Hakemusta laadittaessa valitaan ensin teema-alue, jolle hankesuunnitelmaa esitetään. Sen jälkeen valitaan pääasiallinen kohderyhmä ja muut mahdolliset kohderyhmät. Erityisesti toivotaan koulutusasteet ylittäviä, poikkihallinnollisia ja eri sidosryhmät mukaan ottavia koulutuksia. Teemasta riippumatta koulutuksissa vahvistetaan myös digitaalisia taitoja ja vihreää siirtymää.
Tämän lisähaun teemat ovat
- Hyvinvointijohtaminen ja yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittäminen
- Elvytyskoulutus
- Ammatillisten oppilaitosten varhaiskasvatuksen tutkinto-opiskelijoita kouluttavien opettajien täydennyskoulutus.
TEEMA 1:
Hyvinvointijohtaminen ja yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittäminen (3–5 opintopistettä)
Hakukelpoisuus
Hakijoina voivat olla yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Hakijayhteisöiltä edellytetään osaamista ja kokemusta henkilöstökoulutuksesta kasvatuksen tai opetuksen toimialoilla, kokemusta opetustoimen henkilöstö- ja johtamiskoulutuksesta.
Kohderyhmä
Kohderyhmänä ovat varhaiskasvatuksessa, esi- ja perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa työskentelevät johtajat ja johtoryhmät.
Haussa haetaan organisaatioita, jotka toteuttavat laajan, maantieteellisesti kattavan hyvinvointijohtamiseen ja yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittämiseen keskittyvän koulutuksen. Koulutukset toteutetaan yhteishankkeina, joissa kootaan kattavat asiantuntija- ja organisaatioverkostot ml. kuntien uudet tai jo olemassa olevat kehittämisverkostot.
Koulutuksissa perehdytään systeemiseen johtajuusmalliin kasvatus- ja opetusalan kontekstissa. Tätä mallia on kuvattu tarkemmin Varhaiskasvatuksen sekä esi- ja perusopetuksen johtajuushankkeen (VEPO 2035) loppuraportissa (Opetus- ja kulttuuriministeriön julkaisuja 2023:7). Koulutuksissa keskitytään erityisesti kasvatus- ja opetusalan johtamiseen yhteisöllisenä ilmiönä.
Koulutuksissa tarkastellaan systeemistä johtajuusmallia seuraavien teemojen kautta:
- johtamisen ja jaetun johtajuuden ideaali
- johtaminen koulutuksellisen tasa-arvon mahdollistajana
- inklusiivisen näkökulman vahvistaminen, moninaisuuden syvällinen ymmärtäminen ja sosiaalisen oikeudenmukaisuuden nostaminen johtajuuden keskeiseksi lähestymistavaksi
- pedagogisen johtajuuden päätavoitteen saavuttaminen eli lapsen ja oppilaan/opiskelijan oppimisen, kehityksen ja hyvinvoinnin turvaaminen ja edistäminen
- suora ja epäsuora pedagoginen johtaminen
- perustehtävään orientoitunut (horisontaalinen) yhteisöllinen johtajuus ja vertikaalinen yhteistyö systeemin eri tasojen välillä.
Koulutuksilla vahvistetaan hyvinvointijohtamista. Koulutuksissa otetaan huomioon tutkimusten, arviointien ja palautteiden hyödyntäminen yhteisöllisen toimintakulttuurin kehittämisessä. Lisäksi koulutuksilla edistetään ennakoivan ja oppivan toimintakulttuurin johtamista sekä yhteisöllisten toimintatapojen käyttöä.
Koulutukset voivat kohdistua myös opettajajohtajuuteen, jolloin teemat voivat käsitellä
- opettajan vastuita opetus-, ohjaus- ja kasvatustyössä
- opettajaa oman työnsä johtajana ja kehittäjänä
- opettajaa työyhteisön pedagogisena vaikuttajana ja tiimitason johtajana sekä
- opettajaa työhyvinvoinnin kehittäjänä.
Koulutuksessa tulee olla koulutusosio, jossa keskitytään työuran eri vaiheessa olevien henkilöiden osaamisen tunnistamiseen, tunnustamiseen ja hyödyntämiseen sekä uran alkuvaiheessa olevien opettajien tuen kehittämiseen, ammatillisten haasteiden kohtaamiseen sekä ammatillisen vuorovaikutuksen tukemiseen.
TEEMA 2:
Elvytyskoulutus
Hakukelpoisuus
Hakijoina voivat olla kunnat, kuntayhtymät, rekisteröidyt yhteisöt tai säätiöt, yliopistot ja ammattikorkeakoulut
Kohderyhmä
Kohderyhmänä on perusopetuksessa, lukiokoulutuksessa ja ammatillisessa koulutuksessa työskentelevä opetustoimen henkilöstö.
Koulutuksiin osoitettu määräraha
100 000 euroa
Elvytystaito on kansalaistaito. Oikea-aikaisella toiminnalla, nopealla avun hälyttämisellä ja viiveettä aloitetulla peruselvytyksellä voidaan pelastaa ihmishenkiä. Elvytysopetuksen tavoitteena on
- auttamishalukkuuden ja empatiataitojen kehittäminen ja tukeminen
- osallisuuden kokemusten lisääminen yhteiskunnan aktiivisina jäseninä
- tietoisuuden, kiinnostuksen ja ymmärryksen lisääminen peruselvytyksen tärkeydestä
- maallikkoelvytyksen määrän lisääminen yhteiskunnassa.
Koulutusten tehtävänä on tarjota osallistujille tietoa sydänpysähdyspotilaan elvytyksestä sekä antaa suomalaisten peruskoulujen ja toiseen asteen oppilaitosten opettajille valmiudet opettaa peruselvytystä sekä hätätilanteessa toimimista omille oppilailleen ja opiskelijoilleen. Koulutusten tarkoituksena ei ole kouluttaa opetustoimen henkilöstöstä elvytyksen ammattilaisia, vaan lisätä heidän omaa osaamistaan ja uskallustaan toimia hätätilanteissa sekä valmiuksia opettaa näitä taitoja oppilailleen ja opiskelijoilleen. Elvytyskoulutuksen sisällöt ovat integroitavissa esimerkiksi liikunnan, terveystiedon, ympäristöopin tai biologian opetukseen.
Koulutusten tulee antaa opetustoimen henkilöstölle valmiudet
- opettaa peruselvytystä
- toimia hätätilanteissa
- käyttää sydäniskuria.
Koulutustapahtumat tulee suunnitella niin, että niissä otetaan huomioon koulutukseen osallistuvien opettajien opetusryhmän tai opetusryhmien oppilaiden iät. Perusopetuksen alimmilla luokilla opettavien opettajien koulutuksessa keskitytään elvyttämisen sijaan siihen, miten hätätilanteessa hälytetään apua ja miten pienikin oppilas voi ohjata oikean toimintavan muille paikalla olijoille hätätilanteessa.
TEEMA 3:
Ammatillisten oppilaitosten varhaiskasvatuksen tutkinto-opiskelijoita kouluttavien opettajien täydennyskoulutus (6 opintopistettä)
Hakukelpoisuus
Hakijoina voivat olla yliopistot ja ammattikorkeakoulut. Hakijayhteisöiltä edellytetään osaamista ja kokemusta henkilöstökoulutuksesta kasvatuksen tai opetuksen toimialoilla, kokemusta opetustoimen henkilöstö- ja johtamiskoulutuksesta.
Kohderyhmä
Kohderyhmänä ovat ammatillisissa oppilaitoksissa varhaiskasvatusta opettavat opettajat.
Varhaiskasvatusta koskeva tieto muuttuu nopeasti ja uudistusten määrä suomalaisessa varhaiskasvatuksessa on ollut poikkeuksellisen suuri aina vuodesta 2013 tähän päivään. Tässä haussa tuetaan Varhaiskasvatuksen koulutusten kehittämisfoorumin asettamaa kehittämissuositusta koskien nopeasti muuttuvan varhaiskasvatuksen toimintaympäristön edellyttämää vahvaa ammatillista osaamista. Koulutuksilla tuetaan ammatillisten oppilaitosten opettajien uusimpaan tutkimustietoon ja toimintaympäristön muutosten analyysiin pohjautuvaa täydennyskoulutusta.
Koulutuksissa tulee olla kaksi koulutusosiota.
Ensimmäinen koulutusosio (3 op) käsittelee varhaiskasvatusta osana palvelujärjestelmää ja sen järjestämistä laadukkaasti. Tässä osiossa käsitellään seuraavia sisältöjä:
- varhaiskasvatukseen liittyvä keskeinen lainsäädäntö ja sen ajankohtaiset uudistukset
- varhaiskasvatuksen valtakunnallinen ohjaus (ohjaustahot ja -tehtävät)
- varhaiskasvatussuunnitelman perusteet ja sen implementointi
- varhaiskasvatuksen laatu, arviointi ja kehittäminen
- monialainen yhteistyö muiden kuin varhaiskasvatuksen asiantuntijoiden kanssa (esimerkiksi sosiaalihuolto, lastensuojelu, kirjasto, perheet ja huoltajat)
- moniammatillinen yhteistyö
- lapsen tuen järjestäminen varhaiskasvatuksessa.
Toinen koulutusosio (3 op) tarjoaa uusinta tutkimus- ja arviointitietoa varhaiskasvatuksen pedagogiikasta sekä sen kehittämisestä. Koulutusosion tavoitteena on lisätä koulutettavien osaamista siitä, miten varhaiskasvatuksen pedagogiikka tulee huomioida varhaiskasvatuksen toimintakulttuurissa, oppimisympäristöissä sekä kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuudessa. Tässä osiossa käsitellään seuraavia sisältöjä:
- varhaiskasvatuksen pedagogiikan keskeiset käsitteet
- pedagogisesti painottuvan kasvatuksen, opetuksen ja hoidon kokonaisuus toimintaa ohjaavana perusperiaatteena
- varhaiskasvatuksen pedagogisen toiminnan viitekehys varhaiskasvatussuunnitelman perusteissa
- varhaiskasvatuksen monipuoliset työtavat ja oppimisympäristöt
- lasten ja aikuisten toiminnan havainnointi ja analysointi suhteessa pedagogiseen suunnitelmaan
- erityispedagoginen osaaminen
- digiosaaminen, monilukutaito, mediakasvatus
- kielellinen ja kulttuurinen osaaminen
- pedagoginen dokumentointi
- pedagogisen dokumentoinnin periaatteet ja prosessit
- pedagogisen dokumentoinnin hyödyntäminen varhaiskasvatuksen laadun kehittämiseksi omassa työssä ja työyhteisössä.
