Uutinen

Peruskoulufoorumilta priorisoidut tavoitteet tasa-arvoisen peruskoulun vahvistamiselle

Ajankohtaista
Olli-Pekka Heinosen johtama Peruskoulufoorumin seurantaryhmä on valinnut neljä keskeisintä tavoitetta ja konkreettista tekoa tasa-arvoisen peruskoulun vahvistamisen tueksi. Ne pohjaavat Tasa-arvoisen peruskoulun sitoumukseen, jonka laadinnassa ovat olleet mukana kaikki perusopetuksen tasot ja toimijat: lasten ja nuorten kasvuyhteisö, koulut ja oppilaat, opetuksen järjestäjät sekä kansallisen tason toimijat. Tavoitteet julkistettiin #paraskoulu-tilaisuudessa Joensuussa 12.11.

Priorisoidut tavoitteet ovat

    Johtaminen ja osaamisen kehittäminen
    Pitkäjänteinen kehittäminen, rahoitus sekä OPS-toimeenpanon tuki
    Oppimisen tuki, yksilölliset oppimispolut ja joustavampi perusopetus
    Koulu hyvinvoinnin edistäjänä

Seurantaryhmä toivoo, että valitut tavoitteet auttavat tasa-arvoisen peruskoulun kannalta tärkeimpien tavoitteiden konkretisoimista käytännön työhön sekä tarjoavat mahdollisuuksia koulun kehittämiseen koulua ympäröivän yhteisön kanssa. Tarkoitus on, että tavoitteet tukisivat pidemmällä aikavälillä ja kestävällä tavalla peruskoulun tasa-arvoa. Niiden toteutumisen lähtökohtana on pitkäjänteinen ja samansuuntainen kehittämistyö kansallisesti ja paikallisesti.

Hyvinvointi lisää oppimista

Johtamisen ja osaamisen kehittäminen pitää sisällään tavoitteen siitä, että koulujen johtamisjärjestelmää kehittämällä mahdollistetaan yhdessäohjautuvat asiantuntijaorganisaatiot. Johtamisen kehittäminen on erityisen tärkeää, sillä johtamisella luodaan hyvät ja tasapuoliset edellytykset oppimiselle ja hyvinvoinnille kouluyhteisössä.

Peruskoulun kehittämisen tulee perustua pitkäjänteiseen sekä kansallisen ja paikallisen tason väliseen jatkuvaan vuoropuheluun.

– Valtionavustushakuja järkevöittämällä ja paremmalla tuella haluamme korjata hankehallinnon osaltaan tuottamaa kuormitusta koulun toiminnalle. Rahoituksen keskittäminen isompien ja helpompien kokonaisuuksien yhteyteen auttaa koulujen henkilökuntaa kohdentamaan resursseja opetustyöhön ja varsinaiseen kehittämiseen hankehallinnon sijaan, pääjohtaja Olli-Pekka Heinonen toteaa.

Hyvin toimivien mallien, kuten tutoropettajatoiminnan jalostuminen ja juurtuminen valtaosaan kouluista kertoo tarpeesta vertaistukeen ja opettajien keskinäiseen mentorointiin.

Oppimisen tuki, yksilölliset oppimispolut sekä joustavampi perusopetus takaavat tasavertaiset mahdollisuudet lähtökohdista riippumatta. Vaikka suomalainen peruskoulu pystyy edelleen tasoittamaan oppilaiden taustoista johtuvia eroja, ovat oppimistulosten erot kuitenkin kasvussa. Myös perusopetuksen tulisi taata jokaiselle mahdollisuus kasvaa potentiaaliinsa.

Hyvinvoinnilla on oppimisen kannalta yllättävän suuri merkitys. Hyvinvoiva lapsi oppii ja oppiva lapsi voi yleensä hyvin. Myös opettajien ja koko kouluyhteisön hyvinvointiin on syytä kiinnittää huomiota.

Opetushallituksen avaama #paraskoulu-valtionavustushaku on samalla tärkeä mahdollisuus pureutua valittuihin tavoitteisiin, ja miettiä konkreettiset keinot.