Usein kysytyt kysymykset

 Move! -järjestelmän verkkosivujen osoite on www.oph.fi/move. Sivuilta löytyvät kaikki keskeiset käytännön toteutukseen liittyvät materiaalit. "Opettajan oppaalla" kysyjä tarkoitti varmaankin Opettajan käsikirjaa, joka löytyy mittausten käytännön järjestelyihin ohjeistusta ja tukea tarjoavalta Move!-mittaus-sivulta.

 Move! -soveltavat mittaukset on tarkoitettu oppilaille, joilla on pitkäaikaisia (kroonisia) tai pysyviä vaikeuksia nähdä, kuulla, liikkua, keskittyä, huolehtia itsestä tai kommunikoida. Kyseessä on siten pitkäaikainen tai pysyvä, toimimista vaikeuttava haitta tai vamma. 

Soveltava osio EI ole tarkoitettu oppilaille, jolla on tilapäinen toimimista vaikeuttava haitta tai vamma, kuten nilkan nyrjähdys/-murtuma, flunssa- tai kuume. Näissä tapauksissa mittaustulokset toteutetaan ja kirjataan siltä osin kuin on mahdollista ja käytetään normaalia tuloslomaketta. Mikäli oppilas ei suorita esim. flunssan takia yhtä tai useampaa mittausosiota, valtakunnallisessa tietojärjestelmässä jokaisen mittausosion kohdalle on mahdollista laittaa rasti ”ei suorittanut”.

Mikäli oppilaan osalta on perusteltua toteuttaa yksi tai useampi mittausosio sovelletusti, noudatetaan seuraavaa menettelyä:
Oppilaan tulokset kirjataan erilliselle sovelletulle tuloslomakkeelle. Lomakkeelle kirjataan myös tapa, jolla mittausosiota on sovellettu. Mikäli oppilas ei voi suorittaa jotakin mittausosiota lainkaan, kirjoitetaan lomakkeeseen ”ei suorittanut”. Tärkeintä on, että oppilas ja hänen perheensä saavat mittauksista tietoa oppilaan fyysisestä toimintakyvystä. Lisäksi fyysisestä toimintakyvystä päästään keskustelemaan oppilaan ja perheen kanssa laajassa terveystarkastuksessa (mikäli huoltaja on antanut luvan mittaustulosten siirtämiseen käytettäväksi laajassa terveystarkastuksessa).  

Tulosten kirjaaminen valtakunnalliseen tietojärjestelmään: 
Mikäli oppilas suoritti yhden tai useamman mittausosion sovelletusti, ei numeerisia mittaustuloksia syötetä järjestelmään lainkaan. Näin turvataan oppilaan anonymiteetti. Syöttölomakkeessa kysytään: ”Suorittiko oppilas jonkun mittausosioista sovelletusti? Jos kysymykseen vastaa ”kyllä”, niin numeeristen tulosten syöttöruudut menevät ”harmaiksi” ja tuloksia ei pääse syöttämään. 

Uudet soveltamisohjeet on päivitetty Opettajan käsikirjaan, jonka löydät alla olevasta linkistä.

Valtakunnallisesti valmistavalle opetukselle ei ole asetettu maksimiryhmäkokoa. Ryhmäkokoa säätelee kuitenkin se, että ryhmässä jokaisella tulee olla mahdollisuus saavuttaa ne tavoitteet ja sisällöt, jotka valmistavan opetuksen opetussuunnitelman perusteissa on määritelty. Paikallisesti opetuksen järjestäjä voi määritellä maksimiryhmäkoon. Opetushallitus suosittelee, että valmistavan opetuksen optimaalinen ryhmäkoko on 8–10 oppilasta. Ryhmäkokoon vaikuttavat kuitenkin suuresti oppilaiden ikäjakauma, koulu- ja kielitausta sekä opettajan kokemus.

S2-oppimäärän uudet opetussuunnitelman perusteet ovat muuttuneet taitotasoasteikon käytön suhteen. Nyt päättöarviointi perustuu opetuksen tavoitteista johdettuihin kriteereihin, jotka määrittelevät numeroarvosanan kahdeksan (8) vaadittavan tieto- ja taitotason.

Kehittyvän kielitaidon asteikko on tarkoitettu opetuksen suunnittelun sekä oppilaiden kielitaidon arvioinnin ja itsearvioinnin tueksi.

Maahanmuuttajaoppilaan arviointi voi olla sanallista päättöarviointia lukuun ottamatta [13].

S2-oppilaan arviointi perustuu opetuksen tavoitteisiin ja niistä johdettuihin kriteereihin sekä jatkuvaan ja monipuoliseen havainnointiin ja näyttöön opetussuunnitelman mukaisesti[11].

Arvioinnin tehtävä on tukea oppilaan kehitystä ja ohjata oppilasta tunnistamaan oman osaamisensa edistymistä, vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Muissa oppiaineissa on lisäksi hyvä ottaa huomioon, että opiskelussa tarvittavan kielitaidon saavuttaminen vie aikaa, joten kaikkien oppiaineiden opetuksessa tulee oppilaalle tarjota kielellistä tukea. Kaikkien aineiden opetuksen tulee olla kielitietoista: jokainen opettaja on kielellinen malli ja myös opettamansa oppiaineen kielen opettaja[12].

Oppilas voi opiskella kerrallaan vain yhtä oppimäärää, vaikka hän osallistuisikin sekä S2-opetukseen että suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän opetukseen[7].

Mikäli oppilas opiskelee S2-oppimäärää osittain (ks. Valtioneuvoston asetus 422/2012), korostuu opetuksen suunnittelussa ja arvioinnissa opettajien välinen yhteistyö[8]. Opetusta eriytettävä siten, että oppilas voi opiskella S2-oppimäärän tavoitteiden mukaisesti osallistuessaan toisen oppimäärän tunneille. Tällöin myös arvioinnin tulee perustua S2-oppimäärän tavoitteiden mukaisesti.

Arviointi pohjautuu opetuksen tavoitteisiin ja niistä johdettuihin kriteereihin sekä jatkuvaan ja monipuoliseen havainnointiin ja näyttöön opetussuunnitelman mukaisesti[9]. Arvioinnin tärkein tehtävä on tukea oppilaan kehitystä ja ohjata oppilasta tunnistamaan oman kielitaitonsa ja osaamisensa edistymistä, vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Palautteen tulee perustua laajaan dokumentointiin, ja sen tulee olla monipuolista, konkreettista ja kiinteä osa oppimisprosessia[10].

Maahanmuuttajaoppilaalle voidaan laatia oppimissuunnitelma. Päätös asiasta tehdään paikallisesti. S2-oppimäärä antaa jo itsessään mahdollisuuden joustavaan etenemiseen ja omien tavoitteiden asettamiseen, joten lähtökohtaisesti maahanmuuttajaoppilaalle ei ole tarpeen tehdä tehostetun tuen päätöstä. Tehostetun tuen päätös tehdään aina yksilökohtaisesti riippumatta siitä, onko oppilas maahanmuuttaja vai ei.

Jos oppilas on saanut tehostetun tuen päätöksen jossakin muussa oppiaineessa, kannattaa siinäkin tapauksessa seurata oppilaan osaamisen kehittymistä perusopetuksessa riittävän pitkän aikaa, jotta mahdollinen tehostetun tuen tarve ilmenee siinä määrin, että pedagoginen arvio ja oppimissuunnitelma voidaan tehdä[6].

Oppilaan opiskelu voidaan järjestää osittain toisin, jos perusopetuksen oppimäärän suorittaminen olisi oppilaalle olosuhteet ja aikaisemmat opinnot huomioon ottaen joltakin osin kohtuutonta (Perusopetuslaki 628/1998, 18 §). Rehtorilla on siis mahdollisuus vapauttaa oppilas ruotsin opiskelusta, mutta oppilaan viikkotuntimäärän pitää täyttyä. Vapautusta tulee harkita tarkkaan, koska Suomi on virallisesti kaksikielinen maa, minkä vuoksi molempien kielien osaamista tarvitaan sekä jatko-opinnoissa että työelämässä. Jos oppilaan huoltaja pyytää vapautusta kirjallisesti, rehtori voi hallinnollisena päätöksenä myöntää vapautuksen.

Perusopetuslaki toteaa, että opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti ja siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä (628/1998, 3 §). Perusopetuksen suorittamisessa ensisijaista on opintojen laajuus, ei ajallinen kesto. Vuosiluokkiin sitomaton opiskelu mahdollistaa yksilöllisen opinnoissa etenemisen, mikä on hyvä vaihtoehto oppilaalle. Edellytyksenä on, että opetuksesta on tehty päätös paikallisessa opetussuunnitelmassa. Tällöin oppilaalle laaditaan perusopetusasetuksen mukaisesti oma opinto-ohjelma (11 §).