Opetushallituksen EQAVET NRP 2023-2026 -projektissa kehitetään valtakunnallinen ammatillisen koulutuksen kestävyystiekartan toimeenpanon seurantajärjestelmä. Projektissa määritellään indikaattorit kestävyystiekartan eri osa-alueille sekä alueelliseen tarkasteluun. Tavoitteena on saada seurantatietoa koulutuksen järjestäjien toimenpiteistä, jotka edistävät ammatillisen koulutuksen kestävyystiekartan toimeenpanoa.

Aikataulu

  • Indikaattorien luonnostelu (1-5/2024)
  • Indikaattorien esittely (6/2024)
  • Indikaattorien pilotointi (syksy 2024)
  • Indikaattorien viimeistely (kevät/2025)
  • Indikaattorien lanseeraus (9/2025)
  • Seurantajärjestelmän ja indikaattorien julkaisu (12/2025)
  • Loppuseminaari (alkuvuosi 2026)

 

Indikaattorien luonnokset on ryhmitelty kestävyystiekartan osa-alueiden mukaan seuraavasti: 

 

Kestävä kehitys johtamisessa sekä toiminnan suunnittelussa ja seurannassa on kaksi indikaattoria: valikkopohjainen indikaattori ja indikaattori opiskelijapalautteesta.
 
1) Jokaisesta alla olevan luettelon kohdasta saa yhden pisteen. Pisteet lasketaan yhteen (asteikko 0-5).
  • Koulutuksen järjestäjä on asettanut pidemmän tähtäimen kestävän kehityksen tavoitteet ja toimenpiteet
  • Koulutuksen järjestäjällä on sertifikaatti tai muu ulkoinen tunnustus kestävän kehityksen toiminnasta
  • Koulutuksen järjestäjä seuraa ja raportoi kestävän kehityksen toteutumista
  • Henkilöstö osallistuu kestävyystyön suunnitteluun ja toteutukseen
  • Opiskelijat osallistuvat kestävyystyön suunnitteluun ja toteutukseen
 
2) Opiskelijapalautteen päättökyselystä "Opiskelijan hyvinvointi" -teemasta koontiarvosana väittämistä (asteikko 1-5)
Takaisin ylös

3) Opiskelijapalautteen päättökyselystä kysymys "Sain valmiuksia toimia ammattialallani kestävän kehityksen mukaisesti" (keskiarvo asteikolla 1-5)
 
4) Opiskelijoiden kestävän kehityksen osaamisen kehittyminen tutkinnon osien suorituksina. 
 Indikaattori lasketaan seuraavien tutkinnon osien suorituksen perusteella (suoritettujen tutkinnon osien kokonaismäärä):
  • Ilmastovastuullinen toiminta -tutkinnon osan suoritusmäärät 
  • Yhteisten tutkinnon osien Kestävän kehityksen edistäminen valinnaisen osa-alueen suoritusmäärät 
  • Vihreän siirtymän edistäminen -tutkinnon osan suoritusmäärät
  • Kiertotaloustoiminnan kehittäminen -tutkinnon osan suoritusmäärät 
 
5) Pedagogisessa suunnittelussa otetaan huomioon kestävyysosaamisen kehittyminen (GreenComp-viitekehyksen hyödyntäminen, osaamislupaukset tai kestävän kehityksen osaamispolku henkilökohtaistamisessa tai muu vastaava) (%-osuus tutkinnoista suhteessa koulutuksen järjestäjän tutkintotarjontaan)
Takaisin ylös

6) Henkilöstön koulutuspäivät (päivien lukumäärä/henkilö/vuosi yhteenlaskettuna)
 
7) Henkilöstön kestävyysosaamisen vahvistamiseen kohdentuva koulutus (suorittajamäärät % henkilöstöstä)
 
8) Työelämäpalautteen työpaikkaohjaajakyselystä koulutuksen järjestäjien oma kysymys: "Oppilaitos tarjosi työpaikkaohjaajalle/mentorille riittävästi perehdytystä tutkinnon kestävän kehityksen ja vastuullisuuden kysymyksiin. " (keskiarvo, asteikkolla1-5)
 
Takaisin ylös

9) Työelämäpalautteen työpaikkakyselystä kysymys "Oppilaitos edistää kestävää kehitystä ja vastuullisuutta." (keskiarvo, asteikko 1-5)
 
10) Opiskelijapalautteen päättökyselystä vaikuttavuuteen liittyvä kysymys, koontiarvosana kolmesta väittämästä (asteikko 1-5)
  • Koulutus paransi valmiuksiani työelämään siirtymiseen, siellä toimimiseen tai jatko-opintoihin.
  • Koulutus antoi valmiuksia yrittäjyyteen.
  • Koulutuksen aikana sain osaamista ja ammattitaitoa, jota pystyn hyödyntämään.
     
11) Koulutuksen järjestäjän hanketoiminta (aluekehittäminen paikallisen elinkeinoelämän kanssa, kansainväliset yhteistyöhankkeet, yhteistyöhankkeet korkeakoulujen kanssa ym.). (hanketoiminnan euromäärä)
Takaisin ylös

12) Hiilijalanjälki (CO2-e) (mitä laskuria käytetty, VASKI-hankkeessa kehitetty vai joku muu, sekä tieto sisältääkö laskenta scope 1, scope 2 vai scope 3 mukaiset tiedot)
 
13) Oppilaitos on määritellyt toimenpiteet hiilijalanjäljen vähentämiseksi (kyllä/ei-asteikko) 
 
 
Takaisin ylös

Kestävyysindikaattoreiden ensimmäistä luonnosta pilotoitiin syksyllä 2024 

  1. Testaamalla indikaattoreita käytännössä
  2. Arvioimalla indikaattorien toimivuutta ja tekemällä mahdollisia kehittämisehdotuksia

Pilotointiin osallistui 16 koulutuksen järjestäjää. Pilotointitulosten perusteella indikaattoriluonnoksia kehitettiin edelleen. 

Ensimmäinen kansallinen tiedonkeruu on tarkoitus tehdä vuonna 2026 kohdentuen vuoden 2025 toimintaan.

Takaisin ylös