Ukrainasta paenneiden opiskelumahdollisuudet ja opiskelun tuki ammatillisessa koulutuksessa

Suomalainen ammatillisen koulutuksen järjestelmä on joustava ja tarjoaa Ukrainasta Suomeen sotaa paenneille nuorille ja aikuisille yksilöllisiä mahdollisuuksia opintoihin. Tällä sivulla kerrotaan ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksista ja opiskelun tuesta.

Opettaja ohjeistaa opiskelijoita tabletti kädessä.

Kuva: Getty Images - Luis Alvarez

Päivitetty 9.1.2023

Ukrainasta paenneilla on mahdollisuus hakea tilapäistä suojelua. Ukrainalaisten maahantuloa koskevista periaatteista saa lisätietoa sisäministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Maahanmuuttoviraston sivuilta.

Kun tilapäistä suojelua saava henkilö on oleskellut Suomessa vähintään vuoden ajan ja hänen oleskelulupaansa on jatkettu, hän voi hakea Digi- ja väestötietovirastolta kotikuntaa. Henkilö voi itse valita uuden kotikunnan, mikä voi vaikuttaa kunnissa palvelujen tarpeeseen.

Ammatilliseen koulutukseen on vapaa hakeutumisoikeus, jossa ei edellytetä mitään tiettyä maassaolon statusta tai kansalaisuutta. Opiskelijaksi ottamisesta oppilaitokseen päättää koulutuksen järjestäjä arvioituaan hakijan edellytykset opintojen suorittamiseen. Myöskään tutkintokoulutukseen valmentavaan (TUVA) koulutukseen ei ole hakeutumisrajoituksia.

Suomalaisen ammatillisen koulutuksen järjestelmä on joustava ja tarjoaa yksilöllisiä mahdollisuuksia edetä opinnoissa. Ammatillista koulutusta voidaan järjestää myös työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä koulutussopimukseen perustuvana koulutuksena tai oppisopimuskoulutuksena. Koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa opiskelija hankkii osaamista työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä, mutta ei ole työsuhteessa. Oppisopimuskoulutus puolestaan perustuu 15 vuotta täyttäneen opiskelijan ja työnantajan väliseen kirjalliseen määräaikaiseen työsopimukseen. Jos tilapäistä suojelua saava henkilö hakeutuu ammatilliseen koulutukseen, hän voisi suorittaa sitä myös koulutussopimukseen tai oppisopimukseen perustuvana koulutuksena, jos näitä koulutuksen toteuttamismuotoja koskevat edellytykset muutoin täyttyvät.

Kunnan tulee tiedottaa oikeudesta koulutukseen ja kertoa kunnan palveluista sekä siitä, miten niiden piiriin hakeudutaan.

16-18-vuotiaiden tukemisesta tutkintokoulutukseen valmistavassa koulutuksessa (TUVA), lukiokoulutuksessa, vapaan sivistystyön koulutuksessa ja aikuisten perusopetuksessa löytyy tarkemmin tietoa Opetushallituksen tukimateriaaleissa. Linkit löydät tämän sivun lopusta.

Kun nuorella on oleskelulupa tilapäisen suojelun perusteella, mutta hänellä ei ole kotikuntaa

Kunnassa asuminen ei edellytä, että kunta olisi myös nuoren kotikuntalain mukainen asuinkunta. Riittää, että oleskelu kunnassa on sen luonteista, että se voidaan katsoa asumiseksi.

Tilapäisen suojelun turvin Suomessa olevia oppivelvollisuusikäisiä ukrainalaisia ei koske oppivelvollisuus, jos heillä ei ole kotikuntaa Suomessa eivätkä he ole siten Suomessa vakinaisesti asuvia. Näin ollen heillä ei ole oikeutta niihin maksuttomiin materiaaleihin, välineisiin ja etuuksiin, joihin oppivelvolliset ovat oikeutettuja. Koulutuksen järjestäjä voi kuitenkin halutessaan tarjota opiskelijan opiskelukäyttöön maksuttomat oppimateriaalit ja -välineet (esim. tietokoneen).

Kun nuorella on kotikunta

Kotikunnan saaneita oppivelvollisuusikäisiä ammatilliseen koulutukseen hakeutuvia koskevat samat oikeudet ja etuudet oppivelvollisuuden suorittamiseen kuin Suomen kansalaisiakin.

Ammatilliseen koulutukseen otettujen opiskelijoiden koulutus rahoitetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän mukaisesti. Rahoitus myönnetään koulutuksen järjestäjälle, joka päättää tarkemmin sen käytöstä koulutuksen järjestämiseen. Koulutuksen järjestäjän valtionosuusrahoitukseen ei vaikuta opiskelijoiden kansalaisuus eikä opiskelijoiden kotikunta tai se, jos opiskelijoilla ei ole kotikuntaa Suomessa.

Tietoa opintoihin hakeutumisesta löytyy esimerkiksi Opintopolku.fi-sivustolta tai koulutuksen järjestäjien verkkosivuilta. Tietoa ja neuvontaa koulutuksesta saa myös Ohjaamo-palvelupisteistä ja infofinland.fi-sivustolta.

Opinto-ohjaus ja urasuunnittelu

Jokaisella ammatillisen koulutuksen opiskelijalla on oikeus saada opinto-ohjausta. Opinto-ohjausta antavat opinto-ohjaajien lisäksi ryhmänohjaaja ja opettajat. Ohjausta annetaan sekä yksilöllisesti että ryhmässä. Ammatillisiin perustutkintoihin kuuluu opintoja, joilla vahvistetaan opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiuksia. Opintojen tavoitteena on, että opiskelija tunnistaa omia kiinnostuksen kohteitaan ja osaa tehdä opiskeluaan ja uraansa koskevia valintoja. Opiskelijalle laaditaan heti opintojen alussa henkilökohtainen osaamisen kehittämissuunnitelma (HOKS), joka sisältää myös urasuunnitelman. Siihen kirjataan sovitut, ohjaukseen ja tukeen liittyvät asiat. HOKSia ja urasuunnitelmaa täydennetään opintojen edetessä.

Tutkinnon suorittamiskieli

Tutkintojen suorittamiskielet Suomessa ovat suomi ja ruotsi, mutta ammatillista koulutusta voidaan järjestää myös monikielisesti. Ammatillista koulutusta on tarjolla jonkin verran myös kokonaan englanninkielisenä. Tästä tarjonnasta löytyy tietoa Opintopolku.fi -sivustolta tai suoraan koulutuksen järjestäjiltä.

Koulutusalat ja tutkinnot ovat erilaisia ja niissä tarvittavat kielitaitovaatimukset vaihtelevat. Kielitaitoa on mahdollisuus kehittää opintojen aikana. Koulutuksen järjestäjä voi tarjota alkuvaiheen opintoja esimerkiksi ukrainan, venäjän tai englannin kielillä, mikäli tarjolla on näitä kieliä hallitsevia opettajia tai ohjaajia. Tutkinto kuitenkin suoritetaan lopulta suomen tai ruotsin kielellä, eli näytöt suoritetaan ja todistukset annetaan tutkintokielellä.

Suomi tai ruotsi toisena kielenä -opetus ja opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot

Maahanmuuttajataustaisella opiskelijalla on mahdollisuus saada tarvittaessa suomi tai ruotsi toisena kielenä (S2) -tukea tai hän voi osallistua opiskeluvalmiuksia tukeviin opintoihin (OPVA). Opiskeluvalmiuksia tukevissa opinnoissa opiskelija voi vahvistaa esim. suomen kielen osaamistaan sekä matematiikan tai englannin perustaitoja. Opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot suunnitellaan yksilöllisesti opiskelijan tarpeiden mukaisesti.

Opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja voi olla joko yksittäisinä päivinä osana tutkintokoulutusta tai pidempänä yhtenäisinä jaksoina. Koulutuksen järjestäjä päättää opiskeluvalmiuksia tukevien opintojen järjestämisestä ja sisällöstä. Opiskelija voi osallistua opiskeluvalmiuksia tukeviin opintoihin yhteensä enintään kuuden kuukauden ajan.

Opiskeluhuolto on yhteisöllistä työtä ja yksilöllistä tukea

Opiskelijoilla on ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa ja tutkintokoulutukseen valmentavassa koulutuksessa oikeus opiskeluhuoltoon. Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Yhteisöllisessä työssä edistetään niin opiskelijoiden oppimista ja hyvinvointia kuin koko yhteisön vuorovaikutusta ja turvallisuutta. Oppilaitoksen hyvinvointityötä koordinoi oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä. Kun sotaa pakeneva opiskelija saapuu oppilaitokseen, toimintavavoista on tärkeää sopia yhdessä oppilaitoksen henkilöstön ja opiskeluhuoltopalvelujen kesken.

Jokaisella opiskelijalla on oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon ammatillisessa koulutuksessa. Osa sotaa paenneista nuorista tarvitsee hyvinvointiinsa henkilökohtaista tukea, joka tulee järjestää mahdollisimman nopeasti. Opiskeluhuoltopalvelujen (psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä opiskeluterveydenhuolto) järjestämisestä opiskelijoille vastaa se hyvinvointialue, jonka alueella oppilaitos sijaitsee. Yksilökohtainen opiskeluhuolto on opiskelijalle vapaaehtoista, ja eri ammattilaiset osallistuvat työskentelyyn opiskelijan suostumuksella. Aina oppilaitoksen opiskeluhuoltopalvelut eivät ole esimerkiksi traumatisoituneelle nuorelle riittävä aputuki ja silloin hänet ohjataan ulkopuolisen tuen kuten erikoissairaanhoidon piiriin. Myös lastensuojelua voi konsultoida alaikäistä nuorta koskevassa asiassa ja jos huoli on akuutti, tulee tehdä lastensuojeluilmoitus. Yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa käytetään tarvittaessa tulkkauspalveluita.

Olosuhteiden muuttuessa tuttujen opiskeluhuoltopalvelujen lisäksi voidaan hyödyntää yhteistyökumppaneita kuten järjestöjä, vapaa-ajantoiminnasta tai nuorisotoimesta vastaavia tahoja sekä seurakuntia. Maahanmuuttotaustaisten omat yhteisöt ovat vertaistuen muotoja, joita myös uusien tulijoiden kannattaa hyödyntää. Koska nuorten on hyvä liittyä mahdollisimman nopeasti osaksi oppilaitosyhteisön vuorovaikutusverkostoa, ystävyyssuhteiden syntymistä ja yhteisöllisiä sekä osallistavia toimintatapoja täytyy tukea tietoisesti.

Lue myös UKK-vastaus: Mihin koulutuksiin perusopetusta vastaavan koulutuksen suorittaneita 16–18-vuotiaita ukrainalaisia opiskelijoita voidaan ohjata?

Linkkejä ammatillisen koulutuksen ukrainan kielisiin verkkomateriaaleihin

Ukrainan opetus- ja tiedeministeriön sivulla on linkkejä joihinkin ammatillisiin tutkintoihin liittyviin verkkomateriaaleihin ukrainan kielellä. Opetushallitus ei vastaa sivujen sisällöstä eikä seuraa niiden päivittymistä.

Ukrainan opetus- ja tiedeministeriön sivu