Uutinen

Kuukauden tilasto: Vieraskieliseen koulutukseen yhä enemmän opiskelijoita ulkomailta

Ajankohtaista Korkeakoulutus Opiskelijavalinnat Tilastot
Suomalaisten korkeakoulujen vieraskielinen, lähinnä englanninkielinen, koulutus houkuttelee yhä enemmän opiskelijoita ulkomailta.
Kuvituskuva, opiskelijoita keskustelemassa rappusissa
Korkeakoulujen ulkomaalaiset hakijat, koulutukseen valitut ja paikan vastaanottaneet 2016-2019 (koulutukset joiden opiskelukieli englanti)
Korkeakoulujen ulkomaalaiset hakijat, koulutukseen valitut ja paikan vastaanottaneet 2016-2019 (koulutukset joiden opiskelukieli englanti)

Ulkomaalaisten hakijoiden määrä vieraskielisiin koulutuksiin on kasvanut jo parin vuoden ajan. Vuonna 2019 korkeakoulujen englanninkielisiin koulutuksiin haki lähes 25 000 ulkomaan kansalaista, mikä on 17 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin ja 54 % enemmän kuin vuonna 2016. 

Korkeakouluissa otettiin syksyllä 2017 käyttöön lukuvuosimaksut EU/Eta-alueen ulkopuolelta tuleville opiskelijoille. Maksujen käyttöönottovuonna ulkomaalaisten hakijoiden määrä väheni hieman, mutta on sen jälkeen kasvanut selvästi.  

Ulkomaalaiset hakijat pyrkivät enemmän yliopistoihin kuin ammattikorkeakouluihin. Yliopistojen vieraskielisiin koulutuksiin haki vuonna 2019 14 500 ulkomaalaista, ammattikorkeakoulutuksiin hieman vajaat 11 000. Sama hakija voi hakea sekä yliopistoon että ammattikorkeakouluun. 

Ammattikorkeakouluissa englanninkielisen koulutuksen aloituspaikkojen määrä on myös kasvanut kolmessa vuodessa, joten suhteessa koulutuksen tarjontaan ulkomaalaisten hakijoiden määrä kasvoi vain vähän (1,8 hakijaa / aloituspaikka vuonna 2019). Sen sijaan yliopistoissa englanninkielisen koulutuksen aloituspaikat ovat vähentyneet hakijamäärien lisääntyessä ja ulkomaalaisia hakijoita oli vuonna 2019 keskimäärin jo 2,5 aloituspaikkaa kohti. Englanninkielisessä koulutuksessa opiskelee myös suomalaisia opiskelijoita.

Ammattikorkeakouluissa ylivoimaisesti eniten hakijoita tulee kaupan, hallinnon ja oikeustieteen alalle, jolla on myös eniten englanninkielistä koulutustarjontaa. Yliopistoissa englanninkielisen koulutuksen ulkomaalaiset hakijat jakaantuvat tasaisemmin neljän alan välillä: kaupan, hallinnon ja oikeustieteen alan, tekniikan alan, tietojenkäsittelyn ja tietoliikenteen alan sekä luonnontieteitten. 

Joka kolmas hakija tulee valituksi

Myös koulutukseen valittujen ja opiskelupaikan vastaanottaneiden ulkomaalaisten määrä on kasvanut. Vuonna 2019 yliopistojen englanninkielisiin koulutuksiin valittiin vajaat 4 600 ulkomaan kansalaista ja ammattikorkeakoulujen runsaat 3 400. Koulutukseen valitut jakaantuvat yliopisto- ja ammattikorkeakoulusektoreiden välille samassa suhteessa kuin hakijat. 

Vuonna 2019 kaikista korkeakoulujen englanninkielisiin koulutuksiin hakeneista ulkomaan kansalaisista 32 % tuli valituksi ja heistä 78 % otti koulutuspaikan vastaan. Yliopisto- ja ammattikorkeakoulusektori eivät eroa siinä, kuinka moni hakija tulee valituksi (yo 32 %, amk 31 %). Sen sijaan ammattikorkeakouluihin valituista useampi ottaa opiskelupaikan vastaan (amk 87 %, yo 70 %). 

Joka seitsemäs hakija tulee EU/Eta-alueelta

Vuonna 2019 korkeakoulujen englanninkielisten koulutusten hakijoista 14 % oli EU/Eta-maan kansalaisia. EU/Eta-alueelta tulevien hakijoiden määrä on kolmessa vuodessa kasvanut hieman muita enemmän. Eniten hakemuksia vieraskielisiin koulutuksiin tuli bangladeshilaisilta, nigerialaisilta, pakistanilaisilta, intialaisilta, nepalilaisilta, ghanalaisilta ja vietnamilaisilta. Kaikkien kärkimaiden hakijamäärät ovat kolmessa vuodessa selvästi kasvaneet lukuun ottamatta vietnamilaisia, joiden määrä laski 2017.

Yliopistoihin hakee enemmän EU/Eta-alueen kansalaisia ja vuonna 2019 yliopistojen ulkomaalaisista hakijoista 16 % oli EU/Eta-kansalaisia, ammattikorkeakoulujen 12 %. EU/Eta-alueelta tulevat menestyvät valinnassa hieman muita paremmin, sillä yliopistokoulutuksiin valituista 22 % ja ammattikorkeakouluihin valituista 17 % EU/Eta-kansalaisia.