“Hanke oli odotettua työläämpi, mutta oikeasti vaikuttava”

Kun kuuntelee Karelia-ammattikorkeakoulun kansainvälisten asioiden päällikköä Liisa Timosta, käy nopeasti selväksi, että Pohjois-Karjalassa toimivan ammattikorkeakoulun verkostot ulottuvat jouhevasti eri puolille maailmaa. 

Timonen on toiminut jo parikymmentä vuotta kansainvälisten hankkeiden parissa, ja hänen puheissaan vilahtelevat yhteistyöprojektit niin eurooppalaisten, kanadalaisten kuin kiinalaistenkin kumppanikorkeakoulujen kanssa.

Vuosina 2016–2019 Timonen johti kahta Erasmus+ -hanketta, joissa kehitettiin Karelia-ammattikorkeakoulun kansainvälistä opintotarjontaa. 

– Molemmissa hankkeissa oli taustalla pitkä yhteinen historia useiden korkeakoulukumppaneiden kanssa. Olimme tehneet hankekumppaneiden kanssa aiemmin muun muassa biotalouteen, aluekehittämiseen ja yrittäjyyteen liittyvää hanketyötä, Liisa Timonen sanoo. 

Aluekehittämistä, biotaloutta ja yrittäjyyttä

ERDI-hankkeessa (Empowering Regional Development and Innovations) tavoitteena oli rakentaa yhdessä kansainvälinen opintokokonaisuus, joka kytkeytyy kestävään aluekehittämiseen, biotalouteen ja niiden liiketaloudellisiin mahdollisuuksiin.

Mukana oli kaikkiaan 16 korkeakoulu- ja yrityskumppania eri maista, muun muassa Hollannista, Slovakiasta ja Unkarista, sekä liitännäiskumppaneina yliopisto, ammatillinen oppilaitos ja biotalouden yritysrypäs Kanadasta. Jokaiselta alueelta mukana oli myös muita kehittäjäorganisaatioita ja yrityskumppaneita.

– Työelämän tarpeet otettiin opintokokonaisuuteen vahvasti mukaan, sillä halusimme kytkeä opinnot työelämään. Tukiorganisaationa oli lisäksi Pohjois-Karjalan Maakuntaliitto, mikä palveli alueellisen tiedonvälityksen näkökulmaa, Liisa Timonen kertoo.

Hankkeen tuloksena syntyi lukukauden mittainen kansainvälinen opintokokonaisuus, joka sisältää kaksi 30 opintopisteen opintojaksoa. Kestävä biotalous ja yrittäjyys -niminen opintokokonaisuus on tarjolla Karelia-ammattikorkeakoulussa ja toinen hieman eri teemainen kokonaisuus hollantilaisessa ammattikorkeakoulussa.

ECMT+ -hanke (Entrepreneurship and Communication in Multicultural Teams) oli seitsemän eurooppalaisen korkeakoulun yhteishanke, jossa haluttiin puolestaan kehittää yhdessä yrittäjyysopintoja, opettajien ja opiskelijoiden osaamista sekä kansainvälistä viestintäosaamista. Sen tuloksena syntyi yhteinen yrittäjyyteen sekä viestintäosaamiseen liittyvä kansainvälinen intensiiviopintojakso.

Yhteistyötä työpajoissa ja paikan päällä

Käytännössä hankkeissa syntyneet uudet opinnot ja opintokokonaisuudet rakennettiin yhteisissä henkilöstön ja asiantuntijoiden työpajoissa, ja opintojaksoja testattiin heti opiskelijoiden kanssa. ERDI-hankkeessa syntyi lisäksi yhteistyömalli alueen työelämäkumppaneiden kanssa.

Hankekumppanit kokoontuivat noin kerran kuussa verkkopalavereissa, ja kumppanikohtaisesti pidettiin myös yhteisiä koordinaattorikokouksia ja työpajoja eri maissa paikan päällä.

– Kokonaisuuksia testattiin ja kehitettiin kolmen hankevuoden aikana pitkin matkaa, Timonen kertoo.

Hankkeiden laajuutta voi hieman hahmottaa niiden budjettien perusteella. Karelia-ammattikorkeakoulun koordinoimista hankkeista ECMT-hankkeen budjetti oli 400 00 euroa. Isommassa ERDI-hankkeessa se oli miljoonan euron kieppeillä.

– ERDI-hanke oli projektipäällikkönä minulle työläämpi kuin osasin odottaa, muun muassa 16 eri kumppanin koordinoinnin ja eri tehtävien yhteensovittamisen osalta, Timonen sanoo.

– Oppimisen kokemus oli kuitenkin älyttömän hieno. Opin tässä hankkeessa valtavasti hankkeen johtamisesta, vaikka olenkin tehnyt sitä yli 10 vuotta.

Hankkeiden haasteet liittyivät juuri erilaisten tahojen yhteistyöhön.

– Usein tarvitaan paljon keskustelua ja luottamuksen rakentamista kumppanien välillä ennen kuin löytyy yhteinen tahtotila.

Timosen mukaan myös laajemmassa ERDI-hankkeessa kumppaneiden välillä oli eroja siinä, miten paljon hankkeeseen panostettiin.

– Vinkkini muille hankevetäjille onkin, että kaikki kumppanit kannattaa heti alkuun osallistaa yhteiseen työhön. Kaikilla on oltava konkreettista tekemistä, ja luottamuksen rakentamiseen kannattaa panostaa. Mitä paremmin tämä hoidetaan, sitä paremmin hanke onnistuu.

Syntyi kaksi väitöstä

Liisa Timosen mukaan henkilöstön osaaminen kehittyi valtavasti molemmissa hankkeissa. Yksittäisiä kasvutarinoita on useita.

– Ranskassa syntyi ECMT+ -hankkeen pohjalta kaksi väitöstä, mikä on älyttömän hieno tulos. Myös monen hankkeiden työryhmissä mukana olleen kielitaito koheni hienosti: esimerkiksi eräällä puolalaisella kumppanilla oli hankkeen alussa hankaluuksia viestiä englanniksi, mutta nyt kun hanke on päättynyt, hän pystyy kirjoittamaan englanniksi tieteellisiä artikkeleita.

Kansainväliset opintojaksot tarjoavat opiskelijoille uusia mahdollisuuksia kansainvälistyä ja vahvistavat myös korkeakoulun imagoa ja vetovoimaa.

Lukukauden mittaista kansainvälistä opintokokonaisuutta voidaan hyödyntää myös muussa kansainvälisessä yhteistyössä.

– Meillä on esimerkiksi kiinalaisen korkeakoulun kanssa yhteistutkinto, josta tuotamme kolmasosan, ja voimme hyödyntää kokonaisuutta tutkinnon kaksoistutkinto-osiossa.

Uusia näytön paikkoja

Molemmista hankkeista syntyi Karelia-ammattikorkeakoululle verkostoja, jotka jatkavat edelleen yhteistä toimintaansa.

– Meillä on puolalaisen ja ranskalaisen kumppanin kanssa erilliset pienet tutkimusryhmät, joiden kanssa teemme edelleen töitä yhdessä, julkaisemme artikkeleita ja haemme rahoitusta tutkimushankkeisiin. Tutkimusryhmien syntyminen vahvistaa sen, että hankkeilla on oikeasti vaikuttavuutta ja merkitystä, Liisa Timonen toteaa.

Karelia-ammattikorkeakoulussa on käynnistynyt myös kolme uutta hanketta, joissa näkyy aiempien Erasmus+ -hankkeiden anti. Uuden Eurooppalaiset korkeakoulut -hankkeen konsortioon Karelia sai kutsun tutulta slovakialaiselta yliopistolta, joka oli mukana ERDI-hankkeessa.

– Isoin juttu uusissa yhteistyöhankkeissa on, että suomalaiset ammattikorkeakoulut ovat ensi kertaa mukana Erasmus+ Eurooppalaiset korkeakoulut -toiminnossa. Olemme mukana toteuttamassa uutta viiden miljoonan euron koulutuksen, osaamisen, tutkimuksen ja oppimisympäristöjen kehittämiseen liittyvää INVEST-hanketta, mikä on meille iso askel ja näytön paikka.

– Hankkeiden myötä suomalaisille ammattikorkeakouluopiskelijoille avautuu mahdollisuus laajaan kansainväliseen tarjontaan ja yhteistyöhön, ja myös suoria polkuja kansainvälisiin tohtoriopintoihin, Timonen iloitsee.

Kirjoittaja: Elina Jäntti