Usein kysytyt kysymykset

Päivitetty 23.9.2020

Opettajaa ei voida velvoittaa työskentelemään hänelle määrätyn karanteenin aikana. Suostumuksensa perusteella opettaja, joka on työkykyinen, voi karanteeniin liittyviä rajoituksia noudattaen jatkaa työntekoa myös ollessaan karanteenissa. Tartuntatautiviranomaisen päättämä karanteeni toteutetaan henkilön asunnossa tai muussa päätöksenantajan hyväksymässä tai osoittamassa paikassa. Työnantaja ei voi velvoittaa työntekijää työskentelemään kotona ilman suostumusta. Olosuhteet kotona eivät välttämättä mahdollista kotona työskentelyä ja siksi siitä tulee sopia.

Koronatilanteesta viranomaiset suosittelevat omaehtoista karanteenia määrätyissä tilanteissa tartuntojen ehkäisemiseksi. Työnantaja harkitsee, maksaako se työntekijälle palkkaa omaehtoisen karanteenin ajalta. Omaehtoisessa karanteenissa olevalla ei ole oikeutta tartuntatautipäivärahaan. Työnantaja ja työntekijä voivat sopia, että työntekijä työskentelee kotona omaehtoisen karanteenin aikana.

Opetuksen järjestäjä päättää opetusjärjestelyistä ja paikallisesti noudatettavista käytänteistä. Opetustilojen suomat mahdollisuudet, turvalliset etäisyydet, opetuksen eriyttäminen, siivouksen tehostaminen sekä mahdolliset suoja-asusteet ja -varusteet otetaan huomioon opetusta suunniteltaessa ja toteutettaessa. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen ja opetus- ja kulttuuriministeriön 4.8.2020 antaman suosituksen mukaan yhteiskäytössä olevien työvälineiden, kuten näppäimistöjen, tablettien tai askartelutarvikkeiden (sakset ym.) käyttöä vältetään tai ne puhdistetaan säännöllisesti, mieluiten aina käyttäjien välillä. 

 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (OPH 2014) kuvataan oppimisympäristöihin ja työtapoihin liittyviä tavoitteita. Usean oppiaineen opetuksen tavoitteena on, että oppilailla on mahdollisuus työskennellä erilaisissa tutkimuksellisuutta tukevissa oppimisympäristöissä, sekä koulussa että koulun ulkopuolella. Tutkimuksellinen lähestymistapa tukee luonnontieteellisen ajattelun kehittymistä sekä ongelmanratkaisu- ja tutkimustaitojen kehittymistä. 

 Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa eri oppiaineissa on useita kokeelliseen työskentelyyn ja tutkimuksellisuuteen liittyviä tavoitteita. Näitä ovat esimerkiksi biologiassa tavoitteet 8, 9 ja 10 sekä maantiedossa tavoite 8. Fysiikassa ja kemiassa vastaavia tavoitteita ovat tavoitteet 6 ja 8. 

Tavoitteiden mukainen opetus ja sisältöjen valinta edellyttävät yksityiskohtaista suunnittelua ja harkintaa, esimerkiksi kuinka huolehtia riittävistä väljyys- ja hygieniavaatimuksista kokeellisia töitä tehdessä ja laboroidessa. Hyvin ohjeistettu opetustilanne, riittävät turvavälit, käsien puhtaus, laitteiden huolellinen puhdistaminen ja desinfiointi oppilasryhmien välillä ovat tärkeitä keinoja välttää taudin mahdollista leviämistä luokkatilassa. Vaihtoehtoina voivat olla esimerkiksi opettajan tekemät demonstraatiot, videot demonstraatioista ja virtuaalilaboratoriot. 

 Maastotyöskentelyssä voidaan hyödyntää lajintunnistusoppaiden sijaan sähköisiä välineitä (mahdollisesti oppilaiden omia tai koululta lainattuja tietokoneita ja tabletteja).

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) 4.8.2020 antaman suosituksen mukaan isoja yhteistilaisuuksia ei järjestetä ja muiden kuin lasten sekä koulun ja varhaiskasvatuksen henkilökunnan oleskelua koulun tai varhaiskasvatuksen alueella vältetään.

Varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjät harkitsevat paikallinen epidemiatilanne huomioon ottaen, voidaanko kuvausta järjestää. Paikallisen epidemiatilanteen mukaisesti kuvaus voidaan siirtää myös järjestettäväksi keväällä. Ryhmäkuvien osalta kuvauksen tarjoajilta voidaan kysyä uudenlaisia ratkaisuja ryhmäkuvien ottamiseen, kuten yksilökuvista digitaalisesti muodostettaviin ryhmäkuvakollaaseihin. Kukin varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjä määrittelee sopivat käytännöt ja ohjeistaa perheitä toimimaan niiden mukaisesti.

Kuvauksen järjestäminen on hygienia- ja väljyyssuositukset huomioon ottaen helpointa järjestää ulkotiloissa. Myös ulkotiloissa on tärkeää huomioida suositusten mukaiset etäisyydet muihin kuvattaviin. Jos valokuvauksen järjestäminen ei ole mahdollista ulkotiloissa, sisätiloissa kuvaamisessa on tärkeää ottaa huomioon, että tilan on oltava riittävän väljä ja mahdollistettava kuvattavien etäisyydet kuvaustilanteessa. Varhaiskasvatuksen osalta on hyvä ottaa huomioon lasten ikä ja kehitystaso, jos lapsi tarvitsee esimerkiksi kuvaukseen osallistuakseen aikuisen läheisyyttä, eikä etäisyyksiä toisiin olisi tällöin pidettävä. Olisi harkittava, onko tarkoituksenmukaista tuoda varhaiskasvatukseen, opetukseen ja koulutukseen osallistuvia samaan sisätilaan kuvausten vuoksi. Mikäli samaa tilaa on kuitenkin käytettävä, tilaa olisi suositeltavaa tuulettaa ja noudattaa siivous- ja hygieniasäännöksiä, samaan aikaan tilassa olla vain yksi ryhmä sekä kuvauksien välissä tulee olla riittävästi aikaa. Jos sisätiloissa kuvataan, tulee kuvaajalla olla asianmukainen suojavarustus, jossa noudatetaan voimassa olevaa suositusta suojavarusteista, kuten maskeista. THL:n ja OKM:n suosituksen mukaan isoja yhteistilaisuuksia ei järjestetä ja opettajien kokoontumisia vältetään, joten koko koulun eikä koko henkilökunnan yhteiskuvia tulisi Opetushallituksen näkemyksen mukaan ottaa.

Päivitettety 19.8.2020 (tarkennus koulukuljetuksista ja opetustilanteista koulun tilojen ulkopuolella)

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos suosittaa kasvomaskin käyttöä toisten ihmisten suojaamiseksi tietyissä tilanteissa niiden sairaanhoitopiirien alueella, joissa on esiintynyt koronatartuntoja viimeisen kahden viikon aikana. Suosituksen ulkopuolelle jäävät tässä vaiheessa tilat ja tilanteet, jossa toistuvasti sama, toisilleen tuttu ryhmä kokoontuu sisätiloihin pidemmäksi aikaa. Näitä ovat esimerkiksi päiväkodit ja koulut sekä erilaiset harrastusryhmät.

Maskia voi kuitenkin halutessaan käyttää ottaen huomioon siihen liittyvät ohjeet. THL:n mukaan kasvomaski ei sovellu lapsille. Maskin ohjeiden mukainen käyttö onnistuu viidentoista vuoden iästä alkaen.

Kasvomaskin asianmukainen käyttö voi vähentää tartuntoja estämällä pisaroiden leviämistä ympäristöön. Käyttöä suositellaan seuraavissa tilanteissa ja seuraaville henkilöille:

• Joukkoliikenteessä, jossa lähikontakteja on vaikea välttää.
• Koronavirustestiin hakeutuvat henkilöt matkalla näytteenottoon ja ennen testituloksen valmistumista.
• Riskialueelta Suomeen saapuvat matkustajat heidän siirtyessä maahantulopaikasta, kuten lentokentältä karanteeniin tai jos heillä on karanteenin aikana välttämätön syy liikkua kodin ulkopuolella.

Kasvomaskia voi käyttää alueellisen viranomaisen suosituksen mukaan myös muissa tilanteissa, joissa lähikontaktien välttäminen ei ole mahdollista.

Perusopetuksessa ei anneta suositusta maskin käytöstä myöskään koulukuljetusten aikana tai opetukseen liittyvissä tilanteissa, joissa liikutaan koulun tilojen ulkopuolella. THL ei ole antanut suositusta kasvomaskien käytöstä toisen asteen koulutuksessa. Lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa maskia voi halutessaan käyttää oppilaitoksessa tapahtuvassa koulutuksessa niissä tilanteissa, joissa turvavälien noudattaminen ei ole mahdollista. Työpaikalla järjestettävässä koulutuksessa noudatetaan työnantajan ohjeita. 

Opetuksen järjestäjällä on vastuu turvallisesta opiskeluympäristöstä. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) 4.8.2020 antaman suosituksen mukaan opetus järjestetään väljyys- ja hygieniasuositukset huomioon ottaen. Tarpeettomia fyysisisiä lähikontakteja tulisi välttää. Alakouluissa opetusryhmät tulisi pitää erillään koulupäivän ajan. Yläkoulussa ja valinnaisissa aineissa opetusryhmä voi vaihtua, mikäli opetusta ei voitaisi muutoin toteuttaa. Opetuksen järjestäjän on hyvä seurata paikallista epidemiatilannetta. Tartuntatautiviranomaisten antamia määräyksiä tulee noudattaa.

Vapautuksen sijasta opetus tulisi ensisijaisesti järjestää siten, että tartuntariski on mahdollisimman vähäinen ja että kaikki, myös riskiryhmään kuuluvat, voivat osallistua opetukseen. Voidaan esimerkiksi järjestää opetusta  ulkona, huolehtia etäisyyksien säilymisestä oppilaiden välillä ja välttää lähikontakteja sisältäviä liikuntamuotoja liikunnan tunneilla. Opetusta, johon liittyy lähikontakteja, voidaan myös siirtää myöhempään ajankohtaan. Liikunnassa ja musiikissa vältetään yhteiskäytössä olevia välineitä tai välineet puhdistetaan säännöllisesti, mieluiten aina käyttäjien välillä. Välineet voivat olla oppilaalla myös henkilökohtaisessa käytössä.

Tilanteissa, joissa riskiryhmäläinen ei voi terveydellisistä syistä osallistua muille oppilaille järjestettyyn opetukseen, hänen opetuksensa voidaan järjestää vaihtoehtoisella tavalla. Hän voi esimerkiksi liikkua ulkona sisäliikunnan sijasta.  Tällaiset vähäiset poikkeamiset opetusjärjestelyissä eivät edellytä perusopetuslain 18 §:n mukaista päätöstä.

Perusopetuksen oppilaan tulee osallistua opetukseen, johon hänet on otettu, jollei hänelle ole erityisestä syystä tilapäisesti myönnetty vapautusta (poissaolo). Jos opetusta ei voida muutoin turvallisesti järjestää, viimesijaisesti oppilas voidaan perusopetuslain 35 §:n mukaisella opetuksen järjestäjän päätöksellä vapauttaa tilapäisesti välttämättömistä osuuksista esimerkiksi liikunnan tai musiikin opetuksessa. Harkinnassa voidaan hyödyntää lääkärin lausuntoa oppilaan terveydentilasta.

Poissaoloista ja erityisistä opetusjärjestelyistä löytyy lisätietoa Opetushallituksen ohjeistuksesta Perusopetukseen osallistuminen ja poissaolot 1.8.2020 alkaen.
 

Opetuksen ja koulutuksen järjestäjällä on vastuu turvallisesta opiskeluympäristöstä. Tämä koskee myös vuosi- ja muihin suunnitelmiin sisältyviä retkiä ja leirikouluja. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjät harkitsevat paikallisen epidemiatilanteen mukaan, voidaanko retkiä ja leirikouluja järjestää. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjä määrittelee retkille ja leirikouluille sopivat käytännöt ja ohjeistaa toimimaan niiden mukaisesti.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) 4.8.2020 antaman suosituksen mukaan isoja yhteistilaisuuksia ei tulisi järjestää, jos väljyys- ja hygieniasuosituksia ei voida huomioida. Lisäksi opetusryhmät tulisi pitää erillään koko koulupäivän ajan. Mikäli opetusryhmien erillään pitäminen on mahdotonta, panostetaan väljyyteen ja hygieniaan sekä pyritään porrastamaan opetusta mahdollisuuksien mukaan. 

Retkiä ja leirikouluja voidaan toteuttaa, jos väljyys- ja hygieniasuosituksia on mahdollista noudattaa. Koulun ulkopuolella annettava opetus on omiaan lisäämään oppilaiden hyvinvointia ja osallistuvaa kansalaisuutta. Retken voi tehdä esimerkiksi luontoon oman opetusryhmän kanssa ja oppitunteja voi pitää ulkona. Retkien ja leirikoulujen suunnittelussa otetaan huomioon opetuksen maksuttomuuteen liittyvät ohjeet, oppilaiden mahdolliset rajoitteet tai eritystarpeet sekä väljyys- ja hygieniasuositukset. 

Mikäli retkien ja leirikoulujen toteuttaminen edellyttää kuljetuksia, on suositeltavaa toteuttaa ne THL:n koulukuljetuksista antaman ohjeen mukaisesti. Kuljetuksissa on tärkeää noudattaa kansallisia ja paikallisia suosituksia ja ohjeita suojavarusteista, kuten maskeista yli 15-vuotiaille. Retken ja leirikoulun ohjelmaa suunniteltaessa on tarpeen ottaa huomioon, että vältetään tilanteita, joissa ollaan lähikontaktissa muiden ryhmien ja ulkopuolisten kanssa. Lähikontaktien välttäminen on syytä huomioida myös mahdollisia majoituksia järjestettäessä. Leirikoulun voi esimerkiksi järjestää siten, että oppilaat yöpyvät kotonaan.

Ulkoministeriön antaman yleissuosituksen mukaan koronaviruspandemian takia tulee välttää tarpeetonta matkustamista ulkomaille. Poikkeuksena tähän ovat maat, joiden osalta hallitus on poistanut maahantulorajoitukset ja siten omaehtoisen karanteenin suosituksen. Tilannetta voi seurata ulkoministeriön matkustustiedotteista.

Opetuksen ja koulutuksen järjestäjällä on vastuu turvallisesta opiskeluympäristöstä. Tämä koskee myös opetussuunnitelmaan perustuvan vuosisuunnitelman mukaisia kouluihin ja oppilaitoksiin järjestettyjä vierailuja sekä vierailukäyntejä koulun ja oppilaitoksen ulkopuolelle. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjän on hyvä seurata paikallista epidemiatilannetta ja tartuntatautiviranomaisten antamia määräyksiä. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjät harkitsevat paikallisen epidemiatilanteen mukaan, voidaanko vierailukäyntejä järjestää tai vierailijoita kutsua. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjä määrittelee sopivat käytännöt ja ohjeistaa toimimaan niiden mukaisesti.   

Vierailujen ja vierailukäyntien järjestämisessä noudatetaan Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) 4.8.2020 antamia suosituksia. Perusopetusta koskevan suosituksen mukaan muiden kuin lasten sekä koulun henkilökunnan oleskelua koulun alueella tulisi välttää. Toisen asteen oppilaitokset voivat omalla päätöksellään rajoittaa muiden kuin opiskelijoiden ja henkilökunnan oleskelua oppilaitoksen alueella. 

Mikäli vierailukäynti tai vierailijan kutsuminen harkitaan opetuksen kannalta tarpeelliseksi, voidaan väljyys- ja hygieniasuositukset ottaa parhaiten huomioon järjestämällä tilaisuus tai tapaaminen etäyhteyksiä hyödyntäen tai ulkotiloissa riittävistä turvaetäisyyksistä huolehtien.  

Vierailukäyntien ohjelmaa suunniteltaessa on tarpeen ottaa huomioon, että vältetään tilanteita, joissa ollaan lähikontaktissa muiden ryhmien ja ulkopuolisten kanssa. Jos vierailukäynnin toteuttaminen edellyttää kuljetuksia, on suositeltavaa toteuttaa ne THL:n koulukuljetuksista antaman ohjeen mukaisesti. Kuljetuksissa on tärkeää noudattaa kansallisia ja paikallisia suosituksia ja ohjeita suojavarusteista, kuten maskeista yli 15-vuotiaille toisen asteen opiskelijoille. 
 

Opetushallitus toimii oman lainsäädäntöön perustuvan toimivaltansa puitteissa. Varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäminen Suomessa perustuu vahvasti varhaiskasvatuksen, opetuksen ja koulutuksen järjestäjän itsenäiseen päätösvaltaan ja paikallisesti tehtäviin ratkaisuihin. Opetushallituksella ei ole toimivaltaa puuttua paikallisiin ratkaisuihin, mistä syystä se voi koronatilanteessa antaa ainoastaan suosituksia. 

Toisaalta on myös huomattava, että opetuksen järjestäminen ei ole samanlaista vaikkapa pienessä kyläkoulussa ja monen sadan hengen isossa koulussa tai ala- ja yläkoulussa. Siksi ratkaisuja voidaan ja täytyy tehdä paikallisten olosuhteiden ja koronatilanteen pohjalta. 

Mikäli kansallisten suositusten noudattamisesta on kysyttävää, huoltajat, oppilaat ja opiskelijat voivat olla ensi sijassa yhteydessä omaan päiväkotiin, kouluun tai oppilaitokseen. Tarvittaessa voi olla yhteydessä kunnan sivistystoimeen. 

Tartuntatautiviranomaiset eli kunnat ja aluehallintovirastot voivat antaa sitovia määräyksiä esimerkiksi päiväkotien, koulujen ja oppilaitosten tilojen käytön rajoittamisesta tartuntojen ehkäisemiseksi.   

(Päivitetty 24.8.2020; retkien ja leirikoulujen järjestämiseen liittyvät ohjeet poistettu)

Keväälle 2020 suunniteltuja retkiä ja leirikouluja jouduttiin koronatilanteen takia peruuttamaan.  Kouluissa voidaan miettiä, onko niitä varten kerättyjä varoja mahdollista käyttää johonkin mukavaan toimintaan. Yhteistä uutta tekemistä voi suunnitella koko luokan tai ryhmän voimin.

Jos muita vaihtoehtoja ei ole ja yhdessä kerättyjä varoja joudutaan palauttamaan, noudatetaan ensisijaisesti sitä, mitä etukäteen on mahdollisesti sovittu rahojen palauttamisesta leirikoulun tai retken peruuntuessa tai oppilaan siirtyessä toiseen luokkaan tai kouluun. Jos sopimusta ei ole etukäteen tehty, huoltajien tulisi sopia asiasta. Opetushallitus suosittaa, että kerätyt rahat palautetaan noudattaen samaa periaatetta kuin niiden käyttämisessä tulisi noudattaa: kaikille huoltajille palautetaan oppilasta kohti laskettu tasasuuruinen summa.

Opetushallituksella ei ole toimivaltaa määrätä, mitä oppilaiden ja huoltajien keräämille varoille tulisi tehdä, jos niitä ei voida käyttää suunniteltuun tarkoitukseen.

Mikäli leirikoulua tai retkeä varten kerätyt varat on annettu opetuksen järjestäjälle, tämä päättää niiden palauttamisesta.

Henkilökunnan kokoontumisia tulisi edelleen välttää, ja hyödyntää ensisijaisesti etäyhteyksiä. Suosituksena on, että henkilöstö ei myöskään pääsääntöisesti siirtyisi toimipaikasta toiseen tartuntojen leviämisen ehkäisemiseksi. 

Opettajien ja muiden kouluissa tai varhaiskasvatuksessa työskentelevien osalta työturvallisuus on opetuksen tai varhaiskasvatuksen järjestäjän eli työnantajan vastuulla. Työntekijä voi tarvittaessa kääntyä oman työsuojeluvaltuutettunsa ja työterveyshuollon puoleen.