Uutinen

EU:n koulutuksen seurantakatsaus 2020: Suomi kuuluu vertailun mallioppilaisiin, mutta myös parannettavaa on 

Ajankohtaista Tilastot
Suomi on pääosin saavuttanut tavoitearvot ja sijoittuu usealla mittarilla parhaiden maiden joukkoon, selviää EU-komission vuotuisesta koulutuksen seurantakatsauksesta Education and Training Monitorista.
Opettaja ja taustalla opiskelijoita luokassa

Education and Training Monitor vertailee EU-maiden koulutusjärjestelmiä ja niiden kehitystä. Seurantakatsauksen tavoitteena on edistää keskustelua koulutuksen avainteemoista ja tuottaa tietoa kansallista koulutuspolitiikkaa ja kehittämistä varten. Seurannan ytimessä on EU:n koulutusjärjestelmiä koskevat, vuodelle 2020 asetetut tavoitearvot. Tavoitteisiin liittyvien tilastojen ja koulutuspoliittisten uudistusten tarkastelua syvennetään vuosittain vaihtuvalla teemalla. Tämän vuoden kantavana teemana on opetus ja oppiminen digitaalisella aikakaudella. 

Suomalainen koulutus EU:n vertailuarvojen valossa - poimintoja seurantakatsauksesta

Suomalainen koulutus on alusta saakka saanut kiitettävän yleisarvosanan seurantaraportissa. Varhaiskasvatukseen osallistumisessa tavoitearvo on vielä saavuttamatta, mutta 10 vuoden aikana sitä on lähestytty. Myös kansainvälisessä opiskelijaliikkuvuudessa Suomi jää hiukan tavoitteen alle, mutta on silti vertailun kärkimaita.

  • Koulutuksen varhain lopettaneiden nuorten osuus on laskenut Suomessa vuoden 2009 jälkeen 2,6 prosenttiyksikköä. EU-alueella lasku on ollut vielä suurempi: 3,8 prosenttiyksikköä.  Suomi on silti yhä tuntuvasti keskiarvon paremmalla puolella. 
  • Korkea-asteen koulutettujen osuus on kasvanut EU-maissa vuodesta 2009 vuoteen 2019 keskimäärin 9,2 prosenttiyksikköä. Suomessa osuuden kasvu oli selvästi vähäisempää, 1,4 prosenttiyksikköä. Suomen sijoitus vertailussa onkin vuosikymmenessä tuntuvasti pudonnut.
  • EU-alue ehti juuri saavuttaa varhaiskasvatusosallistumisen 95 % tavoitearvon ennen Brexitiä, mutta tänä vuonna keskiarvo jää taas hitusen alle. Suomessa osallistumisaste on 10 vuodessa noussut yli 10 prosenttiyksikköä ja on nyt lähes 90 %.
  • Vastavalmistuneiden työllisyys on parantunut Suomessa viime vuosikymmenen aikana (lähes 7 prosenttiyksikköä 2009-2019), mutta olemme edelleen keskikastia EU-maiden joukossa.  
  • Suomessa 25–64 vuotiaiden koulutukseen osallistumisaste on Ruotsin jälkeen Euroopan korkein: 29 %. Osallistumisessa on kuitenkin suuria, taustatekijöistä johtuvia eroja.
  • Suomessa oli EU-maista suhteellisesti eniten huippu- ja erinomaisia osaajia sekä lukutaidossa että luonnontieteissä vuoden 2018 PISA-tutkimuksessa. 
  • Heikkojen osaajien osuus on kasvanut kaikilla kolmella PISAn taitoalueella vuosikymmenessä, mutta Suomi pysyi kuitenkin vielä EU-tavoitearvossa.
  • Suomalaiset korkeakouluopiskelijat ovat kansainvälisesti verraten aktiivisia lähtemään ulkomaille opiskelemaan, ja liikkuvuutta koskeva tavoite oli lähes saavutettu ennen poikkeuksellista vuotta 2020. Suomeen suuntautuvassa opiskelijaliikkuvuudessa sijoitumme EU-keskikastiin.

Koulujen valmiudessa siirtyä etäopetukseen oli suuria eroja

Korona-kriisi vauhditti digitalisaation kehitystä koulutuksessa ennennäkemättömällä tavalla. Samalla poikkeusolot toivat esiin koulujen digitalisaation erot maiden välillä. Eri maiden valmiuksia siirtyä etäopetukseen arvioitiin vuoden 2018 TALIS-opettajatutkimuksen ja ICILS-tutkimuksen (International Computer and Information Literacy Study) pohjalta.

Toimivat verkkoyhteydet ja hyvä tietotekninen varustus paransivat mahdollisuuksia toteuttaa etäopetusta. Suomen koulujen tilanne oli etenkin verkkoyhteyksien osalta hyvä. Laitteet eivät kuitenkaan riitä, jos opettajilla ei ole valmiuksia hyödyntää niitä. 

EU:ssa keskimäärin alle puolet (49 %) opettajista kertoi 2018 tieto- ja viestintätekniikan sisältyneen koulutukseensa. Vaikka yhä useampi opettaja on osallistunut digilaitteiden käyttöä koskevaan täydennyskoulutukseen, yhteys opetuskäytäntöihin on voinut jäädä heikoksi. Suomessa opettajien luottamus digiopetusta koskevaan osaamiseensa oli 2018 matalampi kuin useimmissa muissa EU-maissa. Myös EU-maiden oppilaiden etäoppimista tukevissa digitaidoissa oli suuria eroja ja puutteita. Suomessa koulutuksen digivalmiudet olivat kuitenkin raportin mukaan hyvät, mikä helpotti kevään poikkeustilanteesta selviytymisestä

Ennakointi auttaa koulutusjärjestelmiä varautumaan ja sopeutumaan muutoksiin

Tänä vuonna Education and Training Monitor hahmottelee myös kuvaa tulevaisuuden koulutuksesta. Ennakointitiedon perusteella tulevaisuudessa korostuvat muun muassa seuraavat asiat: 

  • Älylaitteet ja teknologia haastavat määrittelemään ihmisen roolin uudelleen työmarkkinoilla, jolloin niin sanottujen pehmeiden taitojen, kuten luovuuden, ongelmanratkaisukyvyn, sosio-emotionaalisten taitojen sekä viestintä- ja vuorovaikutustaitojen, merkitys korostuu. 
  • Osaamisperustaisuuden vahvistuessa opetussuunnitelmissa myös arviointi muuttuu. Arvioinnin fokus laajenee tärkeinä pidettyihin taitoihin. 
  • Muodollisen koulutuksen ja muualla tapahtuvan oppimisen väliset raja-aidat liudentuvat, ja jatkuvan oppimisen merkitys kasvaa. Aikuiskoulutuksen asema vahvistuu samalla, kun jatkuvan osaamisen täydentämisen ja uudelleenkouluttautumisen tarve kasvaa. 
  • Rajat ylittävä korkeakouluyhteistyö etenee kansainvälisen kilpailun, teknisen kehityksen ja tieteen avoimuuden myötä. 
  • Sosiaalisten innovaatioiden avulla pyritään vastaamaan sosiaalisen, taloudellisen ja teknologisen kehityksen aiheuttamiin haasteisiin, jotka horjuttavat yhteiskunnan tasapainoa ja vallitsevia tietoja, taitoja ja arvoja. 

Koulutus 2020 -vertailuarvot ja niissä saavutettu taso 2019 (Education and Training 2020 benchmarks)

Vertailuarvo

Tavoite-arvo

Suomi
2009

Suomi
2019

EU-27 keskiarvo

Koulutuksen keskeyttäminen - koulutuksen ulkopuolella olevat enintään perusasteen suorittaneet 18-24-vuotiaat

< 10 %

9,9 %

7,3 %

10,2 %

Korkea-asteen koulutuksen suorittaneet – osuus 30-34 -vuotiaista

40 %

45,9 %

47,3 %

40,3 %

Varhaiskasvatukseen osallistuminen - osuus neljä vuotta täyttäneistä

95 %

71,9 %

89,3 %

94,8 %

Heikosti suoriutuvien 15-vuotiaiden osuus (2018)

< 15 %

 

   

Lukutaidossa

 

8,1 %

13,5 %

22,5 %

Matematiikassa

 

7,9 %

15,0 %

22,9 %

Luonnontieteissä

 

6,0 %

12,9 %

22,3 %

Työllisyysaste 1-3 vuotta tutkinnon suorittamisen jälkeen 20-34 -vuotiailla

82 %

77,8 %

84,4 %

80,9 %

Aikuisten osallistuminen koulutukseen - osuus 25-64 vuotiaista

15 %

22,1 %

29,0 %

10,8 %

Kansainvälinen opiskelijaliikkuvuus - ulkomailla opintoja suorittaneiden osuus korkea-asteen tutkinnon suorittaneista

20 %

:

19,2 %

13,5 %

 

Lisätietoa

Opetusneuvos Petra Packalen, p. 029 533 1162, etunimi.sukunimi [at] oph.fi