Ukrainasta paenneiden opiskelumahdollisuudet ja opiskelun tuki ammatillisessa koulutuksessa

Suomalaisen ammatillisen koulutuksen järjestelmä on joustava ja tarjoaa Ukrainasta Suomeen sotaa paenneille nuorille ja aikuisille yksilöllisiä mahdollisuuksia opintoihin. Tällä sivulla kerrotaan ammatillisen koulutuksen mahdollisuuksista ja opiskelun tuesta.

Opettaja ohjeistaa opiskelijoita tabletti kädessä.

Kuva: Getty Images - Luis Alvarez

Ukrainasta saapuu nuoria ja aikuisia eri puolille Suomea, ja pakenevien määrä varmasti kasvaa. Osa ukrainalaisista suuntaa Suomesta muualle Eurooppaan, osa muuttaa Suomen rajojen sisällä asuinpaikasta toiseen, osa on löytänyt pysyvämmän asuinpaikan heti tultuaan.

Ukrainasta paenneilla on mahdollisuus hakea tilapäistä suojelua. Ukrainalaisten maahantuloa koskevista periaatteista saa lisätietoa sisäministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Maahanmuuttoviraston sivuilta.

Koulutuksen järjestäminen Ukrainasta tuleville

Ammatilliseen koulutukseen on vapaa hakeutumisoikeus, jossa ei edellytetä mitään tiettyä maassaolon statusta tai kansalaisuutta. Myöskään 1.8.2022 alkavaan tutkintokoulutukseen valmentavaan (TUVA) koulutukseen ei ole hakeutumisrajoituksia.

Oppivelvollisuusikäisiä Ukrainasta tulleita ei koske oppivelvollisuus, jos heillä ei ole kotikuntaa Suomessa eivätkä he ole siten Suomessa vakinaisesti asuvia. Näin ollen heillä ei ole oikeutta niihin maksuttomiin materiaaleihin, välineisiin ja etuuksiin, joihin oppivelvolliset ovat oikeutettuja. Koulutuksen järjestäjä voi kuitenkin halutessaan tarjota opiskelijan opiskelukäyttöön maksuttomat oppimateriaalit ja -välineet (esim. tietokoneen).

Suomalaisen ammatillisen koulutuksen järjestelmä on joustava ja tarjoaa yksilöllisiä mahdollisuuksia edetä opinnoissa. Ammatillista koulutusta voidaan järjestää myös työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä koulutussopimukseen perustuvana koulutuksena tai oppisopimuskoulutuksena. Koulutussopimukseen perustuvassa koulutuksessa opiskelija hankkii osaamista työpaikalla käytännön työtehtävien yhteydessä, mutta ei ole työsuhteessa. Oppisopimuskoulutus puolestaan perustuu 15 vuotta täyttäneen opiskelijan ja työnantajan väliseen kirjalliseen määräaikaiseen työsopimukseen. Jos tilapäistä suojelua saava henkilö hakeutuu ammatilliseen koulutukseen, hän voisi suorittaa sitä myös koulutussopimukseen tai oppisopimukseen perustuvana koulutuksena, jos näitä koulutuksen toteuttamismuotoja koskevat edellytykset muutoin täyttyvät.

Tilapäistä suojelua saavien ammatilliseen koulutukseen otettujen opiskelijoiden koulutus rahoitetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän mukaisesti. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa ammatillista koulutusta osana opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmää. Rahoitus myönnetään koulutuksen järjestäjälle, joka päättää tarkemmin sen käytöstä koulutuksen järjestämiseen.

Tietoa opintoihin hakeutumisesta löytyy esimerkiksi Opintopolku.fi-sivustolta tai koulutuksen järjestäjien verkkosivuilta. Tietoa ja neuvontaa koulutuksesta saa myös Ohjaamo-palvelupisteistä ja infofinland.fi-sivustolta.

Opinto-ohjaus ja urasuunnittelu

Jokaisella ammatillisen koulutuksen opiskelijalla on oikeus saada opinto-ohjausta. Opinto-ohjausta antavat opinto-ohjaajien lisäksi ryhmänohjaaja ja opettajat. Ohjausta annetaan sekä yksilöllisesti että ryhmässä. Ammatillisiin perustutkintoihin kuuluu opintoja, joilla vahvistetaan opiskelu- ja urasuunnitteluvalmiuksia. Opintojen tavoitteena on, että opiskelija tunnistaa omia kiinnostuksen kohteitaan ja osaa tehdä opiskeluaan ja uraansa koskevia valintoja. Opiskelijalle laadittavaan henkilökohtaiseen osaamisen kehittämissuunnitelmaan (HOKS) kirjataan sovitut, ohjaukseen ja tukeen liittyvät asiat. Lisäksi HOKSiin kirjataan opiskelijan urasuunnitelma. Urasuunnitelman tekeminen aloitetaan koulutuksen alussa ja sitä täydennetään opintojen edetessä.

Tutkinnon suorittamiskieli

Tutkintojen suorittamiskielet Suomessa ovat suomi ja ruotsi, mutta koulutusalat ja tutkinnot ovat erilaisia ja niissä tarvittavat kielitaitovaatimukset vaihtelevat. Kielitaitoa on mahdollisuus kehittää opintojen aikana. Ammatillista koulutusta voidaan järjestää myös monikielisesti, jolloin suomen ja/tai ruotsin kieltä vieraana kielenä opetetaan osana ammattiopintoja. Koulutuksen järjestäjä voi tarjota alkuvaiheen opintoja esimerkiksi ukrainan, venäjän tai englannin kielillä, mikäli tarjolla on näitä kieliä hallitsevia opettajia tai ohjaajia. Tutkinto kuitenkin suoritetaan lopulta suomen tai ruotsin kielellä, eli näytöt suoritetaan ja todistukset annetaan tutkintokielellä. Ammatillista koulutusta on tarjolla jonkin verran myös kokonaan englanninkielisenä. Tästä tarjonnasta löytyy tietoa Opintopolku.fi -sivustolta tai suoraan koulutuksen järjestäjiltä.

Suomi-/ruotsi toisena kielenä -opetus ja opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot

Maahanmuuttajataustaisella opiskelijalla on myös mahdollisuus saada tarvittaessa suomi tai ruotsi toisena kielenä (S2) -tukea tai hän voi osallistua opiskeluvalmiuksia tukeviin opintoihin (OPVA). Opiskeluvalmiuksia tukevissa opinnoissa opiskelija voi vahvistaa esim. suomen kielen osaamistaan sekä matematiikan tai englannin perustaitoja. Opiskeluvalmiuksia tukevat opinnot suunnitellaan yksilöllisesti opiskelijan tarpeiden mukaisesti.

Opiskeluvalmiuksia tukevia opintoja voi olla joko yksittäisinä päivinä osana tutkintokoulutusta tai pidempänä yhtenäisinä jaksoina. Koulutuksen järjestäjä päättää opiskeluvalmiuksia tukevien opintojen järjestämisestä ja sisällöstä. Opiskelija voi osallistua opiskeluvalmiuksia tukeviin opintoihin yhteensä enintään kuuden kuukauden ajan.

Opiskeluhuolto on yhteisöllistä työtä ja yksilöllistä tukea

Tilapäistä suojelua saavilla opiskelijoilla on ammatillisessa perustutkintokoulutuksessa ja valmentavassa koulutuksessa oikeus opiskeluhuoltoon. Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Yhteisöllisessä työssä edistetään niin opiskelijoiden oppimista ja hyvinvointia kuin koko yhteisön vuorovaikutusta ja turvallisuutta. Oppilaitoksen hyvinvointityötä koordinoi oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä. Kun sotaa pakeneva opiskelija saapuu oppilaitokseen, toimintavavoista on tärkeää sopia yhdessä. Kaikkien aikuisten tulee varmistaa, että myös uudet tulokkaat löytävät paikkansa yhteisössä eikä kukaan jää yksin.

Jokaisella opiskelijalla on oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon ammatillisessa koulutuksessa. Osa sotaa paenneista nuorista tarvitsee henkilökohtaista tukea, joka tulee järjestää mahdollisimman nopeasti. Opiskeluhuoltopalvelujen (psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä opiskeluterveydenhuolto) järjestämisestä opiskelijoille vastaa oppilaitoksen sijaintikunta. Yksilökohtainen opiskeluhuolto on opiskelijalle vapaaehtoista, ja eri ammattilaiset osallistuvat työskentelyyn opiskelijan suostumuksella. Aina oppilaitoksen opiskeluhuoltopalvelut eivät ole esimerkiksi traumatisoituneelle nuorelle riittävä tuki ja silloin hänet ohjataan ulkopuolisen tuen kuten erikoissairaanhoidon piiriin. Myös lastensuojelua voi konsultoida alaikäistä nuorta koskevassa asiassa ja huolen ollessa akuutti, tulee tehdä lastensuojeluilmoitus. Yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa käytetään tarvittaessa tulkkauspalveluita.

Olosuhteiden muuttuessa tuttujen opiskeluhuoltopalvelujen lisäksi voidaan hyödyntää yhteistyökumppaneita kuten järjestöjä, vapaa-ajantoiminnasta tai nuorisotoimesta vastaavia tahoja sekä seurakuntia. Maahanmuuttotaustaisten omat yhteisöt ovat vertaistuen muotoja, joita myös uusien tulijoiden kannattaa hyödyntää. Koska nuorten on hyvä liittyä mahdollisimman nopeasti osaksi oppilaitosyhteisön vuorovaikutusverkostoa, ystävyyssuhteiden syntymistä ja yhteisöllisiä sekä osallistavia toimintatapoja täytyy tukea tietoisesti.