Uutinen

Heritage Hubsissa lapset ja nuoret ovat aktiivisia kulttuuriperintötoimijoita

Kokemuksia Kulttuuri Luova Eurooppa Kansainvälistyminen Koulutuksen kehittäminen Kulttuurinen moninaisuus
Suomen kulttuuriperintökasvatuksen seuran koordinoimassa Heritage Hubs -hankkeessa tuodaan suomalaisia, espanjalaisia ja serbialaisia nuoria yhteen edistäen kulttuuriperintövaihtoa ja eurooppalaisten kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Hanke rohkaisee nuoria tutkimaan ja jakamaan puolin ja toisin omaa kulttuuriperintöään. Hanke on saanut rahoitusta EU:n Luova Eurooppa -ohjelmasta vuosille 2018-2020.
Suomalaisia ja serbialaisia koululaisia
Kirkkonummelainen koulu vieraili Serbiassa. Oppilaat tutkivat ja tulkitsivat yhdessä Staffetkarnevalen -tapahtuman kulttuuriperintöä.

Heritage Hubs sai alkunsa tapaamisesta, jossa Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran koulutustilaisuuteen osallistunut Gerd Norrgård kertoi kokemuksestaan Roomassa. Roomalaisessa päiväkodissa vaalittiin kulttuuriperintöä järjestämällä suomenruotsalainen Lucian päivän juhla. Arvokkaasta kulttuuriperinnöstä tehtiin omannäköinen tulkinta. Hanke lähti ideasta eloon, kun orastava ajatus nivoutui yhteen kulttuuriperinnön eurooppalaiseen teemavuoden kanssa ja siihen liittyvä erillishaku rahoitukselle aukesi EU:n Luova Eurooppa -ohjelmassa.

Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seura on kulttuuriperinnön valtakunnallinen asiantuntijaorganisaatio ja avoin kansalaisjärjestö, jonka toiminnan tarkoituksena on vahvistaa lasten ja nuorten kulttuurista osaamista ja osallisuutta kulttuuriperintöön. Yhdistys sai vuonna 2018 Luovan Euroopan hankerahoituksen koordinoimalleen Heritage Hubs -hankkeelle.

Hankkeessa lapset ja nuoret tutkivat, jakavat ja tulkitsevat kulttuuriperintöä toisilleen

Kulttuuriperintökasvatuksen seuran vastuisiin hankkeessa kuuluu hankehallinnon ja yleisen koordinoinnin lisäksi tutkimus- ja kehittämistyö, viestintä ja kouluyhteistyö Suomessa. Partnerit Serbiassa ja Espanjassa tekevät myös kouluyhteistyötä, jossa 11-15-vuotiaat lapset ja nuoret valitsevat itselleen tärkeän ja merkityksellisen kulttuuriperinnön, jonka he myös esittävät ja jakavat videoiden välityksellä kumppanimaiden nuorten kanssa. Lisäksi nuoret valitsevat muiden tekemistä esityksistä kiinnostavimman ja toteuttavat siitä oman tulkintansa, jonka he esittävät toisilleen koululaisvierailujen aikana Suomessa, Espanjassa ja Serbiassa.

Kulttuuriperintökasvatusseuran toiminnanjohtaja Hanna Lämsällä on ollut koko hankkeen ajan olo, että hanke kehittää seuran toimintaa edelleen eteenpäin sekä Eurooppa-tasolla että sisällön näkökulmasta. Hankkeen syvempi visio on voimaannuttaa lapsia ja nuoria havaitsemaan sitä, mikä on itselle tärkeää kulttuuriperintöä, ja auttaa sitä kautta löytämään yhteyksiä muihin.

– Kyse on itse asiassa kulttuurisesta ja sosiaalisesta kestävyydestä. Miten säilytämme ja suojelemme ja kehitämme kulttuuriperintöä eteenpäin kestävällä tavalla – muita ihmisiä ja heille merkityksellisiä asioita kunnioittaen, ihmisoikeusperustaisesti. Hanke vie näitä teemoja ehdottomasti eteenpäin. Hankkeessa tuodaan konkretian tasolle muiden ihmisten ja erilaisuuden kohtaaminen kulttuuriperinnön ja sille annettujen merkitysten kautta. Näin pääsemme syvemmälle siihen, mikä on ollut meillä aina tavoitteena: päästä ihmisten erilaisuuden lähteelle ja kunnioituksen äärelle, toteaa Hanna Lämsä.

Hankkeen idea tuo eloon yhdistyksen visiota kulttuuriperinnön merkityksestä sekä yksilö- että yhteisötasolla: moninaisesta kulttuuriperinnöstä ammennetaan aineksia, kun rakennetaan omaa identiteettiä, hyvää elämää sekä yhteiskunnallisesti ja globaalisti kestävää tulevaisuutta. Hanke auttaa lapsia ja nuoria ymmärtämään omaa ja muiden kulttuuriperintöä ja tukee eheän, itsetuntoa tukevan kulttuuri-identiteetin muodostumista.

Pienen organisaation raameissa hankkeen pyörittäminen vaatii ketteryyttä, sitkeyttä ja vahvaa uskoa ideaan

Heritage Hubs on Suomen Kulttuuriperintökasvatuksen seuran ensimmäinen eurooppalainen hanke. Jo aiemmin he ovat kuitenkin olleet mukana eurooppalaisissa verkostoissa. Hanna Lämsä on kokenut eurooppalaisen yhteistyön positiiviseksi, ja haluaa tuoda esille hanketoimintaa pohtiville käytännön seikkoja, joita on itse kokenut matkan aikana hyödyllisiksi.

Eurooppalainen yhteistyö tuntuu meille tosi luontevalta ja kiinnostavalta. Kun miettii hanketoiminnan suunnittelua, lähtisin ehkä organisaatiosta itsestään ja ihmisistä; mitä meillä olisi opittavaa ja mitä haluaisimme tehdä. Minkälaisen muutoksen maailmassa toivoisimme näkevämme?

Hanna Lämsä myös neuvoo käymään prosessin kokonaisuudessaan läpi oman tiimin kanssa, jolloin jokainen voi miettiä rooliaan hankkeessa ja sitä miten kukin hankkeen kokonaiskuvan näkee. Hankepäällikkö Kati Nurmi haluaa muistuttaa vielä partnerivalinnan tärkeydestä. Heritage Hubsia suunnitellessa seura etsi kumppaneita hakuportaalista ja sen jälkeen pisteyttivät valikoituja kandidaatteja avainsanojen avulla.

– Partnerinvalintaan kannattaa käyttää aikaa ja oppia tutustumaan esimerkiksi Skypen välityksellä. Helpottaa hanketta, kun tuntee kumppanit henkilökohtaisella tasolla, mutta ajallisesti hanketta suunnitellessa siihen ei ole aina mahdollisuutta varata paljoa aikaa.

Hankeyhteistyötä partnerien kanssa helpottavat sama ala, idea ja samanlaiset ajatukset kulttuuriperinnöstä. Partnerit ja koordinaattori ovat jakaneet yhdessä saman, hienon kokemuksen lasten ja nuorten kohtaamisesta, joka on vaalinut heidän näkemystään lapsista tasa-arvoisina kulttuuriperintötoimijoina.

– Meillä on Suomessa mukana tässä hankkeessa myös erityisen tuen oppilaita. Hankkeeseen osallistuakseen ei tarvinnut olla hyviä arvosanoja tai todistuksia, riittää se, että on jotain annettavaa ja koettavaa. Ja meidän mielestämme jokaisella on tähän jotain annettavaa, Nurmi jatkaa.

Heritage Hubs -hankkeessa tuodaan nuoria yhteen kolmesta eri maasta edistäen kulttuuriperintövaihtoa ja eurooppalaisten kulttuurien välistä vuorovaikutusta. Hanke rohkaisee nuoria tutkimaan ja jakamaan puolin ja toisin omaa kulttuuriperintöään. Hankkeessa ovat partnereina Centre for Urban Development Serbiasta, La Fundación San Millán de la Gogolla Espanjasta ja Viteco Italiasta. Kouluyhteistyötä tehtiin 11 oppilaitoksessa ja mukana oli 140 oppilasta. Hanke käynnistyi kesällä 2018 ja päättyy keväällä 2020.

Teksti: Susanna Perhomaa