Opetushallitus läpäisi EU:n pilariarvioinnin: kansainvälisen yhteistyön mahdollisuudet laajenevat
Yksi Opetushallituksen lakisääteisistä tehtävistä on edistää yhteiskunnan kansainvälistymistä sekä suomalaisen koulutuksen tunnettuutta ja yhteistyötä ulkomailla. Työ vahvistuu entisestään, kun Opetushallitus on nyt pilariarvioitu ja voi toimia EU:n varojen välillisenä hallinnoijana. Päätös saatiin heinäkuussa 2026.
Pilariarviointi on Euroopan komission edellyttämä ulkopuolinen tarkastusprosessi, jolla varmistetaan, että organisaation hallinto-, valvonta- ja talousjärjestelmät täyttävät EU:n asettamat tiukat vaatimukset.
Arvioinnin aikana Euroopan komissio tarkasti ja arvioi Opetushallituksen toiminnan keskeiset järjestelmät ja menettelyt eli pilarit, kuten sisäisen valvonnan, kirjanpidon, ulkoisen tarkastuksen, hankintamenettelyt, tietojen julkaisemisen ja henkilötietojen suojan.
Pilariarviointi laajentaa mahdollisuuksia myös suomalaisen koulutuksen kehittämiseen EU-rahoituksella
– Pilariarvioinnin läpäiseminen tarkoittaa, että Opetushallituksella on jatkossa oikeus hakea, hallinnoida ja toteuttaa EU:n rahoittamia laajamittaisia kehittämishankkeita itsenäisesti. Tämä laajentaa huomattavasti mahdollisuuksia kansainväliseen yhteistyöhön ja EU-rahoituksen hyödyntämiseen. Pilariarvioinnin myötä pystymme kehittämään kansainvälistä opetusalan yhteistyötä entistä vaikuttavammin ja viemään suomalaista osaamista ulkomaille. Siitä on hyötyä esimerkiksi kehittyville maille EUn Global Gateway -strategian mukaisesti. Tavoitteena on vauhdittaa muun muassa koulutuksen kehittämisen hankkeita, kansainvälinen yhteistyö -osaston johtaja Minna Koutaniemi kertoo.
Lisäksi pilariarviointi mahdollistaa EU-rahoituksen saamisen suomalaisen koulutuksen kehittämiseen yhteistyössä muiden maiden kanssa sekä osallistumisen Suomen vienninedistämishankkeisiin yhteistyössä muiden suomalaisten pilariarvioitujen organisaatioiden kanssa. Näitä ovat ulkoministeriö, Finnfund, Finnvera ja HAUS.
Pilariarvioinnin käytännön vaikutukset konkretisoituvat jo syksyn aikana, kun Opetushallitus valmistelee uusia kehitysyhteistyöhankkeita.
– Voimme toimia jatkossa hankkeiden koordinaattorina ja yhteistyökumppanina suoraan, kun tähän asti olemme olleet joko ulkoministeriön tai koordinoivan tahon alihankkijana. Käynnissä olevat hankkeet hyötyvät myös pilariarvioinnista, kun voimassa olevia sopimuksia uusitaan ja toimeenpannaan, Koutaniemi sanoo.
Pilariarvioinnin mahdollisia laajempia vaikutuksia Opetushallituksen tehtäviin ja kansalliseen kasvatuksen ja koulutuksen kehittämiseen pystytään arvioimaan vasta myöhemmin.
Kansainvälistymisen edistäminen perustuu lakiin – rahoitus jo aiemmin pääosin EU:lta
Yksi Opetushallituksen lakisääteisistä tehtävistä on edistää yhteiskunnan kansainvälistymistä sekä suomalaisen koulutuksen tunnettuutta ja yhteistyötä ulkomailla. Lisäksi Opetushallituksessa tuetaan opetusalan kehitysyhteistyötä ja koulutusvientiä, mikä hyödyttää koulutusalan asiantuntijoita ja yrityksiä.
Jo ennen pilariarviointia Opetushallituksessa kansainvälistymiseen liittyvä työ palkkakuluineen on rahoitettu lähes kokonaan EU-rahoituksella. Työllä tuetaan myös kansallista koulutuksen kehittämistä. Suurin rahoituskokonaisuus on Erasmus+-ohjelma, jonka kansallinen toimisto on Opetushallituksessa, ja jonka vuosibudjetti on yli 80 miljoonaa euroa. Kehitysyhteistyöhankkeissa rahoitusta on Opetushallituksen käytettävissä ja edelleen jaettavissa noin 40 miljoonaa euroa.
Lisätietoja
- Johtaja Minna Koutaniemi, Kansainvälinen yhteistyö -osasto, Opetushallitus, puh. 0295 331 305, minna.koutaniemi [at] oph.fi (minna[dot]koutaniemi[at]oph[dot]fi)