Usein kysytyt kysymykset


Olemme koonneet tälle sivulle tietoa Opetushallituksen eri osa-alueista. Jos et löydä vastausta, niin voit lähettää kysymyksesi lomakkeella, joka löytyy sivun alalaidasta.

108 aiheeseen liittyvää kysymystä

Mikä on opettajan vastuu etäopetuksessa?

Keywords Koronavirus Opettajat ja kasvattajat Turvallisuus Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus

Päivitetty 5.2.2021

Perusopetuksen oppilaat ovat opetuksen järjestäjän vastuulla kaikessa toiminnassa, jota tämä järjestää. Vastuu ulottuu kaikkiin opetus- ja toimintapaikkoihin. Oppilas voi olla etäopetuksessa poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen (perusopetuslaki 20 a §), karanteenin tai eristyksen, riskiryhmään kuulumisen tai perheenjäsenen riskiryhmään kuulumisen perusteella.

Kun oppilaat ovat etäopetuksessa, ei opettajalla voi olla samanlaista valvontavastuuta heistä kuin lähiopetuksessa. Opettaja on kuitenkin vastuussa antamastaan ohjeistuksesta. Opettajan tulee huolehtia, etteivät oppilaille annetut tehtävät vaaranna heidän turvallisuuttaan ja että heille annetut turvallisuus- ja muut ohjeet ovat riittäviä. 

Lähtökohtaisesti opettajan vastuu määritellään samojen periaatteiden mukaisesti myös toisen asteen oppilaitoksissa. Mitä vanhempia oppilaat ovat, sitä enemmän heiltä voi kutenkin edellyttää omaa harkintakykyä ja valmiuksia noudattaa annettuja ohjeita. 

5.2.2021 Julkaistu uudelleen tarkistettuna ja täydennettynä etäopetuksen syiden osalta    

Kuka korvaa etäopetuksen aikana tapahtuneet tapaturmat?

Keywords Koronavirus Turvallisuus Perusopetus

Päivitetty 5.2.2021

Myös etäopetuksessa olevalla oppilaalla, jonka läsnäolo on varmistettu, on oikeus maksuttomaan tapaturman hoitoon. Etäopetuksessa oleville oppilaille onkin hyvä tehdä lukujärjestys, jossa näkyy päivittäinen opetuksen alkamis- ja päättymisajankohta. Tällä voidaan todentaa opetuksen aika, jota korvausvelvollisuus koskee. Etäopetusta on opettajan määrittelemä aika, jona oppilaan tulee olla tavoitettavissa opetusta varten. Esim. läksyjen tekemiseen käytetty aika ei ole etäopetusta.

Perusopetuslain mukaan opetukseen osallistuvalla oppilaalla on oikeus turvalliseen oppimisympäristöön (29 §). Tämä kattaa sekä fyysisen että psyykkisen ympäristön. Perusopetuslaissa todetaan myös, että koulussa tai muussa opetuksenjärjestämispaikassa, koulumatkalla tai majoituksessa sattuneen tapaturman hoito on oppilaalle maksutonta (34 §).  

Tapaturman hoidon maksuttomuus perustuu suoraan lakiin eikä edellytä opetuksen järjestäjältä vakuutuksen ottamista, vaikka monet ovat sellaisen korvausriskin varalta ottaneet. Vakuutuksen puuttuminen ei oikeuta kieltäytymään korvauksen maksamisesta. Jos vakuutus on, opetuksen järjestäjän on syytä käydä vakuutusehdot läpi ja tarkistaa, koskeeko vakuutus myös etäopetusta.

Opetuksen järjestäjän korvausvelvollisuus koskee kaikkia mainitun säännöksen mukaisia tapaturmia. Se ei siis riipu tapaturman syystä eikä edellytä tuottamusta tai laiminlyöntiä. 
 

5.2.2021 julkaistu uudelleen tarkistettuna

Onko perusopetuksen oppilaitoksilla velvollisuus järjestää S2-opetusta?

Keywords Perusopetus

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa todetaan, että valtioneuvoston antaman tuntijakoasetuksen (422/2012 8 § 2 mom.) mukaan koulun opetuskielen mukaisen äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärän sijasta maahanmuuttajille voidaan opettaa joko kokonaan tai eriyttämällä suomen tai ruotsin kieltä erityisesti maahanmuuttajille tarkoitetun oppimäärän mukaisesti.

Oppilas opiskelee S2-oppimäärää, jos oppilaan suomen kielen peruskielitaidossa on puutteita jollain tai joillain kielitaidon osa-alueella, jolloin hänen osaamisensa ei vielä anna edellytyksiä yhdenvertaiseen kouluyhteisön jäsenenä toimimiseen päivittäisessä vuorovaikutuksessa ja koulutyöskentelyssä[3]. Näin toimitaan myös silloin, jos oppilaan suomen kielen taito on muutoin riittämätön suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän opiskeluun[4]. Käytännössä kuitenkin oppilaan on opiskeltava jotakin äidinkielen ja kirjallisuuden oppimäärää, koska äidinkieli ja kirjallisuus on perusopetuslaissa (628/1998 11 §) kaikille yhteinen oppiaine. Saman lain 3 §:ssä todetaan, että opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti niin, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. Eli jos opetuksen järjestäjä tarjoaa esimerkiksi vasta vähän aikaa Suomessa olleelle maahanmuuttajataustaiselle oppilaalle tukea vain suomen kieli ja kirjallisuus -oppimäärän mukaisessa opetuksessa, ei opetusta ole järjestetty oppilaan tarpeiden tai edellytysten mukaisesti.

Milloin oppilas suorittaa oppiaineen oppimäärän erityisessä tutkinnossa? 

Keywords Arviointi ja todistukset Osaamisen arviointi Perusopetus

Perusopetuksen oppilas voi suorittaa erityisessä tutkinnossa yhden tai useamman oppiaineen oppimäärän tai osan siitä esimerkiksi siksi, että oppimäärän opetus on päättynyt 7. vuosiluokalla ja oppilas tulee perusopetukseen vasta 8. vuosiluokalle. Erityiseen tutkintoon osallistuvan tulee osoittaa, että hänen tietonsa ja taitonsa vastaavat eri oppiaineissa perusopetuksen oppimäärän mukaisia tietoja ja taitoja.   

Erityisessä tutkinnossa voidaan suorittaa oppiaineen koko oppimäärä tai osia siitä, kuten jonkin vuosiluokan oppimäärä. Jos erityisessä tutkinnossa on suoritettu osa tietyn oppiaineen oppimäärästä ja opetuksen järjestäjä hyväksilukee tämän suorituksen perusopetuslain 18 §:n perusteella oppiaineen osasuoritukseksi, erityisessä tutkinnossa saatu arvosana otetaan huomioon määritettäessä ao. oppiaineen arvosanaa esim. lukuvuosi- tai päättötodistukseen.  

Päättötodistukseen merkitään arvosanat niistä erityisessä tutkinnossa suoritetuista oppiaineista, jotka on suoritettu ennen päättötodistuksen antamista.  

Miten vuosiviikkotunnit merkitään välitodistukseen tai erotodistukseen? 

Keywords Arviointi ja todistukset Osaamisen arviointi Perusopetus

Väli- ja erotodistuksiin merkitään oppilaan opinto-ohjelman vuosiviikkotunnit oppiaineittain paikallisen tuntijaon mukaisesti sekä oppiaineiden arvosanat kyseiseltä lukuvuodelta.  

Milloin annetaan päättöarviointi, jos oppiaineen oppimäärän opetus loppuu ennen 9. vuosiluokan kevättä? 

Keywords Arviointi ja todistukset Osaamisen arviointi Perusopetus

Päättöarvosana muodostetaan, kun oppiaineen oppimäärän opetus päättyy. Mikäli oppiaineen päättöarviointi ajoittuu vuosiluokille 7 tai 8, kyseinen päättöarvosana kirjataan lukuvuositodistukseen tai mahdollisesti annettavaan välitodistukseen.   

Oppimäärältään alle kaksi vuosiviikkotuntia käsittävä ja sanallisesti hyväksytty-merkinnällä arvioitava syventävä valinnaisen aineen oppimäärä voi korottaa kyseessä olevan yhteisen oppiaineen päättöarvosanaa. Sanallisesti arvioidussa syventävässä valinnaisessa aineessa osoitettu osaaminen ei voi laskea oppilaan kaikille yhteisen oppimäärän arvosanaa.  

Esimerkkejä päättöarvosanan muodostamisesta:  

  • historian opetus päättyy 8. vuosiluokan kevääseen
  • biologian opetus päättyy 9. vuosiluokan syyslukukauden loppuun.   

Jos historian oppimäärän opiskelu päättyy oppilaalla 8. vuosiluokan kevääseen, päättöarvosanan muodostaminen perustuu oppilaan osoittaman osaamisen tasoon suhteessa oppiaineen oppimäärän tavoitteisiin ja päättöarvioinnin kriteereihin. Lukuvuositodistukseen merkitään tällöin historian oppimäärän päättöarvosana ja kyseisen vuosiluokan vuosiviikkotunnit. Jos biologian opetus päättyy 9. vuosiluokan syksyllä, biologian päättöarvosanan muodostaminen perustuu oppilaan osoittaman osaamisen tasoon suhteessa oppiaineen oppimäärän tavoitteisiin ja päättöarvioinnin kriteereihin. Mahdolliseen välitodistukseen merkitään biologian oppimäärän päättöarvosana ja kyseisen vuosiluokan vuosiviikkotunnit.   

Päättötodistus annetaan 9. vuosiluokan keväällä, johon nämä arvosanat siirtyvät. Päättötodistukseen merkitään myös opintojen laajuus vuosiluokilla 7–9 vuosiviikkotunteina.  

Onko oppiaineen oppimäärän päättöarvosanan korottaminen mahdollista? 

Keywords Arviointi ja todistukset Osaamisen arviointi Perusopetus

Päättöarvosana muodostetaan, kun oppiaineen oppimäärän opetus päättyy. Mikäli oppiaineen päättöarviointi ajoittuu vuosiluokille 7 tai 8, kyseinen päättöarvosana kirjataan lukuvuositodistukseen ja mahdollisesti annettavaan välitodistukseen.   

Nämä arvosanat siirretään 9. vuosiluokan keväällä annettavaan päättötodistukseen. Päättötodistukseen merkitään myös opintojen laajuus vuosiluokilla 7–9 vuosiviikkotunteina.   

Oppiaineen oppimäärän hyväksyttyä päättöarvosanaa ei voi korottaa, paitsi seuraavissa tapauksissa: 

  • yhteiseen oppiaineeseen liittyvässä sanallisesti arvioitavassa valinnaisessa aineessa (1 vvt) osoitetulla osaamisella (tämä korottamisen periaate tulee kirjata paikalliseen opetussuunnitelmaan)
  •  lisäopetuksessa tai erityisessä tutkinnossa päättötodistuksen saamisen jälkeen.   

Jos kyseessä on oppiaineen oppimäärän hylätty suoritus, jolloin päättöarviointia ei voida suorittaa eikä päättötodistusta voida antaa, tulee oppilaalle varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta korottaa saamansa hylätty arvosana. 

Oppilaalla on mahdollisuus myös arvioinnin uusimiseen ja oikaisuun. Tämä koskee päättöarviointia sekä opinnoissa etenemistä ja vuosiluokalle jättämistä koskevaa päätöstä. Pyyntö arvioinnin uusimisesta osoitetaan koululle, ja huoltajan on tehtävä se kahden kuukauden kuluessa tiedon saamisesta. Uudesta arvioinnista päättävät koulun rehtori ja oppilaan opettajat yhdessä. 

Miten lukuvuoden arvosanoja korotetaan perusopetuksessa?

Keywords Arviointi ja todistukset Lainsäädäntö Osaamisen arviointi Perusopetus

Perusopetuksen oppilaalle tulee varata mahdollisuus opetukseen osallistumatta korottaa saamaansa lukuvuositodistukseen merkitty hylätty arvosana. Mahdollisuus voidaan antaa myös lukuvuoden koulutyön päätyttyä. Mahdollisuuden varaamisesta hyväksytyn arvosanan korottamiseksi ei ole erikseen säädetty, mutta opetuksen järjestäjä voi antaa tällaisen mahdollisuuden oppilaalle. Opetussuunnitelmassa voidaan määrätä korottamiseen liittyvästä menettelystä.

Mikä on opettajan vastuu liikunnan opetuksessa etäopetuksen aikana?

Keywords Koronavirus Opettajat ja kasvattajat Turvallisuus Perusopetus

Päivitetty 11.2.2021

Koulun tulee kaikissa opetuksen järjestämismuodoissa ja -olosuhteissa turvata oppilaan oikeus turvalliseen opiskeluympäristöön. Tämä koskee myös etäopetusta. Oppilas voi koronaviruksen aikana olla etäopetuksessa poikkeuksellisten opetusjärjestelyjen (perusopetuslaki 20 a §), karanteenin tai eristyksen, riskiryhmään kuulumisen tai perheenjäsenen riskiryhmään kuulumisen perusteella.

Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan opetuksen tulee olla turvallista ja perustua eri vuodenaikojen ja paikallisten olosuhteiden tarjoamiin mahdollisuuksiin. Liikunnan opetuksen suunnittelussa keskeistä ovat tavoitteet. Sisältöjä ja menetelmien valintaa on aina pohdittava suhteessa tavoitteisiin. Samoihin tavoitteisiin voidaan päästä eri sisältöjen ja menetelmien kautta. Liikunnan opetuksessa oppimisympäristöjen käyttö on tarkoituksenmukaista ja monipuolista. Opetus järjestetään oppilaiden ikäkauden ja edellytysten mukaisesti siten, että se edistää oppilaiden tervettä kasvua ja kehitystä. 

Opettajan henkilökohtaiseen vastuuseen kuuluu toimia siten, että erilaiset opetukseen ja oppilaiden turvallisuuteen liittyvät näkökohdat tulevat huolellisesti ja tasapuolisesti huomioitua. Etäopetuksessa opetusjärjestelyt poikkeavat lähiopetuksesta, mutta turvallisuuden näkökulmasta lähtökohta on sama: tilanteisiin, joihin yleisen elämänkokemuksen perusteella liittyy ennalta arvattavia riskejä, on varauduttava. Riskejä arvioitaessa on otettava huomioon olosuhteet kokonaisuutena: oppilaiden ikä ja kehitystaso, toimintaympäristö sekä muut riskejä kasvattavat seikat. Korona-epidemian aikana olennaista on muun muassa lähikontaktien välttäminen.

Liikunnan opetuksessa on huomioitava se, millaiset valmiudet oppilailla on tehdä asioita omatoimisesti ja liikkua lähiympäristössä. Tätä voi arvioida esimerkiksi sen perusteella, mihin oppilaat koulun järjestämässä opetuksessa ovat aikaisemmin tottuneet ja kuinka itsenäisesti he vapaa-aikanaan yleisesti toimivat. Etäopetuksessa tehdään tehtäviä itsenäisemmin ja monesti myös yksin. Tämän vuoksi oppilaan valmiuksia on arvioitava tavallista yksilöllisemmin ja tarvittaessa mukautettava tehtäviä niin, että ennalta arvattaviin riskeihin varaudutaan yksilökohtaisesti. Se mikä jollekin oppilaalle on turvallista – esimerkiksi omatoiminen liikuntalähimetsässä – saattaa sisältää toiselle liiaksi vaaratekijöitä. 

Kun oppilaat ovat etäopetuksessa, opettajan oppilaisiin kohdistama valvonta ja valvontaan liittyvä vastuu on erilaista kuin lähiopetuksessa. Valvonta voi tarkoittaa silloin esimerkiksi yhteydenpitoa ennalta sovituin väliajoin tai ilmoitusta siitä, että oppilas on saanut liikuntasuorituksen tehtyä tehtäväannon mukaisesti. Opettaja on kuitenkin vastuussa siitä, millaisia ohjeita hän antaa oppilaille turvallisen toiminnan varmistamiseksi. Opettajan tulee huolehtia, etteivät oppilaille annetut tehtävät vaaranna heidän turvallisuuttaan ja että heille annetut turvallisuus- ja muut ohjeet ovat riittäviä. 

11.2.2021 Teksti on päivitetty kauttaaltaan
 

Voidaanko retkiä ja leirikouluja järjestää koronavirusaikana?

Keywords Koronavirus Perusopetus Lukiokoulutus

Päivitetty 9.2.2021

Opetuksen ja koulutuksen järjestäjällä on vastuu turvallisesta opiskeluympäristöstä. Tämä koskee myös vuosi- ja muihin suunnitelmiin sisältyviä retkiä ja leirikouluja. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjät harkitsevat paikallisen epidemiatilanteen mukaan, voidaanko retkiä ja leirikouluja järjestää. Opetuksen ja koulutuksen järjestäjä määrittelee retkille ja leirikouluille sopivat käytännöt ja ohjeistaa toimimaan niiden mukaisesti.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) ja opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) 4.8.2020 antaman suosituksen mukaan isoja yhteistilaisuuksia ei tulisi järjestää, jos väljyys- ja hygieniasuosituksia ei voida huomioida. Lisäksi opetusryhmät tulisi pitää erillään koko koulupäivän ajan. Mikäli opetusryhmien erillään pitäminen on mahdotonta, panostetaan väljyyteen ja hygieniaan sekä pyritään porrastamaan opetusta mahdollisuuksien mukaan. 

Retkiä ja leirikouluja voidaan toteuttaa, jos väljyys- ja hygieniasuosituksia on mahdollista noudattaa. Koulun ulkopuolella annettava opetus on omiaan lisäämään oppilaiden hyvinvointia ja osallistuvaa kansalaisuutta. Retken voi tehdä esimerkiksi luontoon oman opetusryhmän kanssa ja oppitunteja voi pitää ulkona. Retkien ja leirikoulujen suunnittelussa otetaan huomioon opetuksen maksuttomuuteen liittyvät ohjeet, oppilaiden mahdolliset rajoitteet tai eritystarpeet sekä väljyys- ja hygieniasuositukset. 

Mikäli retkien ja leirikoulujen toteuttaminen edellyttää kuljetuksia, on suositeltavaa toteuttaa ne THL:n koulukuljetuksista antaman ohjeen mukaisesti. Kuljetuksissa on tärkeää noudattaa kansallisia ja paikallisia suosituksia ja ohjeita suojavarusteista, kuten maskeista. Retken ja leirikoulun ohjelmaa suunniteltaessa on tarpeen ottaa huomioon, että vältetään tilanteita, joissa ollaan lähikontaktissa muiden ryhmien ja ulkopuolisten kanssa. Lähikontaktien välttäminen on syytä huomioida myös mahdollisia majoituksia järjestettäessä. Leirikoulun voi esimerkiksi järjestää siten, että oppilaat yöpyvät kotonaan.

THL antoi 2.2.2021 oppilaitoksille suosituksen Suomeen tai Suomesta ulkomaille suuntautuvan lyhytaikaisen opiskelijavaihdon tilapäisestä keskeyttämisestä koronatilanteen takia. Lyhytaikaisella opiskelijavaihdolla tarkoitetaan lyhyitä intensiivikursseja, kieli- ja kulttuurivaihtoja, retkiä ja leirikouluja sekä muita lukukautta lyhyempiä vaihtojaksoja. Suositus koskee uusia, suosituksenantopäivän jälkeen alkavia vaihtoja. Täyden lukukauden tai lukuvuoden kestäviä vaihtojaksoja Suomeen voidaan järjestää turvallisuusohjeet huomioiden.

Ulkoministeriön antaman yleissuosituksen mukaan koronaviruspandemian takia tulee välttää tarpeetonta matkustamista ulkomaille. Poikkeuksena tähän ovat maat, joiden osalta hallitus on poistanut maahantulorajoitukset ja siten omaehtoisen karanteenin suosituksen. Tilannetta voi seurata ulkoministeriön matkustustiedotteista.

9.2.2021 lisätty tieto THL:n suosituksesta lyhyiden opiskelijavaihtojen keskeyttämisestä

Näytetään 1-10/108