Tiedote

TEAviisari: Peruskoulujen toiminta oppilaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä on kehittynyt hyvään suuntaan

Ajankohtaista Perusopetus Hyvinvointi
Peruskoulujen hyvinvointia, terveyttä ja yhteisöllistä toimintakulttuuria edistävä toiminta on lukuvuonna 2016─2017 kehittynyt monilta osin myönteiseen suuntaan. Oppilaiden osallisuus kouluissa on lisääntynyt ja oppilashuollon palveluiden saatavuus parantunut. Myös liikuntaa koulupäiviin lisäävät toimenpiteet ovat yleistyneet ja oppilaita kannustetaan liikkumaan myös koulutyön lomassa.

Nämä ovat tuloksia Opetushallituksen sekä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tiedonkeruusta, jolla kartoitettiin hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseen liittyvää työtä peruskouluissa. Tiedot peruskouluista kerättiin nyt kuudetta kertaa ja ne toimitti 2047 koulua (88 % kaikista Manner-Suomen peruskouluista). Vaikka kehitys kouluissa on tulosten mukaan ollut pitkälti myönteistä, myös kehittämisen kohteita löytyi.

Oppilaiden osallisuus on parantunut, huoltajien osallisuutta tulisi lisätä

Oppilaiden osallistuminen koulun toiminnan suunnitteluun, järjestämiseen ja kehittämiseen on yleistynyt kahden vuoden seuranta-aikana. Reilussa kahdessa kolmasosassa kouluista oppilaat ovat olleet mukana koulun tilojen ja piha-alueiden sekä kouluruokailun suunnittelussa, vielä hieman useammin koulun toiminnan arvioinnissa ja järjestyssääntöjen laatimisessa.

Lähes kaikkien vastanneiden koulujen (98 %) opetussuunnitelmissa on kuvattu keinoja, joilla oppilaiden sekä huoltajien osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuuksia edistetään. Huoltajien kohdalla toimenpiteitä tarvitaankin, sillä heidän osallisuutensa koulun toiminnan suunnittelussa tai arvioinnissa ei ole juurikaan lisääntynyt. Kasvua on tapahtunut ainoastaan järjestyssääntöjen laatimiseen osallistumisessa, mihin vajaa puolet kouluista oli saanut houkuteltua vanhempia mukaan.

Oppilashuoltoryhmien toimintatavoissa on eroja

Koulujen yleisestä oppilashuollosta vastaavat koulukohtaiset monialaiset oppilashuoltoryhmät. Monet oppilashuoltoryhmien käsittelemistä aiheista liittyivät useammin yksittäisten oppilaiden oppilashuollollisiin asioihin kuin edellisellä tiedonkeruukerralla. Toiminnan painopistettä tulisi kehittää edelleen vastaamaan yhteisöllisen oppilashuollon kysymyksiin, sillä yksittäisen oppilaan oppilashuollon tai oppimisen ja koulunkäynnin tuen järjestäminen tulisi järjestää muulla tavalla.

Oppilashuollon palveluiden saatavuus on parantunut eli esimerkiksi kuraattorin tai psykologin apu on yhä useamman oppilaan ulottuvilla. Kaikkia oppilaita palvelut eivät kuitenkaan vielä tavoita.

Koulupäiviin on lisätty liikuntaa useissa kouluissa

Liikunnan lisääminen oppilaiden koulupäivään oli nyt yleisempää kuin kahta vuotta aikaisemmin. Yli 80 % kouluista pitää koulupihaansa innostavana liikuntapaikkana, jota hyödynnetään myös koulupäivän ulkopuolella. Miltei yhtä monessa koulussa käytetään koulupäivän aikana sisäliikuntatiloja myös liikuntatuntien ulkopuolella. Jo kaksi kolmasosaa kouluista on ottanut käyttöön pitkät liikuntavälitunnit.

Lisätiedot

  • opetusneuvos Kristiina Laitinen, Opetushallitus, 029 533 1244 
  • opetusneuvos Marjaana Manninen, Opetushallitus, 029 533 1142 
  • opetusneuvos Riia Palmqvist, Opetushallitus, 029 533 1668 
  • asiantuntija Kirsi Wiss, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL, p. 029 524 7705

TEAviisari (www.teaviisari.fi) tekee näkyväksi kouluissa tehtävää työtä oppilaiden hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä ja tarjoaa tietoa koulujen vahvuuksista sekä kehittämiskohteista. Tiedot tukevat hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyön suunnittelua ja kehittämistä kouluissa sekä antavat valmista tietopohjaa oppilashuollon toteutumisen seurantaan ja arviointiin.