Mikä saisi kansainvälisen opiskelijan juurtumaan paremmin Suomeen?

Nämä kysymykset ovat pohdituttaneet korkeakouluja ja meitä muita korkeakoulusektorin toimijoita jo jonkin aikaa. Nyt myös hallitusohjelmassa nostetaan tavoitteeksi se, että Suomesta tulisi vetovoimaisempi paikka opiskella, tutkia ja investoida.

Tällä hetkellä vajaa puolet kansainvälisistä tutkinto-opiskelijoista on työllistynyt Suomeen päätoimisesti tai opintojen ohella vuosi valmistumisen jälkeen. Runsas neljäsosa opiskelijoista on lähtenyt maasta.

Kun tarkastellaan opiskelijoita, jotka valmistuivat viisi vuotta sitten, näytti tilanne hyvin samankaltaiselta. Työllistyneiden osuus oli hieman pienempi, erityisesti EU/ETA-alueen ulkopuolisilla. Maasta muuttaneiden osuus puolestaan oli suurempi.

Mallia maailmalta

Kansainvälisten opiskelijoiden jäämisen ja integroitumisen edistäminen ei aiheuta päänvaivaa yksin meillä, vaan moni maa Euroopassa ja Euroopan ulkopuolella on saman kysymyksen edessä. Tästä syystä halusimme tutustua tarkemmin siihen, miten aihepiiriä on verrokkimaissa lähestytty: millaista tietoa kansainvälisten opiskelijoiden integroitumisesta on olemassa; millaista kansallisen tason keskustelua aiheesta käydään ja millaisia linjauksia sekä kansallisen tason toimenpiteitä on tehty.

Kesällä kokoonnuimmekin vertaisoppimisen hengessä yhdessä Saksan, Hollannin, Viron, Ruotsin, Norjan ja Tanskan kollegoiden kanssa pohtimaan edellä mainittuja kysymyksiä. Ulkomaiset kollegat edustivat pääasiassa Opetushallituksen sisarorganisaatioita, jotka työskentelevät korkeakoulutuksen kansainvälistymisen parissa.

Mitä opittiin?

Tapaaminen vahvisti ymmärrystämme siitä, että tiedontuotanto aiheesta on tärkeää ja kansainvälinen vuoropuhelu on välttämätöntä. Tietoa kaivataan päätöksenteon tueksi, ja kansainvälisesti vertailukelpoinen tieto avaa arvokkaita mahdollisuuksia oman kansallisen tilanteen ymmärtämiselle laajemmassa kontekstissa.

Tapaamisessa kävi ilmi esimerkiksi se, että Hollannissa seurataan Suomen tapaan tiiviisti kansainvälisten korkeakouluopiskelijoiden maahan jäämistä ja työllistymistä.

Kansainvälisistä opiskelijoista yllättävän suuri osuus jää Suomessa maahan valmistumisen jälkeen Hollantiin verrattuna. Luvut eivät kuitenkaan ole keskenään vertailukelpoisia, sillä Hollannissa seurataan kansainvälisen opiskelijana ulkomaan kansalaisia, jotka ovat tehneet edeltävän tutkinnon ulkomailla, kun Suomessa seurataan vain ulkomaan kansalaisia.

Mielipideilmasto vaikuttaa linjauksiin

Kansalliset kontekstit, joissa kansainvälisten opiskelijoiden ja laajemmin kansainvälisten osaajien integroimista ja jäämistä edistetään, poikkeavat usein toisistaan. Tunnistetut haasteet esimerkiksi kielitaitoon, sosiaalisiin verkostoihin ja työmarkkinoiden asenneilmapiiriin liittyen ovat kuitenkin usein yhteisiä tai samankaltaisia.

Poliittisesta mielipideilmastosta riippuu, nähdäänkö kansainväliset opiskelijat hyötynä vai kustannuksena. Esimerkiksi Tanskassa halutaan parhaillaan rajoittaa lukuvuosimaksuja maksamattomien eurooppalaisten opiskelijoiden määrää. Koska he tyypillisesti lähtevät valmistuttuaan maasta, nähdään heidät kuluna. Samalla kuitenkin halutaan kasvattaa niiden kansainvälisten opiskelijoiden osuutta, jotka valmistuttuaan jäävät Tanskan työmarkkinoille ja hyödyttävät Tanskan kansantaloutta.

Samoin laajempiin poliittisiin linjauksiin kytkeytyy se, kenen halutaan jäävän tutkinnon suorittamisen jälkeen maahan. Esimerkiksi Norjassa kannetaan huolta aivovuodon kiihdyttämisestä kehittyvistä maista. Saksassa taas pyritään houkuttelemaan maahan paitsi siellä tutkinnon suorittaneita kansainvälisiä opiskelijoita myös ulkomaille opiskelun perässä lähteneitä saksalaisia.

Kokemuksia jakamaan

Kansallisten linjausten ja kehittämistoimien vertailu tuo lisäarvoa omaan kehittämistyöhömme. Esimerkiksi tämä vertaisoppimistilaisuus auttoi oivaltamaan integroitumisen moniulotteisuutta. Huoli siitä, integroituvatko kansainväliset opiskelijat ja vastavalmistuneet työmarkkinoille, voi jättää muita kotoutumisen ulottuvuuksia vähemmälle huomiolle. On tärkeää huomata, että kaikenlainen sosiaalinen integroituminen edistää opiskelijoiden viihtyvyyttä, hyvinvointia ja lopulta myös työllistymistä.

Kansallisten ja alueellisten toimien näkökulmien lisäksi on kiinnostava tarkastella opiskelijoiden integroitumisen edistämistä myös paikallisten yhteisöjen tasolla. Tämä havainto innosti meitä pohtimaan yhteisöjen merkitystä integroitumisessa ja sitä, miten kansainvälisten opiskelijoiden ja vastavalmistuneiden yhteisöllisyyttä ja yhteenkuuluvuuden kokemusta voidaan vahvistaa korkeakouluissa ja niiden liepeillä. Mitkä seikat kielen oppimisen lisäksi edistävät paikalliseen yhteisöön integroitumista?

Tästä yhteisöllisyyden ja yhteenkuuluvuuden vahvistamisesta samoin kuin sitä edistävistä hyvistä käytännöistä jatkaisimmekin mielellään keskustelua korkeakoulujen, opiskelijajärjestöjen ja muiden sekä kansallisten että paikallisten toimijoiden kanssa.