Usein kysytyt kysymykset

Suomen oppimisen kestoon vaikuttavat mm. oppilaan koulunkäyntitausta ja muu elämänhistoria, koulunkäyntitaidot ja oppiaineiden sisältöjen tunteminen ja osaaminen sekä muut taidot, ensimmäinen kieli/ensikielet, kotoutuminen, kehitys ja terveys, persoonallisuus, motivaatio ja ikä. Samoin vaikuttavat oppilaan kasvu- ja toimintaympäristö: lähtömaa, perhe, yhteisöt ja yhteiskunta. (Arvonen, A., Katva, L. & Nurminen, A. 2010. Maahanmuuttajien oppimisvaikeuksien ymmärtäminen. PS-kustannus.)

Suomen kielen taidon kehittymistä pitää tarkastella myös muiden oppiaineiden opiskelun näkökulmasta. Uuden kielen oppimisessa sosiaalisen kielitaidon (arkikieli) oppiminen vie 6 kk–2 vuotta. Oppiaineiden eli tiedonalojen kielten omaksuminen kestää 5–7 vuotta (Cumminsin arvio englannin perusteella). (Cummins, J. 1996. Negotiating Identities: Education for Empowerment in a Diverse Society. CABE, 62-63.) Suomen tiedonalojen kielten omaksuminen voi kestää kotoutumisen venyessä jopa 10 vuotta.

Suomen oppiminen edellyttää vahvaa vuorovaikutusta kieliyhteisössä eli omassa ryhmässä ja koulussa. Koulun olisi hyvä mahdollisuuksien mukaan huomioida, että suomea ensimmäisenä kielenään käyttäviä oppilaita on kussakin luokassa vertaismalleina. Kotona lapsen suomen oppimista voidaan tukea auttamalla ystävien löytämistä ja toimintaa heidän kanssaan, kannustamalla lasta harrastuksiin, ohjaamalla lapsi lukemaan säännöllisesti suomeksi ja omalla äidinkielellä ja ennen kaikkea osoittamalla kiinnostusta lapsen suomen ja oman äidinkielen taitojen kehittymiseen.

Kielen oppiminen etenee aina yksilöllisesti. Suomen taidon kehittymisen vaiheista saa lisää tietoa Kehittyvän kielitaidon asteikosta. 
Kaiken opetuksen tulee olla kielitietoista. Opettajien yhteistyö on ratkaisevan tärkeää, ja opetuskieltä opitaan kaikkien oppiaineiden tunneilla. Myös suomen opettajan ja oman äidinkielen opettajien yhteistyö tukee suomen ja oman äidinkielen oppimista merkittävästi. 

Suomi toisena kielenä -opetus ei ole tukiopetusta, vaan äidinkieli ja kirjallisuus -oppimäärän opetusta, jolle on määritelty tavoitteet ja sisällöt opetussuunnitelman perusteissa. S2-oppimäärää opiskeleva oppilas samoin kuin S1-oppimäärää opiskeleva oppilas voi saada yleistä ja opetuskielen tukiopetusta eri oppiaineissa, kun hän sitä tarvitsee. Tukiopetuksen avulla opettaja auttaa oppilasta pääsemään opetussuunnitelman tavoitteisiin. On tärkeää, että oppilas saisi tukiopetusta myös tilanteissa, joissa tavoitteista jääminen johtuu opetuskielen hallinnan puutteista. 

●    Kyse on usein arjen kielitaidon ja koulun edellyttämän kielitaidon erosta. 
●    Oppilaalla voi olla sujuva arjen kielitaito vuorovaikutuksessa, jolloin hän yleensä keskustelee konkreettisista asioista ja käyttää yksinkertaisia lauseita. Arjen kielitaidon voi omaksua parissa vuodessa. 
●    Mitä pidemmälle koulunkäynti edistyy, sitä enemmän kaikki oppilaat tarvitsevat vaativampaa, eri tiedonalojen kielten ja oppiaineiden tekstitaitojen hallintaa. Ylimmillä luokilla tarvitaan kieltä, joka sisältää paljon abstrakteja ilmaisuja ja eri oppiaineisiin liittyviä käsitteitä.  
●    Sujuvasti suomea puhuvalla oppilaalla voi olla vaikeuksia kirjoittaa, ja koulussa tarvitaan paljon kirjoittamista. 
●    Koulun kielitaidon (akateemisen kielitaidon) saavuttaminen kestää yleensä (vähintään) viidestä seitsemään vuotta. 

S2-oppilaan arviointi perustuu opetuksen tavoitteisiin ja niistä johdettuihin kriteereihin sekä jatkuvaan ja monipuoliseen havainnointiin ja näyttöön opetussuunnitelman mukaisesti.

Arvioinnin tehtävä on tukea oppilaan kehitystä ja ohjata oppilasta tunnistamaan oman osaamisensa edistymistä, vahvuuksia ja kehittämiskohteita. Muissa oppiaineissa on lisäksi hyvä ottaa huomioon, että opiskelussa tarvittavan kielitaidon saavuttaminen vie aikaa, joten kaikkien oppiaineiden opetuksessa tulee oppilaalle tarjota kielellistä tukea. Kaikkien aineiden opetuksen tulee olla kielitietoista: jokainen opettaja on kielellinen malli ja myös opettamansa oppiaineen kielen opettaja.

Oppilaan tilannetta ja tulevia ei helpoteta sillä, että hänelle annetaan päättöarvosana, joka ei vastaa hänen osaamistaan. Ahkeruus ja yritteliäisyys sisältyvät työskentelyn arviointiin, mutta jos oppilaan suomen kielen taito on vähäistä, arvosana jää alhaiseksi työskentelystä huolimatta. S2-oppimäärässä päättöarvosanan tulee antaa todenmukainen kuva oppilaan suomen kielestä kielitaidon eri osa-alueilla. Myös muiden oppiaineiden päättöarvioinnissa oppilaan suomen kielen osaamisella on merkitystä, sillä oppiaineen osaaminen edellyttää perehtymistä oppiaineelle ominaisiin kielenkäyttötapoihin ja tiedonalan kieleen. Päättöarvioinnin kriteereitä tulkittaessa on arvioitava, missä määrin esimerkiksi tyydyttävän kriteerin eli arvosanan 7 saavuttaminen edellyttää osaamisen osoittamista suomen kielellä. Päättöarviointiin pätee kuitenkin sama periaate kuin arvioinnissa muutoinkin, eli oppilaan kielitaidon taso koulun opetuskielessä sekä arvioinnin kohteena olevan oppiaineen tiedonalan kielessä tulee ottaa arvioinnissa huomioon. (Katriina Rapatti 2023. Perusopetukseen valmistavasta opetuksesta yläkouluun siirtyvän oppilaan arviointi. Teoksessa Kielitaidon kehittymistä edistämässä. S2-oppimäärää opiskelevan oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi, toim. Katri Kuukka, Katriina Rapatti ja Nina Reiman, s. 114–118, Opetushallitus.) 

Lisätietoa S2-oppilaan arvioinnista saa em. teoksesta: Kielitaidon kehittymistä edistämässä. S2-oppimäärää opiskelevan oppilaan oppimisen ja osaamisen arviointi. Kirjan voi tilata Opetushallituksen verkkokaupasta: Kielitaidon kehittymistä edistämässä | Opetushallitus verkkokauppa (oph.fi).

Perusopetuslain 40 §:n mukaan salassapidon estämättä on oppilaan oppilashuoltotyöhön osallistuvilla oikeus saada toisiltaan ja luovuttaa toisilleen sekä oppilaan opettajalle, rehtorille ja tämän lain mukaisesta opetuksesta ja toiminnasta vastaavalle viranomaiselle oppilaan opetuksen asianmukaisen järjestämisen edellyttämät välttämättömät tiedot. 

Opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot arvioitaisiin kussakin yksittäistapauksessa erikseen. Arvioitaessa esimerkiksi opettajan oikeutta saada oppilaan terveydentilaa koskevia tietoja kouluterveydenhuollosta kyseisen säännöksen nojalla, on arvioitava, onko kyseisillä tiedoilla merkitystä oppilaan opetuksen järjestämisessä. 

Esimerkiksi jos oppilaalla on sairaus, joka opettajan tulee ottaa huomioon opetustilanteissa, kyse on säännöksessä tarkoitetusta tiedosta, joka on opettajan välttämätöntä tietää, jotta hän voi järjestää opetustilanteet siten, että oppilaan tai muiden oppilaiden turvallisuus ei vaarannu. Sama koskee esimerkiksi lukivaikeutta. Kysymys on salassa pidettävästä diagnoosista, mutta jota koskeva tieto on välttämätön opetuksen järjestämiseksi.

Perusopetuslain 40 §:n mukaan, kun esiopetukseen osallistuva lapsi siirtyy toisen opetuksen järjestäjän 26 a §:n mukaiseen esiopetukseen tai 26 §:n mukaan järjestämään perusopetukseen, on aikaisemman opetuksen järjestäjän salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava lapsen opetuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle opetuksen järjestäjälle. Vastaavat tiedot voidaan antaa myös uuden opetuksen järjestäjän pyynnöstä. 

Oppivelvollisuuslain 23 §:n mukaan oppivelvollisen siirtyessä toisen koulutuksen järjestäjän koulutukseen, aikaisemman koulutuksen järjestäjän on salassapitosäännösten estämättä viipymättä toimitettava oppivelvollisen koulutuksen järjestämisen kannalta välttämättömät tiedot uudelle koulutuksen järjestäjälle. Opetuksen järjestäjä päättää, miten tietojen luovutus käytännössä toteutetaan. Kaikkia tietoja ei tule automaattisesti siirtää, sillä luovutettavien tietojen välttämättömyys tulee harkita tapauskohtaisesti. Opetuksen järjestäjä päättää, kuka sen henkilökunnasta käytännössä vastaa tietojen siirtämisestä. 

Opiskelijan siirtyessä saman opetuksen järjestäjän yksikköön kysymys ei ole tietojen luovuttamisesta. Oppilaitoksen henkilökunnalla oikeus opiskelijaa koskeviin tietoihin niiltä osin kuin tietoja tarvitaan työtehtävien hoitamiseksi.

Mahdolliseen tiedonsiirtopalaveriin osallistuvat ainoastaan ne opetuksen järjestäjän ja opiskeluhuoltopalvelujen henkilöstön edustajat, joiden tehtäviin asia kuuluu.

Kun opiskeluhuollon monialaisessa asiantuntijaryhmässä selvitetään yksittäisen opiskelijan opiskeluhuollon tarvetta, tai kun sen jäsenet toteuttavat jo suunniteltuja ja sovittuja yksilökohtaisen opiskeluhuollon tukitoimia, asiantuntijaryhmän vastuuhenkilön on kirjattava ryhmän toimintatavoitteiden kannalta välttämättömät opiskelijaa koskevat tiedot opiskeluhuoltokertomukseen. Myös muut asiantuntijaryhmän jäsenet voivat tehdä kirjauksia opiskeluhuoltokertomukseen, jotka tallennetaan opiskeluhuoltorekisteriin.

Koulutuksen järjestäjä vastaa tietojärjestelmästä, jossa opiskeluhuoltorekisterin tietoja käsitellään, joten koulutuksen järjestäjän tehtävänä on määritellä tarvittavat käyttöoikeudet asiantuntijaryhmän jäsenille. Käyttöoikeudet on määriteltävä käyttäjän tehtäviin liittyvien käyttötarpeiden mukaan, ja ne on pidettävä ajantasaisina. Käytöstä on kerättävä tarpeelliset lokitiedot. Koulutuksen järjestäjän on huomioitava myös muussa lainsäädännössä asetetut vaatimukset käsittelyn turvallisuudelle ja käyttäjien tunnistamiselle. Näitä vaatimuksia sisältyy muun muassa tietosuoja-asetukseen, tiedonhallintalakiin sekä digipalvelulakiin.

Monialaisen asiantuntijaryhmän kokoamiseen ja sen kokoonpanoon vaaditaan opiskelijan (tai tilanteen mukaan hänen huoltajansa) suostumus, joten koulutuksen järjestäjän on määriteltävä ryhmän jäsenten käyttöoikeudet opiskeluhuoltorekisteriin opiskelijakohtaisesti ja suostumusta noudattaen. Jos suostumus perutaan esimerkiksi tietyn ryhmän jäsenen osalta, hänen käyttöoikeutensa opiskeluhuoltorekisteriin on poistettava. Käyttöoikeudet poistetaan myös silloin, kun asiantuntijaryhmä ei enää työskentele. Jos ryhmään tulee uusi jäsen suostumuksen perusteella, hänelle annetaan käyttöoikeus rekisteriin. Asiantuntijaryhmään mahdollisesti osallistuville, oppilaitoksen ulkopuolisille asiantuntijoille tai opiskelijan läheisille ei kuitenkaan voida antaa käyttöoikeuksia opiskeluhuoltorekisteriin.

Jos koulutuksen järjestäjä ja opiskeluhuoltopalvelut haluavat tarjota mahdollisuuden opiskeluhuoltopalvelujen ajanvaraukseen yhteisessä käyttöliittymässä (kuten Wilma tai vastaava), koulutuksen järjestäjän ja opiskeluhuoltopalveluiden on ensin varmistettava, että tietojenkäsittely on mahdollista toteuttaa ratkaisussa lainmukaisesti. Ajanvarausten hallinnointi kuuluu opiskeluhuoltopalveluiden tehtäviin, joten koulutuksen järjestäjällä ei ole velvollisuutta tarjota käyttöliittymäänsä opiskeluhuoltopalveluiden käytettäväksi tähän tarkoitukseen, mutta opiskeluhuoltopalvelujen sujuvaksi järjestämiseksi yhteistyö eri tahojen kesken on hyvä asia.

Molempia viranomaisia koskevia tiedonhallinnan ja tietojen käsittelyn velvoitteita sisältyy useaan säädökseen. Koulutuksen järjestäjän ja opiskeluhuoltopalveluiden tulisi esimerkiksi tarkistaa, edellyttääkö suunniteltu ratkaisu tiedonhallintalain mukaisen muutosvaikutuksen arvioinnin sekä tietosuojalainsäädännössä määritellyn tietosuojan vaikutustenarvioinnin laatimista (ks. linkki alla). 

Huomioitavia velvoitteita sisältyy lisäksi muun muassa arkistolakiin, digitaalisten palveluiden järjestämisestä annettuun lakiin sekä sähköisestä asioinnista viranomaistoiminnassa annettuun lakiin. Koulutuksen järjestäjän ja opiskeluhuoltopalvelujen on myös varmistuttava, että järjestely on mahdollinen hankintalainsäädännön näkökulmasta. 

Yhteisessä viestintäratkaisussa koulutuksen järjestäjä ja opiskeluhuoltopalvelut käyttävät ratkaisua toisistaan erillisinä viranomaisina, ja molempien on pystyttävä toteuttamaan niille kuuluvat lakisääteiset velvoitteet täysimääräisesti. Jos koulutuksen järjestäjän hankkimaa käyttöliittymää tai muuta vastaavaa viestintäratkaisua ei ole alun perin suunniteltu kahden eri viranomaisen käyttöä varten, sitä tulee kehittää vastaamaan lakisääteisiä velvoitteita. Esimerkiksi opiskeluhuoltopalveluiden asiakkuus ja siihen liittyvät tiedot, kuten ajanvaraukset ja muu henkilökohtainen viestintä, ovat opiskeluhuollon salassa pidettäviä tietoja, jolloin huomioitavaksi tulee myös opiskeluhuoltopalveluihin sovellettava sosiaali- ja terveysministeriön hallinnonalaan kuuluva lainsäädäntö. 

Opiskeluhuoltopalveluja ohjaa ja kehittää Terveyden ja hyvinvoinnin laitos yhteistyössä Opetushallituksen kanssa, kumpikin oman hallinnonalansa mukaisesti. Opetushallituksen tehtäviin kuuluu myös antaa ohjausta ja neuvontaa toimialallaan. 

Opetushallituksella ei sen sijaan ole toimivaltaa valvoa, toimiiko koulutuksen järjestäjä lain mukaisesti. Opetushallitus voi siten yleisellä tasolla ohjeistaa esimerkiksi tietojen käsittelyyn kohdistuvista vaatimuksista, mutta se ei voi linjata täyttääkö koulutuksen järjestäjän käyttämä tietojärjestelmä tai sen käyttöliittymä (kuten Wilma) kyseiset vaatimukset. Koulutuksen järjestäjän toiminnan laillisuutta valvovat muun muassa Aluehallintovirastot.