Arvokkaita työelämätaitoja voi oppia palkkatyön lisäksi myös opiskelijajärjestöissä tai vapaaehtoistyössä. Europassin ansioluettelolla voi kuvata kattavasti kartutettua osaamista.

“Moniin avoimiin työpaikkoihin tulee tänä päivänä jopa satoja hakemuksia, joten erottautuminen on haastavaa,” opintoasiainsuunnittelija Tiina Naskali Helsingin yliopistosta kertoo.

Oman osaamisen kuvaaminen kattavasti ja selkeästi on entistä tärkeämpää. Työnhakijan olisi hyvä tunnistaa ja kirjata myös sellaista osaamista, jota ei ole hankittu perinteisesti opiskelussa tai palkkatyössä, vaan esimerkiksi harrastuksissa, vapaaehtoistyössä tai työharjoittelussa.

Naskali ohjaa opiskelijoita valmistumiseen ja työelämään sijoittumiseen liittyvissä asioissa. Keskeinen haaste on korkeakoulutuksen ja työelämän välimatkan kurominen ja opiskelijoiden työelämätaitojen kehittäminen.

Naskali on aikaisemmin työskennellyt opiskelijajärjestöissä, ammattiyhdistysliikkeessä ja työelämävalmentajana. “Minua on aina kiinnostanut, mitä tapahtuu valmistumisen jälkeen, miten opiskelija pääsee kiinni työelämään opintojen jälkeen,” hän sanoo.

Europassi on toimiva työkalu osaamisen monipuoliseen ja kattavaan kuvaamiseen. Naskali on itse käyttänyt Europassia niin kauan kuin se on ollut olemassa. “Pidän sitä hyvin selkeänä. Olennaisen tiedon löytää helposti.”

Laaja-alaista osaamista

Moniin korkeakoulututkintoihin kuuluu pakollinen harjoittelu, jossa saa tuntumaa oman alan työelämään. Jos työelämätaitoja ei hanki harjoittelussa, ne voivat olla valmistuessa riittämättömät. “Erinomainen tapa hankkia työelämässä tarvittavia taitoja opiskeluaikana on osallistua aktiivisesti opiskelijajärjestöihin, joissa oppii hallintoa, projektien vetämistä ja verkostoitumista, Naskali kertoo.

Naskali onkin kirjannut omaan Europassin ansioluetteloonsa työkokemuksensa muun muassa Turun yliopiston ylioppilaskunnassa, ja vuonna 2013 hän toimi päivätyönsä lisäksi Suomen Nuorkauppakamarit ry:n kansallisena kansainvälisyyspäällikkönä.

Järjestöissä tehtävä vapaaehtoistyö voi olla arvokasta pääomaa työnhaussa. “Monet ymmärtävät tämän, mutta vallalla on myös käsitys, että ainoastaan opiskelu tai palkkatyö pitäisi kirjata ansioluetteloon.”

Tällöin ansioluetteloon voi jäädä aukkoja, jotka työnhaussa herättävät kysymyksiä. “On paljon parempi, että hakija kirjaa esimerkiksi olleensa vuoden Intiassa vapaaehtoistyössä ja kuvaa siellä oppimiaan taitoja, kuin että jättää ansioluetteloon vuoden mittaisen aukon.”

Työelämävalmentajana Naskali kohtasi yrittäjiä, jotka olivat vuosikymmenten uran jälkeen joutuneet jättämään yritystoiminnan. Joskus he sanoivat, etteivät osaa mitään. “Kysyin, oletko tehnyt tilintarkastuksen tai oliko sinulla alaisia? Heti tuli esiin paljon osaamista, jota he eivät itse tunnistaneet.”

Haasteena osaamisen kuvaaminen

Europassin ansioluetteloa Naskali on käyttänyt aktiivisesti työuransa aikana ja kokee sen hyväksi työkaluksi. Naskalin ansioluettelo on kattava: se sisältää laajan työkokemuksen ja korkeakoulututkintojen lisäksi selkeät kuvaukset muun muassa organisatorisista ja kommunikaatiotaidoista.

Naskali painottaa, että Europassi kannattaa tehdä kerralla kunnolla. Myöhemmin sitä on helppo päivittää ja räätälöidä haettua työtehtävää varten. “Europassin huolellinen laatiminen vaatii aikaa. Hyvä ohjaus on keskeistä.”

Paikoitellen korkeakouluissa ohjataan opiskelijoita laatimaan hyvin tiiviitä yhden sivun mittaisia ansioluetteloja. Vaarana tällöin on, että olennaista tietoa jää puuttumaan. Europassin ansioluettelossa voi kokemuksen lisäksi kuvata kattavasti taitoja - mikä on myös Europassin haaste.

Ilman riittävää ohjausta työnhakijan voi olla vaikea tietää, miten kommunikaatio- tai organisatorisia taitoja kuvaavat osiot tulisi täyttää. Samoin kielitaidon arvioiminen eurooppalaisella taitotasoasteikolla voi olla haastavaa, jos asteikko ei ole entuudestaan tuttu.

“Kielitaidon arvioimisen kohdalla tulee olla tarkka. Hyvin harva työnantaja testaa hakijan todellisen kielitaidon tasoa rekrytointiprosessin aikana. Työssä voi tulla noloja tilanteita, jos on työnhaussa arvioinut kielitaitonsa yläkanttiin,” Naskali huomauttaa.

Ansioluettelossa ei saa valehdella, mutta ei myöskään vähätellä omaa osaamistaan, Naskali muistuttaa. Oma osaaminen tulee kuvata niin hyvin kuin osaa ja katsoa, riittääkö se.

Europassi on tunnettu työkalu ympäri Eurooppaa. Eri maissa työnantajien odotukset ansioluetteloa ja työhakemusta kohtaan vaihtelevat paljon. Suomessa kaikesta kokemuksesta täytyy olla todistus; monissa maissa korostuu kyky kuvata omaa osaamistaan. Suomalaiset työnhakijat eivät välttämättä laita hakemukseensa lainkaan suosittelijoita, mutta monin paikoin suosittelijat ovat ensisijaisen tärkeitä.

“Jos tuttavapiirissä on eri maissa työskennelleitä ihmisiä, kannattaa eri maissa tehtyjä ansioluetteloita vertailla keskenään. Näin voi saada vinkkejä, jotka toimivat Suomessakin.