PISA-tulokset heijastelevat koko yhteiskunnan muutoksia

Opetushallituksessa näemme oppimistulosten laskun syyt: lukuisat yhteiskunnallisen toimintaympäristön muutokset. Niitä ovat esimerkiksi perheiden sosioekonominen eriarvoistuminen, koulutuksen resurssit, lasten ja nuorten lukutaidon polarisoituminen, motivaation puute, koulutususkon hiipuminen, sosiaalisen median imu ja mielenterveysongelmat. 

Myös peruskoulujärjestelmän toimivuutta on tarkasteltava kriittisesti. Meidän Opetushallituksessa on syytä arvioida esimerkiksi opetussuunnitelman perusteiden sisältöjä sekä sitä, kuinka pystyisimme nykyistä paremmin tukemaan kuntia ja muita koulutuksen järjestäjiä opetussuunnitelman perusteiden soveltamisessa paikallisesti.

Suomalainen koulu on muuttunut yhteiskunnan muutosten myötä. Muutos ei kuitenkaan ole kovin radikaali, ja julkisuudessa nousevat keskusteluun usein yksittäiset tekijät, joiden merkitys isossa kuvassa on pieni: esimerkiksi paljon puhututtavia moderneja avoimia tiloja, mediakielellä ”avokonttorikouluja”, on vain 1,5 % kaikista koulujen opetustiloista.

Kriisit varjostavat, eriarvoistuminen lisääntyy

Etenkin viime vuosina kriisit ovat varjostaneet myös lasten ja nuorten elämää: juuri kevään 2022 PISA-mittauksen kynnyksellä ensin korona, sitten Ukrainan-sota. Korona-ajan vaikutukset näkyvät myös useiden muiden PISA-tutkimuksiin osallistuneiden maiden tuloksissa. Ilmastonmuutoksen uhka on väijynyt taustalla vielä pidempään. Juuri nyt tilanne Israelissa ja Gazassa huolestuttaa, ja tämän ajan media- ja somemaailmassa tapahtumat ovat karulla tavalla myös lastemme silmissä. 

Ei ihme, että tulevaisuuden usko – mukaan luettuna koulutususko – on monella nuorella koetuksella. Koulujen ammattilaiset luovat uskoa tulevaisuuteen ja koulutukseen osana oppimista jokapäiväisissä kohtaamisissa.

Sosioekonomisesta kotitaustasta johtuvat erot ovat kasvaneet ja näkyvät myös oppimistuloksissa. 

Tosiasia on myös yhteiskunnan eriarvoistuminen: hyvin pärjäävillä menee entistä paremmin, huonoista lähtökohdista ponnistavilla entistä huonommin. Sosioekonomisesta kotitaustasta johtuvat erot ovat kasvaneet ja näkyvät myös oppimistuloksissa. 

Aiemmin peruskoulu onnistui paremmin tasaamaan oppilaiden kotitaustan vaikutusta. Tuoreet tulokset vahvistavat, ettei näin enää ole: koulujen sisäiset ja jopa koulujen väliset erot ovat kasvaneet. Toisaalta koulujen väliset erot ovat Suomessa yhä pieniä: vain 9 %, kun OECD:n keskiarvo on 30 %:n luokkaa.

Selkeytystä ja resursseja oppimisen tukeen

Inkluusio ei saa olla säästökeino. Inklusiivisiin periaatteisiin kuuluvat kaikkia oppilaita koskevat yhtäläiset oikeudet, tasa-arvoisuus, yhdenvertaisuus, syrjimättömyys, moninaisuuden arvostaminen sekä sosiaalinen osallisuus ja yhteisöllisyys. Inklusiivisuus on käsitteenä laaja ja se täytyy nähdä kaikkia oppilaita koskevana ja perusopetuksen järjestämiseen liittyvänä periaatteena, arvona ja kokonaisvaltaisena tapana ajatella. Inkluusion tavoitteena on myös taata, että jokainen lapsi saa riittävästi tukea oppimiseen ja koulunkäyntiin.

Jos erityistarpeisia lapsia opiskelee isoissa luokissa, tuen ja resurssin on seurattava mukana. Onnistuakseen inkluusio tarvitsee siis riittävästi resursseja ja riittävän pienet opetusryhmät. Pienryhmät ovat edelleen sallittuja, jos lasten etu sitä vaatii. Resurssit eivät nyt kaikkialla ole inkluusion edellyttämät – kritiikki tästä osuu kaikille tasoille, kuten valtiolle ja kunnille.

Opetusta ei myöskään eriytetä riittävästi oppilaiden tarpeisiin, ja myös opetuksen ylöspäin eriyttämistä kohtaamaan huippuoppilaiden tarpeita voidaan kehittää Suomessa.

Tukea uudistetaan ja perustaitoja vahvistetaan

Opetushallitus ja opetus- ja kulttuuriministeriö ovat käynnistäneet työn oppimistulosten suunnan kääntämiseksi. 

Oppimisen tuen uudistamistyö varhaiskasvatuksesta toiselle asteelle on juuri alkamassa. Tärkeimpänä tavoitteena on taata jokaiselle lapselle oikea-aikainen tuki. Toinen tavoite on vähentää pedagogisten asiakirjojen täyttövelvollisuuksia, jotta opettajille jää enemmän aikaa oppilaiden kanssa. 

Hallitusohjelman mukaisesti myös koululaisten perustaitoja vahvistetaan – valmistelussa on vuosiviikkotuntien lisäys matematiikkaan sekä äidinkieleen ja kirjallisuuteen. Lukutaitoon sekä luonnontieteisiin ja matematiikkaan keskittyvien ohjelmien puitteissa tuetaan systemaattisesti näiden taitojen oppimista.

Lisäksi teemme työtä maahanmuuttotaustaisten oppilaiden kielen kehityksen tukemiseksi ja kännykän häiritsevän käytön rajoittamiseksi kouluissa. 

Jo julkaisemiemme perusopetuksen arviointikriteerien tarkoitus on auttaa opettajia varmistamaan, milloin perustaidot ovat riittävät siihen, että oppilas voidaan siirtää seuraavalle vuosiluokalle.

Ensi viikolla saamme syventävää tietoa peruskoulun päättövaiheen matematiikan osaamisesta, sen muutoksista ja syistä taustalla, kun Kansallinen koulutuksen arviointikeskus Karvi julkistaa omat raporttinsa.

Monialaista yhteistyötä tueksi nuorille ja perheille

Yhdeksi ratkaisuksi haasteelliseen tilanteeseen näen monialaisen yhteistyön lisäämisen ja tehostamisen. Lapset ja nuoret tarvitsevat nopeasti apua opiskeluhuollon psykologeilta, kuraattoreilta, terveydenhoitajilta ja lääkäreiltä esimerkiksi mielenterveysongelmien haasteisiin. 

Tärkeää on kuulla nuoria siitä, millaista tukea he tarvitsevat ja rakentaa systemaattisesti yhteistyötä koulujen ja hyvinvointialueille siirtyneiden opiskeluhuollon palvelujen välille, mutta myös kuntien ja järjestöjen liikunta- ja nuorisopalvelujen kanssa. 

Tarvitsemme laajaa, tutkittua näkemystä siitä, miten nuoret voivat ja millä keinoin voimme heitä tukea. Kouluterveyskyselyn tuoreet tulokset ovat tässä hyvä pohja. Yläkouluikä on vaihe, jolloin monen nuoren eriytymiskehitys helposti syvenee ja kouluun kiinnittyminen heikentyy. Siksi juuri tuo ikäluokka tarvitsee kriittisesti riittävän määrän aikuisia lähelleen.

Vahvempaa tukea ja apua tarvitsevat myös perheet. Kodin ja koulun välisessä yhteistyössä on varmasti tiivistämisen tarvetta. 

Sosiaalisen median ja pelien imu vie aikaa lukuharrastukselta

Aiemmin lukuharrastuksen suosio kannatteli Suomen oppimistuloksia. Sujuva ja monipuolinen lukutaito on avain kaikkeen oppimiseen. Siten lukutaidon heikentyminen on nähtävä yhtenä avainmittarina myös PISA-tulosten laskuun kautta linjan. 

Sujuva ja monipuolinen lukutaito on avain kaikkeen oppimiseen. Lukutaidon heikentyminen on nähtävä yhtenä avainmittarina myös PISA-tulosten laskuun. 

Kouluissa on syytä vahvistaa entisestään kielitietoista opetusta eli ajattelutapaa, että jokainen opettaja on myös opettamansa oppiaineen kielen opettaja.

Ennen Suomessa suositulta lukuharrastukselta vie aikaa nyt etenkin sosiaalisen median ja digitaalisten pelien kasvava imu. Tämä vaikuttaa myös opiskelumotivaatioon ja keskittymiseen: PISA-tutkimuksessa 41 % suomalaisnuorista koki digilaitteiden käyttönsä häiritsevän keskittymistään opiskeluun.

Toisaalta nykyajan digitalisoituvassa yhteiskunnassa digitaidot ovat välttämättömiä, ja digilaitteiden kohtuukäyttö on yhteydessä parempiin oppimistuloksiin kuin täysi käyttämättömyys. Olennaista on siis, mihin tarkoitukseen ja kuinka paljon digiä käytetään. 

Suunnitelmallinen digilaitteiden opetuskäyttö tutkitusti nostaa oppimistuloksia, kun taas liiallinen viihdekäyttö heikentää. Esimerkiksi tuoreimmassa PISA-tutkimuksessa matematiikan osaaminen oli sitä parempaa mitä enemmän oppilaat kertoivat käyttävänsä digilaitteita, kunhan käyttö ei ylittänyt kuutta tuntia päivässä.

Käydään vuoropuhelua päätöksenteon tueksi

Isossa kuvassa on hyvä muistaa, että tämän päivän perusopetuksessamme on valtavan paljon hyvää. Suomalaislapset viihtyvät koulussa PISA-tulostenkin mukaan paremmin kuin monessa muussa maassa. Matematiikka-ahdistus on meillä alhaisinta. Suomessa lähdetään ajatuksesta, että koulu on tärkeä osa lasten elämää, muttei ainoa, eli kasvavan lapsen elämä ei saa olla vain työntekoa koulunkäynnin eteen.

Osaavien ammattilaistemme sekä myös lasten ja nuorten ääni on tärkeää saada entistä enemmän kuuluville ja päätöksenteon pohjaksi. 

Parhaiten tuemme oppimistulosten nousua yhdessä. Käymme aktiivista vuoropuhelua opetuksen järjestäjien, rehtoreiden, opettajien ja muun koulujen henkilöstön kanssa. Osaavien ammattilaistemme sekä myös lasten ja nuorten ääni on tärkeää saada entistä enemmän kuuluville ja päätöksenteon pohjaksi. 

Lasten oppimisen ja hyvinvoinnin eteen tarvitaan myös kodin ja koulun yhteistyötä. Vanhemmat voivat tukea lapsiaan olemalla kiinnostuneita koulunkäynnistä, tukemalla läksyjen muistamisessa ja kannustamalla lukemaan ja liikkumaan myös vapaa-ajalla. Riittävä ravinto ja uni sekä kohtuullinen digilaitteiden käyttö vapaa-ajalla ovat niin ikään kotien vastuulla.

Juuri nyt moni lapsi ja nuori kirjoittaa lahjatoivelistoja, ja aikuinen pohtii, mitä hankkia lapselle lahjaksi. Minun toiveeni kaikille suomalaisille on: täyttäkää lahjakontit kirjoilla. Jos paperikirja ei innosta, mahtaisiko lapsi tai nuori tykätä e-kirjapalvelun lukuoikeudesta? Tai jos budjetti on tiukalla, antaisitko lahjaksi yhteisen retken lähikirjastoon?