Uutinen

Kuukauden tilasto: Opetusvelvollisuus ja opettajien lakisääteinen läsnäoloaika kouluissa vaihtelevat eri maissa

Ajankohtaista Perusopetus Kansainvälistyminen Tilastot
Perusopetuksen oppituntien määrä vaihtelee suuresti eri Pohjoismaissa ja Virossa. Eniten pakollisia tunteja on Tanskassa, vähiten Suomessa. Myös ajassa, jolloin opettajan on oltava paikalla koulussa, on suuria maakohtaisia eroja. Sen sijaan opettajan opetusvelvollisuus on pitkälti samansuuntainen. Tiedot ovat poimintoja Opetushallituksen tuoreesta julkaisusta, jossa tarkastellaan perusopetusta Pohjoismaissa ja Virossa.
Infografiikka: Pakollisten 60 minuutin oppituntien määrä perusopetuksen aikana Pohjoismaissa ja Virossa
Pakollisten 60 minuutin oppituntien määrä perusopetuksen aikana Pohjoismaissa ja Virossa, 2018. Lähde: OECD Education at a Glance 2018, Taulukko D1.1

Perusopetuksen aikaisten oppituntien määrässä on suuria eroja Tanskan sekä muiden Pohjoismaiden ja Viron välillä. Esimerkiksi norjalaisilla peruskoululaisilla on oppivelvollisuuden aikana noin 3 000 tuntia ja suomalaisilla noin 4 600 tuntia vähemmän oppitunteja kuin heidän tanskalaisilla ikätovereillaan. Tanskalaiset peruskoululaiset voittavat oppituntien määrässä myös muut EU-maat sekä OECD-maat.

Perusopetusta uudistettiin Tanskassa vuonna 2014. Uudistuksen tavoitteena oli muun muassa heikentyneiden oppimistulosten parantaminen. Yhtenä keinona päämäärän saavuttamiseksi nähtiin oppituntien määrän kasvattaminen oppivelvollisuuden aikana. Pakollisten tuntien määrää lisättiinkin 35 %.

Suomessa opettajien läsnäoloaika koulussa on matalampi kuin muissa maissa

Opettajien opetusvelvollisuudessa ei ole suuria eroja maiden väillä. Norjalaisilla alaluokkien opettajilla on korkein vuosittainen opetusvelvollisuus, virolaisilla matalin. Suomalaisilla yläluokkien opettajilla on opetusvelvollisuuteen kuuluvia tunteja vähiten, norjalaisilla ja tanskalaisilla opettajilla eniten. 

Suomessa ja Norjassa lakisääteiset opetustuntimäärät ovat erilaisia ala- ja yläluokkien opettajilla, kun taas muissa maissa tuntimäärät eri luokka-asteilla ovat samansuuruisia. Yläluokkien opettajien vuosittainen opetusvelvollisuus on Suomessa 85 tuntia ja Norjassa 78 tuntia pienempi kuin alaluokilla opettavilla. Ruotsissa opettajilla ei ole yleissitovaa opetusvelvollisuutta, vaan opetustuntimäärät neuvotellaan paikallisesti kouluissa. 

Se aika, jolloin opettajien on oltava paikalla koulussa opetustuntien lisäksi, vaihtelee selvästi maiden välillä. Opetustunneista ja muusta koululla tehtävästä työstä muodostuva lakisääteinen läsnäoloaika on alhaisin suomalaisopettajilla, joilla se on vain lähes puolet Pohjoismaiden ja Viron opettajien lakisääteisestä läsnäoloajasta.  

Virossa sekä Pohjoismaissa, Suomea lukuun ottamatta, opettajien lakisääteinen läsnäoloaika koulussa on keskimäärin korkeampi kuin muissa OECD-maissa. 

 
  Opetusvelvollisuus  

Opetusvelvollisuus ja muu koulussa tehtävä työ = läsnäolo koululla

 

Kokonaistyöaika = läsnäoloaika + muu työ

 
  Alaluokat Yläluokat Alaluokat Yläluokat Alaluokat Yläluokat
Tanska - - - - 1680 1680
Viro 585 602 - - 1540 1540
Suomi 673 589 787 703 - -
Islanti 624 624 1610 1610 1760 1760
Norja 741 663 1300 1225 1688 1688
Ruotsi - - 1360 1360 1767 1767
OECD keskiarvo 784 703 1184 1178 1622 1645
EU22 keskiarvo 762 668 1059 1041 1551

1585

 

 

Taulukko: Opettajien lakisääteinen työaika tunneissa perusopetuksen ala- ja yläluokilla, 2017. Lähde: OECD Education at a Glance 2018, Taulukko D4.1

Opettajien kokonaistyöaikaan kuuluu koulussa tehtäväksi määritellyn työn lisäksi sellaisia tehtäviä - esimerkiksi oppituntien suunnittelua sekä tehtävien ja kokeiden arviointia - jotka voi tehdä myös muualla kuin koulussa. Myös tällainen kokonaistyöaika on vertailumaissa korkeampi kuin OECD-maissa, poikkeuksena Viro ja Suomi, Suomessa opettajille ei ole määritelty kokonaistyöaikaa.

Lisätiedot

Basic education in the Nordic region on vertaileva raportti perusopetuksesta Pohjoismaissa ja Virossa. Raportti antaa yleiskuvan järjestelmien samankaltaisuuksista ja eroista, myös tilastojen valossa. Vertailun kohteena on perusopetuksen hallinto ja rakenteet, kustannukset, koulutuksen saavutettavuus ja yhdenvertaisuus, laadun varmistus, oppijoiden tuki sekä opettajat.