Opetustoimen kustannukset laskivat vuonna 2017

Ammatillisessa peruskoulutuksessa oli vuonna 2017 yhteensä 144 947 opiskelijaa, mikä on noin 2 900 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Koulutuksen järjestäjiä oli 119, joista 75 oli yksityisiä, 9 kuntia, 34 kuntayhtymiä ja lisäksi valtio. Koulutuksen kustannukset olivat nyt 5,9 % pienemmät kuin vuonna 2016. Keskimääräiset opiskelijakohtaiset kustannukset olivat 10 545 euroa, joista opetuksen osuus oli hieman yli puolet eli 55 %.

Suurimmiksi kustannukset nousivat peruskoulutukseen valmentavissa ja valmistavissa koulutuksissa (15 403 euroa / opiskelija) sekä luonnonvara- ja ympäristöalalla (13 449 euroa). Vastaavasti pienimmin kustannuksin selvittiin yhteiskuntatieteiden, liiketalouden ja hallinnon alalla (7 331 euroa).

Valtionosuuden perusteena käytettävä yksikköhinta kattoi yksityisillä koulutuksen järjestäjillä 108 %, kunnallisilla 98 % ja kuntayhtymillä 105 % valtionosuuteen oikeuttavista kustannuksista.
Eniten ammatillisen peruskoulutuksen toteuttamiseen käytettiin rahaa Etelä-Savossa (12 419 euroa) ja Kanta-Hämeessä (12 146 euroa). Pienimmillään kulut olivat Päijät-Hämeessä (8 683 euroa) ja Etelä Karjalassa (8 710 euroa).

Oppisopimuskoulutuksessa oli vuonna 2017 yhteensä 33 042 opiskelijaa, joista ammatillisessa peruskoulutuksessa opiskeli 11 271 ja ammatillisessa lisäkoulutuksessa 21 771. Oppisopimusopiskelijoita oli nyt noin 240 enemmän kuin vuotta aikaisemmin.
Myös oppisopimuskoulutuksen kustannukset ovat laskeneet. Ammatillisen peruskoulutuksen osalta laskua oli 5 % edelliseen vuoteen verrattuna: opiskelijakohtaiset kustannukset olivat nyt 5 887 euroa. Kalleimmat opiskelijakohtaiset kustannukset olivat Keski-Pohjanmaalla (8 155 euroa) ja edullisimmat Kanta-Hämeessä (5 210 euroa). Opiskelijaa kohden laskettuna rahoitus ylitti kustannukset 15 %:lla.

Ammatillisia tutkintoja suoritettiin oppisopimuskoulutuksena 4 468 ja tutkinnon osia 21 768.

Oppisopimuskoulutuksena toteutettavan ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijakohtaiset kustannukset olivat 3 485 euroa, mikä on 1 % vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Kalleinta lisäkoulutus oli Satakunnassa (4 127 euroa) ja edullisinta Keski-Pohjanmaalla (2 696 euroa). Keskimäärin saatu rahoitus kattoi 95 % opiskelijakohtaisista kustannuksista.

Oppisopimusmuotoisessa lisäkoulutuksessa suoritettiin 5 034 ammattitutkintoa ja 4 503 erikoisammattitutkintoa sekä tutkinnon osia 28 742.
Oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa lisäkoulutuksessa tehtiin viime vuonna 16 492 opiskelijatyövuotta, mikä on noin 500 vähemmän kuin vuonna 2016. Lisäkoulutuksen kustannukset opiskelijatyövuotta kohden olivat 8 460 euroa, mikä on 5,8 % vähemmän kuin edellisvuonna.

Suurin osa oppilaitosmuotoisen ammatillisen lisäkoulutuksen opiskelijatyövuosista on omaehtoista koulutusta, jota toteutettiin nyt 15 815 opiskelijatyövuoden verran. Sen kustannukset olivat 8 073 euroa ja opiskelijamaksut 755 euroa opiskelijatyövuotta kohden. Loput lisäkoulutuksesta oli henkilöstökoulutusta, jonka opiskelijatyövuosikohtaiset kustannukset olivat 7 939 euroa ja työnantajamaksut 3 672 euroa.

Oppilaitosmuotoisessa ammatillisessa lisäkoulutuksessa opintonsa aloitti vuonna 2017 yhteensä 34 537 opiskelijaa. Tutkintoja suoritettiin 11 108, mikä on noin 6 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Valtionosuus kattoi keskimäärin 94,0 % valtionosuuteen oikeuttavista kustannuksista. Kun valtionosuusrahoituksen lisäksi huomioidaan toteutuneet maksutulot, tulojen suhde kustannuksiin oli 105,6 %.

Ammatillisissa erikoisoppilaitoksissa tehtiin vuonna 2017 yhteensä 175 946 opiskelijatyöpäivää, mikä on 1,2 % enemmän kuin edellisenä vuonna. Erikoisoppilaitosten valtionosuuteen oikeuttavan toiminnan nettokustannukset olivat 30,1 miljoonaa euroa, josta valtionosuudella katettiin 52,9 %. Nettokustannukset kasvoivat edellisvuodesta 6,1%

Lukiokoulutuksen kokonaiskustannukset ovat nekin laskeneet ja olivat nyt 0,9 % pienemmät kuin vuotta aikaisemmin. Keskimääräiset opiskelijakohtaiset kustannukset olivat 7 669 euroa.
Lukiokoulutuksen kustannukset jakaantuivat toiminnoittain edellisten vuosien tapaan. Suurin menoerä oli opetus, jonka osuus kustannuksista oli 64,1 %. Opiskelijakohtaiset kustannukset olivat edelleen keskimäärin pienemmät yksityisillä koulutuksen järjestäjillä (6 640 euroa) kuin kuntien ylläpitämissä lukioissa (7 732 euroa). Kalleinta lukiokoulutuksen järjestäminen oli yliopistojen harjoittelukouluissa (10 648 euroa) ja valtion lukioissa (9 748 euroa).

Lukioissa oli vuonna 2017 yhteensä 100 879 opiskelijaa, mikä on noin 500 vähemmän kuin vuotta aikaisemmin. Lukiokoulutuksen järjestäjistä 36 oli yksityisiä, 218 kunnallisia ja 6 kuntayhtymiä. Lisäksi oli 3 valtion lukiota ja 8 yliopistojen harjoittelukoulua. Lukion opiskelijamäärä jakautui koulutuksen järjestäjien mukaan siten, että yksityisissä lukioissa opiskelijoista oli 10 %, valtion lukioissa 0,3%, kuntien lukioissa 83 %, kuntayhtymien lukioissa 4,7 % ja yliopistojen harjoittelukoulujen lukioissa 2 %.

Korkeimmillaan lukiokoulutuksen kustannukset olivat Lapin ja Pohjanmaan maakunnissa, alhaisimmillaan Päijät-Hämeen ja Etelä-Savon maakunnissa. Keskimäärin lukiokoulutuksen rahoituksen perusteena käytetty yksikköhinta kattoi 88 % kustannuksista.

Opetushallitus ja Tilastokeskus keräävät vuosittain opetus- ja kulttuuritoimen kustannustietoja. Vuoden 2017 tiedot lukiokoulutuksen, ammatillisen perus- ja lisäkoulutuksen, oppisopimuskoulutuksen, vapaan sivistystyön, taiteen perusopetuksen sekä museoiden, teattereiden ja orkestereiden kustannuksista on nyt julkaistu. Tietoihin sisältyy arvonlisävero.

Esi- ja perusopetuksen sekä kansalaisopistojen kustannustiedot julkaistaan tammikuussa kuntien tietojen valmistuttua.