myös eri kielitaustaiset oppilaat ja opiskelijat saavat riittävästi tietoa koronarokotuksista osana opetusta.  

Koulussa ja oppilaitoksessa tulisi suunnitella, miten koronarokotuksia koskeva opetus toteutetaan eri oppiaineissa tai oppiaineiden yhteistyössä. Voi esimerkiksi olla, että terveystieto-oppiainetta ei meneillään olevassa jaksossa opeteta, vaan aihetta joudutaan käsittelemään muiden oppiaineiden opetuksen yhteydessä.  Aiheesta on hyvä keskustella myös vapaamuotoisemmin, esimerkiksi ryhmänohjaajan tai luokanvalvojan tunneilla. Teeman käsittelyssä voidaan tehdä yhteistyötä opiskeluhuollon palveluiden kanssa ja hyödyntää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen sivuilta löytyvää materiaalia koronaviruksesta, -rokotuksista ja -rokotteista. Opetettavan tiedon tulee perustua tieteelliseen tietoon.

Yksittäisen henkilön rokotusta koskeva tieto on salassa pidettävä terveystieto. Salassapito tulee ottaa huomioon myös rokotusjärjestelyjä suunniteltaessa ja toteutettaessa, jotta tieto rokottamisesta tai siitä pidättäytymisestä ei tule toisten tietoon, ellei lapsi tai nuori sitä itse kerro. Terveydenhuolto vastaa terveystietojen käsittelystä. Opetuksessa ei käsitellä yksittäisen henkilön rokotuksia eikä opetustoimi pidä rekisteriä rokotetuista. 

Oppilaalla ja opiskelijalla on oikeus opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen ja opiskeluun. Rokotuksen ottamisen tai ottamatta jättämisen perusteella ei saa asettaa oppilaita ja opiskelijoita eriarvoiseen asemaan. Rokotuksen ottaminen ei voi olla edellytys koulun tai oppilaitoksen toimintaan osallistumiselle. 

Perusopetuksessa rokotusten käsittely kuuluu aiheena esimerkiksi terveystietoon. Alkuopetuksen ympäristöopissa käsitellään hyvinvointiin ja turvallisuuteen liittyviä asioita sekä perehdytään arjen terveystottumuksiin. Vuosiluokilla 3–6 ympäristöopissa perehdytään muun muassa sairauksien ehkäisyyn. Vuosiluokkien 7–9 terveystiedossa käsitellään ajankohtaisia terveysilmiöitä, tarkastellaan terveyteen liittyvän tiedon luotettavuutta sekä nostetaan esille keskeisiä terveyden edistämisen ja sairauksien ehkäisyn keinoja.

Lukion terveystiedon opetuksessa rokotuksia lähestytään osana terveyttä, turvallisuutta, terveyden edistämistä ja sairauksien ehkäisyä (ml. keskeiset tartuntataudit ja epidemiologinen siirtymä) yksilön, yhteisön, yhteiskunnan sekä koko maailman näkökulmista. Oppiaineen tehtävänä on kehittää opiskelijan valmiuksia terveyteen liittyvien valintojen ja niiden taustalla vaikuttavien tekijöiden analysointiin ja seurausten arviointiin. Opetuksessa kehitetään myös opiskelijan kykyä tarkastella monipuolisesti terveyteen ja sairauksiin liittyviä eettisiä kysymyksiä.

Ammatillisen koulutuksen järjestäjän tulisi yleisellä tasolla tiedottaa rokotuksista ja järjestää tarvittaessa keskustelumahdollisuuksia opiskelijoille. Ammatillisessa koulutuksessa rokotuksiin liittyviä asioita voidaan käsitellä myös yhteisten tutkinnon osien ja soveltuvien alakohtaisten tutkinnon osien yhteydessä.

Milloin nuori voi itse päättää koronarokotuksen ottamisesta?

Terveydenhuollossa alaikäinen voi päättää hoidostaan, myös rokotusten ottamisesta silloin, kun hän on kehitystasonsa mukaisesti siihen kykenevä (Potilaslaki 7 §).  Jos nuori ei kykene tai halua päättää rokotuksestaan itse, rokottamiseen kysytään suostumusta huoltajilta. Jos nuorella on useampi kuin yksi huoltaja, suostumus tarvitaan kaikilta huoltajilta. Alaikäisen päätöskyvyn arvioi terveydenhuollon ammattihenkilö. 

Potilaslaissa ei ole asetettu mitään varsinaista ikärajaa alaikäisen itsemääräämisoikeudelle. Ratkaisevaa on, kykeneekö nuori ymmärtämään hoidon tai siitä kieltäytymisen merkityksen ja vaikutuksen terveydelleen.  

Jotta lapsi tai nuori voi antaa pätevän suostumuksen rokottamiseensa, hänen pitää saada riittävästi ja ymmärrettävällä tavalla tietoa mm. koronavirustaudista, koronarokotuksesta ja koronarokotuksen mahdollisista haittavaikutuksista. Rokottaja arvioi tiedon- ja keskustelutarpeen laajuutta ja sisältöä lapsen tai nuoren yksilöllisen tarpeen mukaisesti. Hänen tehtävänään on arvioida, kykeneekö lapsi tai nuori tekemään tässä asiassa itsenäisen päätöksen.  Lapsen tai nuoren suostumuksen tulee olla vapaaehtoinen ja hänellä tulee olla yllä kuvattu kyky suostumuksen antamiseen. 

10.8.2021 Päivitetty tekstiin rokotettavien uusi ikäraja 12 vuotta sekä siihen liittyviä tarkennuksia. Lisäksi on lisätty tietoa mm. salassa pidettävistä terveystiedoista.

13.8.2021 Päivitetty tekstiin terveystietojen, rokotusten salassapitoon ja huoltajien suostumuksiin liittyviä tarkennuksia.

Suora linkki tähän vastaukseen: https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/miten-koronarokotuksia-kasitellaan…

Päivitetty 6.8.2021

Opetuksen järjestäjä päättää opetusjärjestelyistä ja paikallisesti noudatettavista käytänteistä. Opetustilojen suomat mahdollisuudet, turvalliset etäisyydet, opetuksen eriyttäminen, siivouksen tehostaminen sekä mahdolliset suoja-asusteet ja -varusteet otetaan huomioon opetusta suunniteltaessa ja toteutettaessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön suosituksen mukaan yhteiskäytössä olevien työvälineiden, kuten näppäimistöjen, tablettien tai askartelutarvikkeiden (sakset ym.) käyttöä vältetään tai ne puhdistetaan säännöllisesti, mieluiten aina käyttäjien välillä. 

 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (OPH 2014) kuvataan oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyviä tavoitteita. Usean oppiaineen opetuksen tavoitteena on, että oppilailla on mahdollisuus työskennellä erilaisissa tutkimuksellisuutta tukevissa oppimisympäristöissä, sekä koulussa että koulun ulkopuolella. Tutkimuksellinen lähestymistapa tukee luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä sekä ongelmanratkaisu- ja tutkimustaitojen kehittymistä. 

 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa eri oppiaineissa on useita kokeelliseen työskentelyyn ja tutkimuksellisuuteen liittyviä tavoitteita. Näitä ovat esimerkiksi biologiassa tavoitteet 8, 9 ja 10 sekä maantiedossa tavoite 8. Fysiikassa ja kemiassa vastaavia tavoitteita ovat tavoitteet 6 ja 8. 

Tavoitteiden mukainen opetus ja sisältöjen valinta edellyttävät yksityiskohtaista suunnittelua ja harkintaa, esimerkiksi kuinka huolehtia riittävistä väljyys- ja hygieniavaatimuksista kokeellisia töitä tehdessä ja laboroidessa. Hyvin ohjeistettu opetustilanne, riittävät turvavälit, käsien puhtaus, laitteiden huolellinen puhdistaminen ja desinfiointi oppilasryhmien välillä ovat tärkeitä keinoja välttää taudin mahdollista leviämistä luokkatilassa. Vaihtoehtoina voivat olla esimerkiksi opettajan tekemät demonstraatiot, videot demonstraatioista ja virtuaalilaboratoriot. 

Maastotyöskentelyssä voidaan hyödyntää lajintunnistusoppaiden sijaan sähköisiä välineitä (mahdollisesti oppilaiden omia tai koululta lainattuja tietokoneita ja tabletteja).

17.12.2020 päivitetty linkkejä

6.8.2021 tekstiin on päivitetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön uusi suositus opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana.

Suora linkki tähän vastaukseen https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/miten-toteutan-biologian-maantiedo…

Päivitetty 6.8.2021

Opetuksen ja koulutuksen järjestäjällä on vastuu turvallisesta opiskeluympäristöstä. Tämä koskee myös opetussuunnitelmaan perustuvan vuosisuunnitelman mukaisia kouluihin ja oppilaitoksiin järjestettyjä vierailuja sekä vierailukäyntejä koulun ja oppilaitoksen ulkopuolelle. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän on hyvä seurata paikallista epidemiatilannetta ja tartuntatautiviranomaisten antamia määräyksiä. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjät harkitsevat paikallisen epidemiatilanteen mukaan, voidaanko vierailukäyntejä järjestää tai vierailijoita kutsua. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjä määrittelee sopivat käytännöt ja ohjeistaa toimimaan niiden mukaisesti.   

Vierailujen ja vierailukäyntien järjestämisessä noudatetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) 4.8.2020 antamia suosituksia. Perusopetusta koskevan suosituksen mukaan muiden kuin lasten sekä koulun henkilökunnan oleskelua koulun alueella tulisi välttää. Toisen asteen oppilaitokset voivat omalla päätöksellään rajoittaa muiden kuin opiskelijoiden ja henkilökunnan oleskelua oppilaitoksen alueella. 

Mikäli vierailukäynti tai vierailijan kutsuminen harkitaan opetuksen kannalta tarpeelliseksi, voidaan väljyys- ja hygieniasuositukset ottaa parhaiten huomioon järjestämällä tilaisuus tai tapaaminen etäyhteyksiä hyödyntäen tai ulkotiloissa riittävistä turvaetäisyyksistä huolehtien.  

Vierailukäyntien ohjelmaa suunniteltaessa on tarpeen ottaa huomioon, että vältetään tilanteita, joissa ollaan lähikontaktissa muiden ryhmien ja ulkopuolisten kanssa. Jos vierailukäynnin toteuttaminen edellyttää kuljetuksia, on suositeltavaa toteuttaa ne THL:n koulukuljetuksista antaman ohjeen mukaisesti. Kuljetuksissa on tärkeää noudattaa kansallisia ja paikallisia suosituksia ja ohjeita suojavarusteista, kuten maskeista. 

5.11.2020 Maskeja koskeva kohta tekstin lopusta; ikäraja poistettu; lisätty linkki THL:n kasvomaskeja koskeviin UKK-vastauksiin.

6.8.2021 tekstiin on päivitetty Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön uudet suositukset opetuksen ja varhaiskasvatuksen järjestäjille sekä yliopistoille, ammattikorkeakouluille ja lukiokoulutuksen, ammatillisen koulutuksen, vapaan sivistystyön ja aikuisten perusopetuksen järjestäjille koronavirusepidemian aikana.

Suora linkki tähän vastaukseen https://www.oph.fi/fi/usein-kysyttya/missa-tilanteissa-perusopetuksessa…