Opetushallitus toteuttaa sille laissa määrättyjä tehtäviä

Opetushallituksen toiminta on laajentunut vuosien aikana, ja nykyinen Opetushallitus on tehtäviltään hyvin erilainen kuin vuosikymmenten takaiset edeltäjänsä. 

Opetushallitukselle on annettu tehtäviä useissa kymmenissä eri laeissa ja viraston tehtäväkenttä on poikkeuksellisen laaja, koska poliittiset päättäjät ovat keskittäneet Opetushallituksen alle useita erilaisia toimintoja, jotka olivat ennen erillään omissa virastoissaan.

Se näkyy luonnollisesti myös viraston henkilöstömäärässä. Virasto saa myös rahoituksensa monista eri lähteistä, eikä ainoastaan valtion budjetista. 

Kansainvälistymisen edistäminen kuului aiemmin Kansainvälisen liikkuvuuden ja yhteistyön keskus CIMO:lle. Vuonna 2017 vanha Opetushallitus muodosti CIMO:n kanssa uuden viraston, jonka nimeksi päätettiin Opetushallitus. Kesäkuussa 2025 eduskunta hyväksyi lakiesityksen sivistyshallinnon uudistuksesta, jossa Opetushallitus laajenee edelleen: virastoomme yhdistyy vuoden 2026 alussa Kotimaisten kielten keskus Kotus. 

Näiden lisäksi Opetushallituksen yhteydessä toimivat erillisyksikköinä Ylioppilastutkintolautakunta YTL, Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi ja Jatkuvan oppimisen ja työllisyyden palvelukeskus Jotpa. Lisäksi tulosohjauksessamme on kuusi valtion oppilaitosta, joilla on erityistehtävä muihin oppilaitoksiin verrattuna. Nämä oppilaitokset eivät saa rahoitusta kunnista, kuten muut oppilaitokset.

Valtakunnallinen ohjeistus varmistaa yhdenvertaisen opetuksen kaikkialla 

Opetus- ja kulttuuriministeriön vastuulla on määrittää koulutuspolitiikan suuntaviivat ja strategiset linjaukset. Se valvoo kaikkea valtion budjettiin sidottua koulutustarjontaa sekä valmistelee koulutusta koskevan lainsäädännön ja valtioneuvoston päätökset.

Opetushallituksen tehtävänä on laatia ministeriön valmisteleman ja eduskunnan hyväksymän lainsäädännön pohjalta valtakunnalliset varhaiskasvatussuunnitelman perusteet, esi- ja perusopetuksen, lukion, taiteen perusopetuksen ja vapaan sivistystyön opetussuunnitelmien perusteet sekä kaikkiaan 160 ammatillisen tutkinnon perusteet.

Käytännössä Opetushallitus huolehtii ohjeistuksin ja määräyksin, että kasvatus, opetus ja opiskelu tapahtuu lakien ja määräysten mukaan, samoilla tavoitteilla ja periaatteilla kaikkialla Suomessa. Näin takaamme kaikkien oikeuden oppia ja yhdenvertaisen kasvatuksen ja koulutuksen kaikkialla Suomessa.

Opetushallitus tuottaa myös tietoa yhteiskunnan osaamistarpeista ja analysoi koulutuksen toteutumista. Tämä auttaa päättäjiä, koulutuksen järjestäjiä ja opettajia kehittämään koulutusta oikeaan suuntaan.

Kansallisesti keskitetyt palvelut tuovat säästöjä ja tehokkuutta

Usein jää vähälle huomiolle, että Opetushallitus tuottaa keskitetysti useita koko Suomen kannalta olennaisia digitaalisia palveluja kansalaisille ja viranomaisille, jotta niitä ei tarvitse ylläpitää useassa eri paikassa, mikä olisi tehotonta ja kallista. 

Esimerkiksi Opintopolku kokoaa kaikkien suomalaisten opintotiedot keskitetysti ja luotettavasti sekä kansalaisten että viranomaisten käyttöön. Palvelukokonaisuus mahdollistaa muun muassa toisen asteen ja korkeakoulujen opiskelijavalinnat. 

Opetushallitus myöntää myös virkakelpoisuuksia ulkomaisen tutkinnon perusteella ja vastaa kansallisista kielitutkinnoista sekä kustantaa oppimateriaaleja pienille kohderyhmille. 

Tämäntyyppisten palvelutehtävien määrä on kasvanut hallituksen päätöksillä, esimerkkinä viime keväänä käyttöön otettu uusi kotoutumiskoulutuksen kielitaidon päättötestijärjestelmä.

Kansainvälistymisen edistäminen perustuu lakiin – rahoitus pääosin EU:lta

Yksi Opetushallituksen lakisääteisistä tehtävistä on edistää yhteiskunnan kansainvälistymistä sekä suomalaisen koulutuksen tunnettuutta ja yhteistyötä ulkomailla. Tämän työn kautta esimerkiksi koulut ja oppilaitokset sekä korkeakoulut voivat saada työlleen EU-rahoitusta.

Myös Opetushallituksessa kansainvälistymiseen liittyvä työ rahoitetaan lähes kokonaan EU-rahoituksella, eikä se ole pois kansallisesta koulutuksen kehittämisestä, vaan osaltaan myös tukee sitä.  Suurin rahoituskokonaisuus on Erasmus+-ohjelma, jonka kansallinen toimisto on Opetushallituksessa.

Kansainvälisen rahoituksen turvin olemme viime vuosina tukeneet merkittävästi myös Ukrainaa kasvatuksen ja koulutuksen järjestämisessä ja uudelleenrakentamisessa poikkeusoloissa.