Ukrainasta paenneiden opiskelumahdollisuudet ja opiskelun tuki lukiokoulutuksessa

On tärkeää, että Ukrainasta Suomeen sotaa paenneille nuorille tarjotaan nopeasti mahdollisuus jatkaa opiskelua turvallisessa ja osallisuutta vahvistavassa lukioyhteisössä. Tälle sivulle on koottu tietoa lukiokoulutuksen mahdollisuuksista.

Kuva: Getty Images / Maskot

Ukrainasta saapuu nuoria eri puolille Suomea, ja pakenevien määrä varmasti kasvaa. Osa ukrainalaisista suuntaa Suomesta muualle Eurooppaan, osa muuttaa Suomen rajojen sisällä asuinpaikasta toiseen ja osa on löytänyt pysyvämmän asuinpaikan heti tultuaan. On vielä vaikea arvioida, kuinka paljon Ukrainasta lopulta saapuu ihmisiä ja kuinka moni heistä hakeutuu toisen asteen koulutukseen. Suuri osa paenneista haluaa varmasti palata kotimaahansa mahdollisimman nopeasti, mutta kukaan ei vielä tiedä, millä aikataululla paluu on mahdollinen.

Ukrainasta paenneilla on mahdollisuus hakea Suomessa tilapäistä suojelua. Ukrainalaisten maahantuloa koskevista periaatteista saa lisätietoa sisäministeriön, opetus- ja kulttuuriministeriön sekä Maahanmuuttoviraston sivuilta.

Opetuksen järjestäminen Ukrainasta tuleville lukioikäisille nuorille

Lukiokoulutuksen järjestäjien on hyvä seurata maahan saapuneiden tilannetta ja ennakoida opetuksen tarjontamahdollisuuksia. On tärkeää, että Suomeen saapuville nuorille tarjotaan mahdollisimman nopeasti mahdollisuus koulunkäyntiin. Koulun arki rutiineineen ja vuorovaikutussuhteineen on eheyttävää ja turvallisuuden kokemusta vahvistavaa. Opetusjärjestelyissä tulisi pyrkiä joustavuuteen sodan aiheuttaman epävarmuuden ja ennakoimattomuuden vuoksi.

Tilapäistä suojelua saavien lukiokoulutukseen otettujen opiskelijoiden koulutus rahoitetaan opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmän mukaisesti. Opetus- ja kulttuuriministeriö rahoittaa lukiokoulutusta osana opetus- ja kulttuuritoimen rahoitusjärjestelmää. Rahoitus myönnetään koulutuksen järjestäjälle, joka päättää tarkemmin sen käytöstä koulutuksen järjestämiseen.

Venäjän hyökkäystä paennut ukrainalainen voi opiskella Suomessa ilman rajoituksia. Lukiokoulutukseen on vapaa hakeutumisoikeus, ja tilapäistä suojelua saavat henkilöt voivat hakea lukio-opintoihin samoin edellytyksin kuin Suomen kansalaiset. Myöskään 1.8.2022 alkavaan tutkintokoulutukseen valmentavaan (TUVA) koulutukseen ei ole hakeutumisrajoituksia.

Suomessa vakinaisesti asuvat alle 18-vuotiaat ovat oppivelvollisia. Henkilö katsotaan Suomessa vakinaisesti asuvaksi, jos hänellä on kotikuntalaissa tarkoitettu kotikunta Suomessa. Tilapäiseen suojeluun perustuvan oleskeluluvan saavalle henkilölle ei lähtökohtaisesti määrätä kotikuntaa, mutta Ukrainasta saapunut henkilö voi saada kotikunnan muilla perusteilla.

Oppivelvollisuusikäisiä Ukrainasta tulleita ei koske oppivelvollisuus, jos heillä ei ole kotikuntaa Suomessa eivätkä he ole siten Suomessa vakinaisesti asuvia. Näin ollen heillä ei ole oikeutta niihin maksuttomiin materiaaleihin, välineisiin ja etuuksiin, joihin oppivelvolliset ovat oikeutettuja. Koulutuksen järjestäjä voi halutessaan tarjota opiskelijan opiskelukäyttöön maksuttomat oppimateriaalit ja -välineet (esim. tietokoneen).

Poikkeuksena vapaasta hakeutumisoikeudesta on maahanmuuttajille ja vieraskielisille järjestettävä lukio-opintoihin valmistava koulutus (LUVA), jonka opiskelijaksi ottamisen edellytyksistä on säädetty erikseen. LUVA-koulutus yhdistyy elokuussa uuteen tutkintokoulutukseen valmentavaan koulutukseen (TUVA), jossa opiskelijaksi ottamisesta ei ole vastaavia erityisedellytyksiä.

Osa lukio-opetuksesta voidaan antaa myös muulla kielellä kuin suomeksi tai ruotsiksi. Oppimäärän suorittamisen sijaan lukiokoulutusta on mahdollista suorittaa myös yksittäisten oppiaineiden opintoina eli aineopintoina. Vieraskielisen opetuksen vaihtoehtoa voidaan hyödyntää myös lukiokoulutuksen suorittamisessa aineopintoina.

Opetusjärjestelyt keväällä 2022

Lähtökohtana järjestelyissä on se, että koulu tarjoaa nuorille ja heidän huoltajilleen turvalliset, osallisuutta vahvistavat rakenteet ja jatkuvuuden tunnetta arkeen sodan ja pakolaisuuden aiheuttaman kaaoksen keskellä. Lähiopetukseen osallistuminen ja lukioyhteisöön kuuluminen ovat myönteisiä asioita nuorille. Joustavien järjestelyiden onnistumista edesauttaa se, että koulutuksen järjestäjillä, lukioilla ja opettajilla on ammattitaitoa ja kokemusta järjestää opetus ja reagoida ennakoimattomiin tilanteisiin parhaalla mahdollisella tavalla.

Kevään aikana opetus on tarkoituksenmukaista toteuttaa olosuhteet ja opiskelijoiden edellytykset huomioon ottaen mahdollisimman joustavin järjestelyin lainsäädännön sallimissa puitteissa. Opiskelijan henkilökohtaiseen opintosuunnitelmaan voidaan sisällyttää esimerkiksi opintoja sellaisissa oppiaineissa, joiden aloittaminen kesken lukuvuoden on muualta Suomeen tulevalle helpommin mahdollista, kuten taito- ja taideaineissa, kielissä ja matematiikassa. Järjestelyillä pyritään luomaan pohjaa ensi lukuvuoden opiskeluun lukiokoulutuksessa, tutkintokoulutukseen valmistavassa koulutuksessa (TUVA-koulutus) tai muussa koulutuksessa.

Ukrainan opetusministeriön tarjoaa Ukrainan opetussuunnitelman mukaisia opintoja etäopetuksena. Etäopetusta on tarjolla sekä reaaliaikaisesti että tallenteina. Suomessa olevat ukrainalaiset nuoret voivat hyödyntää tätä mahdollisuutta.

Koulutuksen järjestäjä voi edesauttaa Ukrainan opetussuunnitelman mukaiseen opetukseen osallistumista esimerkiksi tarjoamalla etäopiskeluun turvallisen valvotun tilan, tietokoneen ja nettiyhteyden. Kunta voi tarvittaessa käyttää valvonnassa suostumuksen perusteella kunnan eri henkilöstöryhmiin kuuluvia sekä rekrytoida ukrainalaisia huoltajia mahdollisuuksien mukaan.

Suomalainen lukio tai sen henkilöstö ei vastaa Ukrainan opetussuunnitelman mukaisen opetuksen antamisesta eikä opintojen sisällöstä tai etenemisestä.

Tietoa lukion opintoihin hakeutumisesta löytyy esimerkiksi Opintopolku.fi-sivustolta tai koulutuksen järjestäjien verkkosivuilta. Tietoa ja neuvontaa koulutuksesta saa myös Ohjaamo-palvelupisteistä ja infofinland.fi-sivustolta.

Suomi-/ruotsi toisena kielenä -opetus ja muu opetuksen tuki

Opiskelijalle, jonka äidinkieli ei ole suomi, ruotsi tai saame, voidaan opettaa äidinkieli ja kirjallisuus -oppiaine suomi toisena kielenä ja kirjallisuus -oppimäärän mukaan.

Koulutuksen järjestäjän on hyvä ennakoida sitä, että osa opiskelijoista voi jäädä Suomeen pitemmäksi aikaa, jopa pysyvästi. Siksi S2-opetuksen järjestelyt ja muu opetuksen tuki on tarpeen suunnitella, ja kehittää kielitietoista näkökulmaa opetukseen ja koulun toimintakulttuuriin.

S2-opetuksen lisäksi opiskelijoilla on mahdollisuus saada omakielistä tukea muiden oppiaineiden opiskeluun. Tätä mahdollisuutta kannattaa hyödyntää, jos koulutuksen järjestäjällä on mahdollisuus tarjota ukrainankielistä opetusta eri oppiaineissa.

S2-opetuksen ja omakielisen opetuksen tuen rahoitus

Valtionavustusta S2- oppimäärän mukaiseen opetukseen sekä muun opetuksen tukeen voidaan myöntää enintään kuuden vuoden ajalta opetukseen osallistumisen aloittamisesta (Opetusministeriön määräys 2009/1777).

Valtionavustusta voidaan myöntää enintään kolmesta opetustunnista viikossa jokaista neljän opiskelijan laskennallista ryhmää kohti. Jos opiskelijoita on koulutuksen järjestäjällä kaikkiaan vähemmän kuin neljä, voi ryhmän koko olla myös vähintään kaksi opiskelijaa.

Avustusta S2-opetukseen ja muuhun opetuksen tukeen voidaan myöntää enintään 86 % hyväksyttävistä laskennallisista kustannuksista. Opetustunnin laskennallinen kustannus on 25 euroa.

Opiskelijan oman äidinkielen opetus

Suomen perustuslain 17 §:n mukaan jokaisella Suomessa asuvalla on oikeus ylläpitää ja kehittää omaa kieltään ja kulttuuriaan. Oman äidinkielen riittävä hallinta tukee vuorovaikutusta omassa kieliyhteisössä ja oman äidinkielen säilyttäminen ja edelleen kehittäminen auttavat myös suomen/ruotsin kielen oppimisessa. Oma äidinkieli sekä suomen/ruotsin oppiminen toisena kielenä rakentavat pohjaa nuorten toiminnalliselle kaksi- ja monikielisyydelle.

Opiskelijan oman äidinkielen opetuksen rahoitus

Oman äidinkielen opetusta voidaan tarjota, jos koulutuksen järjestäjällä on ukrainankielisiä opiskelijoita vähintään neljä. Avustusta voidaan myöntää enintään kahdesta tunnista viikossa jokaista neljän opiskelijan laskennallista ryhmää kohti opiskelijan lukio-opiskelun ajan.

Avustusta oman äidinkielen opetukseen voidaan myöntää enintään 86 % hyväksyttävistä laskennallisista kustannuksista. Opetustunnin laskennallinen kustannus on 25 euroa.

Opiskeluhuolto on yhteisöllistä työtä ja yksilöllistä tukea

Tilapäistä suojelua saavilla opiskelijoilla on oikeus opiskeluhuoltoon nuorille tarkoitetussa lukiokoulutuksessa. Opiskeluhuoltoa toteutetaan ensisijaisesti ennaltaehkäisevänä koko oppilaitosyhteisöä tukevana yhteisöllisenä opiskeluhuoltona. Yhteisöllisessä työssä edistetään niin opiskelijoiden oppimista ja hyvinvointia kuin koko lukioyhteisön vuorovaikutusta ja turvallisuutta. Lukion hyvinvointityötä koordinoi oppilaitoskohtainen opiskeluhuoltoryhmä. Kun sotaa pakeneva opiskelija saapuu lukioon, toimintavavoista on tärkeää sopia yhdessä. Kaikkien aikuisten tulee varmistaa, että myös uudet tulokkaat löytävät paikkansa yhteisössä eikä kukaan jää yksin.

Jokaisella lukion opiskelijalla on oikeus yksilökohtaiseen opiskeluhuoltoon. Osa sotaa paenneista nuorista tarvitsee henkilökohtaista tukea, joka tulee järjestää mahdollisimman nopeasti. Opiskeluhuoltopalvelujen (psykologi- ja kuraattoripalvelut sekä opiskeluterveydenhuolto) järjestämisestä opiskelijoille vastaa oppilaitoksen sijaintikunta. Yksilökohtainen opiskeluhuolto on opiskelijalle vapaaehtoista, ja eri ammattilaiset osallistuvat työskentelyyn opiskelijan suostumuksella. Aina oppilaitoksen opiskeluhuoltopalvelut eivät ole esimerkiksi traumatisoituneelle nuorelle riittävä tuki ja silloin hänet ohjataan ulkopuolisen tuen kuten erikoissairaanhoidon piiriin. Myös lastensuojelua voi konsultoida alaikäistä nuorta koskevassa asiassa ja huolen ollessa akuutti, tulee tehdä lastensuojeluilmoitus. Yksilökohtaisessa opiskeluhuollossa käytetään tarvittaessa tulkkauspalveluita.

Olosuhteiden muuttuessa tuttujen opiskeluhuoltopalvelujen lisäksi lukioissa voidaan hyödyntää yhteistyökumppaneita kuten järjestöjä, vapaa-ajantoiminnasta tai nuorisotoimesta vastaavia tahoja sekä seurakuntia. Maahanmuuttotaustaisten omat yhteisöt ovat vertaistuen muotoja, joita myös uusien tulijoiden kannattaa hyödyntää. Koska nuorten on hyvä liittyä mahdollisimman nopeasti osaksi lukioyhteisön vuorovaikutusverkostoa, ystävyyssuhteiden syntymistä ja yhteisöllisiä sekä osallistavia toimintatapoja täytyy tukea tietoisesti.

Opiskeluhuolto on yksi koulutusjärjestelmämme erityispiirteistä ja uusi asia Suomeen saapuville lukiolaisille. Siksi opiskelijan oikeuksista ja käytettävissä olevista palveluista sekä yhteisöllisestä työstä tulee antaa tietoa niin opiskelijoille kuin huoltajille.