Erasmus+ -opiskelijavaihtoon lähtevän opiskelijan on oltava tutkinto-opiskelijana lähettävässä suomalaisessa korkeakoulussa, ja globaalissa liikkuvuudessa lähettävässä kotikorkeakoulussaan koko liikkuvuusjakson ajan. Erasmus+ -liikkuvuusjaksolle voivat lähteä kaikki tutkinto- ja pätevyyteen johtavien opintojen opiskelijat kansalaisuudesta riippumatta.

Opiskelija- ja harjoittelijavaihtoon voi lähteä jo ensimmäisestä opiskeluvuodesta alkaen. Lisäksi vastavalmistunut opiskelija voi suorittaa Erasmus+ -harjoittelun vuoden sisällä valmistumisestaan.

Ohjelmamaiden välisessä opiskelijaliikkuvuudessa sekä lähettävällä että vastaanottavalla korkeakoululla on oltava voimassa oleva Erasmus+ -peruskirja. Harjoittelijaliikkuvuuden osalta peruskirja vaaditaan lähettävältä korkeakoululta, mutta ei vastaanottavilta yrityksiltä/organisaatioilta. Kumppanimaiden liikkuvuudessa ainoastaan ohjelmamaiden korkeakouluilta vaaditaan Erasmus+ -peruskirja, mutta kumppanimaiden korkeakoulujen tulee olla toimivaltaisten viranomaisten tunnustamia maissaan ja niillä täytyy olla allekirjoitettu korkeakoulujen välinen sopimus (IIA) ohjelmamaissa sijaitsevien kumppaneiden kanssa ennen liikkuvuuden alkamista. Kumppanimaiden korkeakoulujen oletetaan olevan tietoisia peruskirjan periaatteista ja sitoutuvan niiden noudattamiseen.

Yhteis- tai kaksoistutkintoja myöntävien oppilaitosten väliseen liikkuvuuteen voidaan myöntää rahoitusta, kunhan vältetään päällekkäinen rahoitus. Erasmus Mundus -yhteisten maisteriohjelmien (EMJM) opiskelijat voivat saada Erasmus+ -liikkuvuusapurahan siinä tapauksessa, että he eivät saa EU-apurahaa EMJM-maisteriohjelmasta. Yhteis- tai kaksoistutkintojen liikkuvuusjakson on myös täytettävä Erasmus+ -liikkuvuusjaksojen vaatimukset.

Takaisin ylös

Apurahoja myönnetään yksinomaan seuraavanlaiseen toimintaan:

  • päätoimiset perus- ja aineopinnot, syventävät ja jatko-opinnot, jotka johtavat tutkintoon tai pätevyyteen ja jotka suoritetaan vastaanottavassa oppilaitoksessa, mukaan lukien väitöskirjan ja opinnäytetyön valmistelu (mutta ei sellaisen tutkimuksen suorittaminen, joka ei varsinaisesti sisälly mihinkään opinto-ohjelmaan),
  • harjoittelujakso, jonka tarkoituksena on tiedon, osaamisen ja taitojen karttuminen. Opiskelijan kotikorkeakoulun tulee hyväksilukea harjoittelu osaksi opiskelijan tutkintoa (poikkeuksena vastavalmistuneiden harjoittelu). 
  • Lisäksi vaihdon alkuun on mahdollista sisällyttää kielikurssi myös muussa kuin vastaanottavassa organisaatiossa, jos lähettävä/suomalainen korkeakoulu näin päättää. Kielikurssi lasketaan tällöin mukaan vaihdon kokonaiskestoon ja kielikurssin ajalle voidaan myöntää apuraha. OLS-järjestelmä sisältyy myös globaaliin liikkuvuuteen.

Sekä opiskelun että harjoittelun ulkomailla on oltava luonteeltaan päätoimista eli vaihto-opintoja tulee sisällyttää opintosuunnitelmaan niin, että ne vastaavat päätoimista opiskelua. ECTS-järjestelmän mukaan yksi lukukausi vastaa 30 ECTS-pistettä ja yksi luku-vuosi 60 ECTS-pistettä.

Korkeakoulun on mahdollista itse asettaa vähimmäismäärä opintopistekertymälle vaihdon aikana varmistaakseen sen, että opinnot etenevät suositusajassa, eikä vaihtojakso merkittävästi pidennä opiskeluaikaa. Jos opintoja ei vaihdon aikana kerry riittävää määrää, on korkeakoulun mahdollista periä opiskelijalta apuraha pois kokonaan tai osittain. Tähän liittyvät ehdot on kuitenkin etukäteen kirjattava opiskelijan kanssa laadittavaan apurahasopimukseen. Suositeltavaa on myös joustaa takaisinperinnässä tilanteissa, joissa opintojen kertymiselle on ollut ylivoimaisia esteitä.

Takaisin ylös

Opiskelijalla on käytössä pääsääntöisesti 12 vaihtokuukautta kutakin tutkintosykliä kohti, eli

  • 12 kk alempaa korkeakoulututkintoa varten
  • 12 kk ylempää korkeakoulututkintoa varten (24 kk yksijaksoisissa koulutusohjelmissa, kuten lääkärinkoulutuksessa)
  • 12 kk lisensiaatin- ja tohtorintutkintoa varten

Kunkin tutkintotason vaihtokuukaudet voi käyttää opiskelija- ja harjoittelijavaihtoon halutulla tavalla ja useammassa osassa, eli sama opiskelija voi lähteä opiskelija- ja/tai harjoittelijavaihtoon useamman kerran. Tämä ei kuitenkaan velvoita korkeakoulua valitsemaan opiskelijaa vaihtoon useamman kerran. Tasavertaisten hakijoiden välillä valinnoissa kannattaa suosia ensimmäistä kertaa vaihtoon lähteviä. Mahdollisesta etusijaisuusjärjestyksestä on tiedotettava opiskelijoita ennen hakua sisällyttämällä se esimerkiksi valintaperusteisiin.

Vaihtokuukausiin lasketaan mukaan myös ne kuukaudet, jotka opiskelija on ollut Erasmus-vaihdossa ns. nolla-apurahalla sekä ne kuukaudet, jotka opiskelija on käyttänyt aiemmissa opinnoissaan ja aiemmilla ohjelmakausilla samalla tutkintotasolla, samoin kuin myös lyhytkestoisten Erasmus+ -vaihtojen fyysisen jakson aika ja aika Erasmus Mundus -apurahan saajana. Monimuotoisen liikkuvuuden virtuaalisten jaksojen kestoa ei lasketa mukaan käytettävissä olevaan vaihtokuukausikiintiöön.

Vastavalmistuneiden harjoitteluun lähtevän opiskelijan tukikuukaudet lasketaan siitä kiintiöstä, joka opiskelijalla oli käytössään sillä tutkintotasolla, josta hän valmistui. Jos kyseisen kiintiön tukikuukaudet on käytetty, ei vastavalmistuneiden harjoittelu ole enää mahdollinen. Kun tutkintotasokohtainen vaihtokuukausikiintiö on käytetty, ei opiskelija voi lähteä Erasmus+ -vaihtoon edes nolla-apurahalla.

Takaisin ylös

Lähettävä korkeakoulu valitsee vaihtoon lähtevät opiskelijat. Korkeakoulun on huolehdittava lähtijöiden valintaperiaatteiden osallistavuudesta, tasavertaisuudesta, johdonmukaisuudesta ja läpinäkyvyydestä. Vaihtoon lähtevällä opiskelijalla tulee olla ulkomailla opiskelun tai harjoittelun edellyttämät akateemiset ja käytännön valmiudet, esim. tarvittava kielitaito ja motivaatio, mutta kaikilla opiskelijoilla tulee olla yhtäläiset mahdollisuudet osallistua ohjelman liikkuvuustoimintoihin. Erityisesti sellaisia opiskelijoita, joilla on muita vähemmän mahdollisuuksia, tulee kannustaa ja tukea osallistumaan liikkuvuuteen. Korkeakouluja suositellaan kehittämään sisäisiä valintamenettelyjä ottamaan huomioon osallistujien motivaation ja osallisuuden kokonaisvaltaisesti.

Takaisin ylös