Valtionavustus

Opetustoimen henkilöstökoulutus 2023, lisähaku

Ammatillinen koulutus Esiopetus Lukiokoulutus Perusopetus Taiteen perusopetus Tutkintokoulutukseen valmentava koulutus Varhaiskasvatus Henkilöstökoulutus
Tila
Ratkaistu
Hakuaika
18.9.2023 – 19.10.2023 klo 16:15
Hakulomake
Määräraha
Noin 1 900 000 €
Attachments

Valtion rahoittaman opetustoimen henkilöstökoulutuksen tavoitteena on edistää opetustoimessa työskentelevän henkilöstön jatkuvaa oppimista ja tasa-arvoisia mahdollisuuksia kehittää ammatissa tarvittavaa osaamista. Henkilöstökoulutuksella tuetaan koulutuspoliittisten uudistusten toimeenpanoa ja kehitetään toimintaympäristön muutoksiin sopeutumisessa tarvittavaa osaamista.

Opettajankoulutusta on kehitetty vuodesta 2016 opetus- ja kulttuuriministeriön asettamassa Opettajankoulutusfoorumissa laajassa yhteistyössä korkeakoulujen ja opetusalan sidosryhmien kesken. Henkilöstökoulutus tukee omalta osaltaan opettajankoulutusfoorumin valmisteleman kehittämisohjelman ja sen toimeenpanosuunnitelman linjauksia. Kehittämisohjelma on asettanut kolme tavoitetta opettajien perus- ja perehdyttämiskoulutukselle sekä uranaikaiselle jatkuvalle oppimiselle: laaja-alainen perusosaaminen, uutta luova asiantuntijuus ja toimijuus sekä oman osaamisen ja oppilaitoksen kehittyminen.

Vuonna 2019 perustetun Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisfoorumin keskeisenä tavoitteena on tehdä esityksiä varhaiskasvatuksen henkilöstön perus- ja täydennyskoulutuksen jatkumon kehittämiseksi, täydennyskoulutukseen tarvittavista teemoista ja toteuttamisen tavoista sekä varhaiskasvatuksen henkilöstön osaamisen kehittämisestä ja koulutuspoluista.

Henkilöstökoulutus on tarkoitettu varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja taiteen perusopetuksessa, perusopetuslain (628/1998) mukaisessa aamu- ja iltapäivätoiminnassa, ammatillisessa koulutuksessa, aikuiskoulutuksessa ja vapaassa sivistystyössä työskentelevän henkilöstön osaamisen kehittämiseen. Koulutukseen osallistuvien henkilöiden tulee työskennellä edellä mainittujen koulutusasteiden tai  -muotojen oppilaitoksissa tai yksiköissä koulutuksen alkaessa.

Opetustoimen henkilöstökoulutuksissa otetaan huomioon yhteisön ja yksilön tarpeet. Tarjoamalla eri tavoin toteutettua henkilöstökoulutusta tuetaan henkilöstön yhtäläisiä mahdollisuuksia kehittää osaamistaan koko työuran ajan. Digitaalisten oppimisympäristöjen hyödyntäminen ja työpaikalla tapahtuva oppiminen edistävät mahdollisuuksia osallistua koulutukseen. Koulutukseen osallistuminen tukee paikallisia kehittämis- ja täydennyskoulutussuunnitelmia sekä vahvistaa koko työyhteisön osaamisen kehittymistä. Henkilöstön osaamisen kehittämisen lähtökohtia ovat tietoperustaisuus sekä ajankohtaisiin ja tulevaisuuden osaamistarpeisiin vastaaminen.

Säädösperusta ja muut ohjausasiakirjat

Henkilöstökoulutuksen tavoitteena on, että

  • opetustoimen henkilöstöllä on yhtäläiset mahdollisuudet kehittää osaamistaan
  • johtajien ja esimiesten johtamistaidot paranevat
  • alakohtaisen osaamisen taidot syvenevät
  • oppimisyhteisöjen hyvinvointi paranee
  • koulutusuudistusten toimeenpanossa tarvittava osaaminen vahvistuu
  • tieto- ja tutkimusperustaisuuden hyödyntäminen, tarvelähtöisyys ja tulevaisuuden osaamistarpeiden ennakointi kehittyvät
  • kestävä elämäntapa sekä koulutuksen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus vahvistuvat.

Hakijoina voivat olla kunnat, kuntayhtymät, rekisteröidyt yhteisöt tai säätiöt, yliopistot ja ammattikorkeakoulut, ellei hakukelpoisuutta rajata hakuteeman yhteydessä. Hakijayhteisöiltä edellytetään osaamista ja kokemusta henkilöstökoulutuksesta kasvatuksen tai opetuksen toimialoilla.

Opetushallitus asettaa haettavaksi valtion vuoden 2023 talousarvioon sisältyvästä opetustoimen henkilöstökoulutuksen määrärahasta noin 1 900 000 euroa.

Avustusten käyttöaika alkaa valtionavustuspäätöksen päiväystä seuraavasta päivästä ja päättyy 31.12.2025.

Tässä erityisavustuksessa ei vaadita omarahoitusosuutta. Lopullinen edunsaaja on koulutukseen osallistuva henkilö eikä koulutusta järjestävä koulutusorganisaatio.

Haku alkaa 18.9.2023 ja päättyy 19.10.2023 klo 16.15. Avustushakemus täytetään sähköisessä hakujärjestelmässä.

Hakemus tulee olla tallennettuna sähköiseen hakujärjestelmään viimeistään haun päättymispäivänä klo 16.15, jolloin hakulomake sulkeutuu.

Hakijan tulee ilmoittaa hakulomakkeella allekirjoitusoikeudellisten henkilöiden, yhteyshenkilön, varayhteyshenkilön sekä hakijan virallinen sähköpostiosoite. Näihin osoitteisiin lähetetään linkki käsittelyyn jätetystä hakemuksesta sekä myöhemmin tehtävä sähköinen päätös. Hakemusta ei allekirjoiteta.

Opetustoimen henkilöstökoulutuksissa toivottavaa on, että hankkeita toteutetaan useamman toimijan verkostoissa siten, että koulutusten sisällöt liittyvät monipuolisesti koulutusteemaan ja toimijoiden erilaista osaamista hyödynnetään. Koulutusten suunnittelussa tulee kiinnittää huomiota koulutettavapäivän sekä osallistujakohtaisen keskimääräisen kustannuksen kohtuullisuuteen. Yhteishankkeissa yksi hakijoista (hankkeen yhteyshenkilö) lähettää yhden, yhteisen hakemuksen. Hakemuksesta tulee käydä ilmi kunkin toimijan rooli hankkeen suunnittelussa, toteutuksessa ja seurannassa.

Suositeltavaa on jo hakuvaiheessa laatia yhteistyöstä aiesopimukset yhteishankkeen osapuolten kesken. Myönteisen rahoituspäätöksen jälkeen yhteyshenkilön tulee tehdä yhteistyösopimukset kumppaneiden kanssa. Yhteistyösopimuksen laatimisessa tulee noudattaa Opetushallituksen ohjetta, joka löytyy Opetushallituksen verkkosivuilta Ohje valtionavustuksen hakijalle ja käyttäjälle.

Henkilöstökoulutuksen valtionavustus kattaa avustettavasta koulutushankkeesta aiheutuvat menot, jotka jäävät organisaation lopulliseksi kustannukseksi. Se on tarkoitettu koulutuksesta aiheutuviin välittömiin menoihin, joita ei olisi syntynyt ilman kyseistä hanketta ja jotka ovat välttämättömiä hankkeen toteutumisen kannalta.  Valtionavustuksella voidaan kattaa vain hankkeen välittömät menot sekä sellaiset menoerät, joiden osalta voidaan osoittaa välitön aiheuttamisperuste. Tällaisia ovat esimerkiksi osuus kouluttajan palkasta, työtilan vuokra suhteessa hankkeessa käytettyyn työaikaan ja koulutuksiin käytettyjen tilojen vuokra koulutusajalta. Matkustuskustannukset hyväksytään valtion matkustussäännön mukaisesti.  Avustuksella ei voi kattaa ulkomaan matkakuluja. Valtionavustushankkeen kustannuksiksi ei hyväksytä laskennallisia ja prosentuaalisia kustannuseriä, jotka eivät perustu hankkeesta aiheutuviin todellisiin menoihin ja jotka olisivat syntyneet ilman kyseistä hankettakin.

Valtionavustuksella ei rahoiteta esimerkiksi tutkimustoimintaa, koulutukseen osallistuvien palkka-, sijais-, matka-, ruokailu-, kahvitus- ja majoituskuluja, laitehankintoja, painatuskuluja, kirjoja ja vastaavia muita materiaalihankintoja, messu- tai tapahtumaosallistumisia tai messuesittelyjä, ohjaus- tai muiden suunnitteluryhmien kuluja, työnohjausta, pienryhmämentorointia (3–5 henkilöä) eikä yksittäisiin osallistujiin kohdistuvia profilointi- tms. kuluja.

Valtionavustusta ei voida myöntää pelkästään yhden opetuksen/koulutuksen järjestäjän (esimerkiksi yhden kunnan) tai oppilaitoksen ylläpitäjän henkilöstölle tarkoitettuun koulutukseen. Avustuksen hakijan tulee kiinnittää erityistä huomiota lähi- ja/tai verkkokoulutuksen ja itsenäisen työn väliseen tasapainoon. Itsenäisen työn osuus ei saa olla liian suuri.

Yhteys muihin hankkeisiin sekä rahoitusmuotoihin tulee selvästi esittää hankesuunnitelmassa sekä hankkeen talousarviossa.

Valtionavustuksen käytössä, hankkeen taloudenpidossa ja hankkeeseen liittyvissä hankinnoissa on lisäksi noudatettava Opetushallituksen verkkosivuilla olevaa ohjetta Ohje valtionavustuksen hakijalle ja käyttäjälle (pdf).

Hakemusta laadittaessa valitaan ensin teema-alue, jolle hankesuunnitelmaa esitetään. Sen jälkeen valitaan pääasiallinen kohderyhmä ja muut mahdolliset kohderyhmät. Erityisesti toivotaan koulutusasteet ylittäviä, poikkihallinnollisia ja eri sidosryhmät mukaan ottavia koulutuksia. Teemasta riippumatta koulutuksissa vahvistetaan myös digitaalisia taitoja ja vihreää siirtymää.

Tämän lisähaun teemat ovat

  • Hyvinvointijohtaminen ja yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittäminen
  • Elvytyskoulutus 
  • Ammatillisten oppilaitosten varhaiskasvatuksen tutkinto-opiskelijoita kouluttavien opettajien täydennyskoulutus.

 

TEEMA 1:

Hyvinvointijohtaminen ja yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittäminen (3–5 opintopistettä)

Hakukelpoisuus

Hakijoina voivat olla yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Hakijayhteisöiltä edellytetään osaamista ja kokemusta henkilöstökoulutuksesta kasvatuksen tai opetuksen toimialoilla, kokemusta opetustoimen henkilöstö- ja johtamiskoulutuksesta.

Kohderyhmä

Kohderyhmänä ovat varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa työskentelevät johtajat ja johtoryhmät.

Haussa haetaan organisaatioita, jotka toteuttavat laajan, maantieteellisesti kattavan hyvinvointijohtamiseen ja yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittämiseen keskittyvän koulutuksen. Koulutukset toteutetaan yhteishankkeina, joissa kootaan kattavat asiantuntija- ja organisaatioverkostot ml. kuntien uudet tai jo olemassa olevat kehittämisverkostot.

Koulutuksissa perehdytään systeemiseen johtajuusmalliin kasvatus- ja opetusalan kontekstissa. Tätä mallia on kuvattu tarkemmin Varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen johtajuushankkeen (VEPO 2035) loppuraportissa (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2023:7). Koulutuksissa keskitytään erityisesti kasvatus- ja opetusalan johtamiseen yhteisöllisenä ilmiönä.

Koulutuksissa tarkastellaan systeemistä johtajuusmallia seuraavien teemojen kautta:

  • johtamisen ja jaetun johtajuuden ideaali
  • johtaminen koulutuksellisen tasa-arvon mahdollistajana
  • inklusiivisen näkökulman vahvistaminen, moninaisuuden syvällinen ymmärtäminen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden nostaminen johtajuuden keskeiseksi lähestymistavaksi
  • pedagogisen johtajuuden päätavoitteen saavuttaminen eli lapsen ja oppilaan/opiskelijan oppimisen, kehityksen ja hyvinvoinnin turvaaminen ja edistäminen
  • suora ja epäsuora pedagoginen johtaminen
  • perustehtävään orientoitunut (horisontaalinen) yhteisöllinen johtajuus ja vertikaalinen yhteistyö systeemin eri tasojen välillä.

Koulutuksilla vahvistetaan hyvinvointijohtamista. Koulutuksissa otetaan huomioon tutkimusten, arviointien ja palautteiden hyödyntäminen yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittämisessä. Lisäksi koulutuksilla edistetään ennakoivan ja oppivan toimintakulttuurin johtamista sekä yhteisöllisten toimintatapojen käyttöä.

Koulutukset voivat kohdistua myös opettajajohtajuuteen, jolloin teemat voivat käsitellä     

  • opettajan vastuita opetus-, ohjaus- ja kasvatustyössä
  • opettajaa oman työnsä johtajana ja kehittäjänä
  • opettajaa työyhteisön pedagogisena vaikuttajana ja tiimitason johtajana sekä
  • opettajaa työhyvinvoinnin kehittäjänä.

Koulutuksessa tulee olla koulutusosio, jossa keskitytään työuran eri vaiheessa olevien henkilöiden osaamisen tunnistamiseen, tunnustamiseen ja hyödyntämiseen sekä uran alkuvaiheessa olevien opettajien tuen kehittämiseen, ammatillisten haasteiden kohtaamiseen sekä ammatillisen vuorovaikutuksen tukemiseen.                      

                         

TEEMA 2:

Elvytyskoulutus

Hakukelpoisuus

Hakijoina voivat olla kunnat, kuntayhtymät, rekisteröidyt yhteisöt tai säätiöt, yliopistot ja ammattikorkeakoulut

Kohderyhmä

Kohderyhmänä on perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa työskentelevä opetustoimen henkilöstö.

Koulutuksiin osoitettu määräraha

100 000 euroa

Elvytystaito on kansalaistaito. Oikea-aikaisella toiminnalla, nopealla avun hälyttämisellä ja viiveettä aloitetulla peruselvytyksellä voidaan pelastaa ihmishenkiä. Elvytysopetuksen tavoitteena on

  • auttamishalukkuuden ja empatiataitojen kehittäminen ja tukeminen 
  • osallisuuden kokemusten lisääminen yhteiskunnan aktiivisina jäseninä
  • tietoisuuden, kiinnostuksen ja ymmärryksen lisääminen peruselvytyksen tärkeydestä 
  • maallikkoelvytyksen määrän lisääminen yhteiskunnassa.

Koulutusten tehtävänä on tarjota osallistujille tietoa sydänpysähdyspotilaan elvytyksestä sekä antaa suomalaisten peruskoulujen ja toiseen asteen oppilaitosten opettajille valmiudet opettaa peruselvytystä sekä hätätilanteessa toimimista omille oppilailleen ja opiskelijoilleen. Koulutusten tarkoituksena ei ole kouluttaa opetustoimen henkilöstöstä elvytyksen ammattilaisia, vaan lisätä heidän omaa osaamistaan ja uskallustaan toimia hätätilanteissa sekä valmiuksia opettaa näitä taitoja oppilailleen ja opiskelijoilleen. Elvytyskoulutuksen sisällöt ovat integroitavissa esimerkiksi liikunnan, terveystiedon, ympäristöopin tai biologian opetukseen.

Koulutusten tulee antaa opetustoimen henkilöstölle valmiudet

  • opettaa peruselvytystä
  • toimia hätätilanteissa
  • käyttää sydäniskuria.

Koulutustapahtumat tulee suunnitella niin, että niissä otetaan huomioon koulutukseen osallistuvien opettajien opetusryhmän tai opetusryhmien oppilaiden iät. Perusopetuksen alimmilla luokilla opettavien opettajien koulutuksessa keskitytään elvyttämisen sijaan siihen, miten hätätilanteessa hälytetään apua ja miten pienikin oppilas voi ohjata oikean toimintavan muille paikalla olijoille hätätilanteessa.

 

TEEMA 3:

Ammatillisten oppilaitosten varhaiskasvatuksen tutkinto-opiskelijoita kouluttavien opettajien täydennyskoulutus (6 opintopistettä)

Hakukelpoisuus

Hakijoina voivat olla yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Hakijayhteisöiltä edellytetään osaamista ja kokemusta henkilöstökoulutuksesta kasvatuksen tai opetuksen toimialoilla, kokemusta opetustoimen henkilöstö- ja johtamiskoulutuksesta.

Kohderyhmä

Kohderyhmänä ovat ammatillisissa oppilaitoksissa varhaiskasvatusta opettavat opettajat.

Varhaiskasvatusta koskeva tieto muuttuu nopeasti ja uudistusten määrä suomalaisessa varhaiskasvatuksessa on ollut poikkeuksellisen suuri aina vuodesta 2013 tähän päivään. Tässä haussa tuetaan Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisfoorumin asettamaa kehittämissuositusta koskien nopeasti muuttuvan varhaiskasvatuksen toimintaympäristön edellyttämää vahvaa ammatillista osaamista. Koulutuksilla tuetaan ammatillisten oppilaitosten opettajien uusimpaan tutkimustietoon ja toimintaympäristön muutosten analyysiin pohjautuvaa täydennyskoulutusta.

Koulutuksissa tulee olla kaksi koulutusosiota.

Ensimmäinen koulutusosio (3 op) käsittelee varhaiskasvatusta osana palvelujärjestelmää ja sen järjestämistä laadukkaasti. Tässä osiossa käsitellään seuraavia sisältöjä:

  • varhaiskasvatukseen liittyvä keskeinen lainsäädäntö ja sen ajankohtaiset uudistukset
  • varhaiskasvatuksen valtakunnallinen ohjaus (ohjaustahot ja -tehtävät)
  • varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja sen implementointi
  • varhaiskasvatuksen laatu, arviointi ja kehittäminen
  • monialainen yhteistyö muiden kuin varhaiskasvatuksen asiantuntijoiden kanssa (esimerkiksi sosiaalihuolto, lastensuojelu, kirjasto, perheet ja huoltajat)
  • moniammatillinen yhteistyö
  • lapsen tuen järjestäminen varhaiskasvatuksessa.

Toinen koulutusosio (3 op) tarjoaa uusinta tutkimus- ja arviointitietoa varhaiskasvatuksen pedagogiikasta sekä sen kehittämisestä. Koulutusosion tavoitteena on lisätä koulutettavien osaamista siitä, miten varhaiskasvatuksen pedagogiikka tulee huomioida varhaiskasvatuksen toimintakulttuurissa, oppimisympäristöissä sekä kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuudessa. Tässä osiossa käsitellään seuraavia sisältöjä:

  • varhaiskasvatuksen pedagogiikan keskeiset käsitteet
  • pedagogisesti painottuvan kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuus toimintaa ohjaavana perusperiaatteena
  • varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan viitekehys varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa
  • varhaiskasvatuksen monipuoliset työtavat ja oppimisympäristöt
  • lasten ja aikuisten toiminnan havainnointi ja analysointi suhteessa pedagogiseen suunnitelmaan
  • erityispedagoginen osaaminen
  • digiosaaminen, monilukutaito, mediakasvatus
  • kielellinen ja kulttuurinen osaaminen
  • pedagoginen dokumentointi
    • pedagogisen dokumentoinnin periaatteet ja prosessit
    • pedagogisen dokumentoinnin hyödyntäminen varhaiskasvatuksen laadun kehittämiseksi omassa työssä ja työyhteisössä.

 

Myönteisen päätöksen saaminen edellyttää, että

  • hakija on hakukelpoinen
  • hakija on antanut pyydetyt selvitykset aiemmin myönnettyjen valtionavustusten käytöstä
  • kohderyhmäehdot täyttyvät
  • koulutushankkeen sisältö vastaa haettua teema-aluetta
  • hakemukseen on liitetty Opetushallituksen Excel-pohjainen talousarvioehdotus
  • talousarvio on laadittu annettuja ohjeita noudattaen.

Hakemukset arvioidaan seuraavien kriteerien perusteella:

  • koulutuksen tarvelähtöisyys
  • koulutuksen tietoperustaisuus
  • haulle asetettujen tavoitteiden toteutuminen
  • pitkäkestoisuus ammatillisen kehittymisen tukena
  • ohjaus ja tuki koulutusohjelman suorittamisen varmistamiseksi
  • hakijayhteisön osaaminen ja kouluttajien pätevyys
  • hankkeen organisointi ja toteutus mukaan lukien tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen
  • hankesuunnitelman taloudellinen realistisuus
  • tuotosten käyttökelpoisuus ja avoin jakaminen
  • koulutuksen laajuuden (opintopistemäärä) suhde koulutuksen toteutustapaan ja sisältöön
  • aiempien opetustoimen täydennyskoulutushankkeiden yhteydessä tuotettujen selvitysten hyödyntäminen.

Päätökset tehdään vuoden 2023 loppuun mennessä, kun kaikki hakemukset on käsitelty. Päätökset lähetetään hakemuksessa ilmoitetuille tahoille Opetushallituksen sähköisestä valtionavustusjärjestelmästä.

Opetusneuvos Elisa Helin, puh. 029 533 1280, elvytyskoulutus, varhaiskasvatuksen tutkinto-opiskelijoita kouluttavien opettajien koulutus, hyvinvointijohtaminen ja yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittäminen

Opetusneuvos Sonja Hyvönen, puh. 029 533 1072, ruotsinkielinen koulutus

Opetusneuvos Teijo Koljonen, puh. 029 533 1524, hyvinvointijohtaminen ja yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittäminen

Opetusneuvos Marjatta Säisä, puh. 029 533 1439, varhaiskasvatuksen tutkinto-opiskelijoita kouluttavien opettajien koulutus, ammatillinen koulutus

Opetusneuvos Taija Paasilinna, puh. 029 533 1370, varhaiskasvatuksen tutkinto-opiskelijoita kouluttavien opettajien koulutus, ammatillinen koulutus

Opetusneuvos Sanna Penttinen, puh. 029 533 1168, varhaiskasvatuksen tutkinto-opiskelijoita kouluttavien opettajien koulutus

Sähköpostiosoitteet ovat muotoa etunimi.sukunimi [at] oph.fi (etunimi[dot]sukunimi[at]oph[dot]fi)