Uutinen

Johtajuusselvityksestä julkaistiin kuntasektoria koskeva osaraportti

Ajankohtaista Varhaiskasvatus Esiopetus Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Johtaminen ja hallinto
Sivistystyönantajat, Opetushallitus ja Kuntaliitto ovat lokakuussa 2020 selvittäneet laajassa kyselyssä kasvatus-, koulutus- ja tutkimusalan johtajuutta. Selvityksen jatkoanalyysinä Kuntaliitto on yhteistyössä Opetushallituksen kanssa teettänyt osaraportin, jossa tarkastelu kohdistuu kunnissa ja kuntataustaisissa organisaatioissa työskentelevien johtajien vastauksiin.
Suurennuslasi näppäimistön päällä

Osaraportissa selvityksen kohteena ovat varhaiskasvatuksessa, perusopetuksessa, toisen asteen koulutuksessa sekä sivistystoimen johdossa toimivien johtajien näkemykset johtajuudesta ja esimiesidentiteetistä muuttuvassa toimintaympäristössä. Lisäksi tarkasteltiin kokemuksia ja ajatuksia urapoluista, vaikutusmahdollisuuksista ja sekä siitä, minkälaisten tukea johtajat tarvitsevat ja saavat.

Luotettavuus tärkeämpää kuin karisma

Päivittäisessä työssään johtajat edistävät eniten lasten, oppilaiden tai opiskelijoiden oppimista ja hyvinvointia, yksikön strategian mukaista tavoitteellista toimintaa sekä oman yksikön toiminnan kehittämistä. Esimiesidentiteettiin liittyvät vaatimukset arvioitiin korkealle ja ne olivat eri vastaajaryhmissä hyvin samankaltaisia. Johtajan tärkeimpinä ominaisuuksina nähtiin luotettavuus, paineensietokyky, yhteistyökykyisyys sekä organisointikyky, merkitykseltään vähäisimpänä taas karismaattisuus. 

Varhaiskasvatuksen ja ammatillisen koulutuksen esimiehet kokevat vaikuttamismahdollisuutensa muita vähäisemmiksi 

Sivistystoimen johdossa työskentelevät kokivat muita enemmän vaikutusmahdollisuuksia taloudellisten resurssien kohdentamiseen, mutta vähemmän vaikutusmahdollisuuksia yksilöiden toimintatapoihin. Varhaiskasvatuksessa vaikuttamismahdollisuudet koettiin muita vastaajaryhmiä vähäisemmiksi kautta linjan. Ammatillisen koulutuksen johtajien vastauksissa ero tärkeäksi koetun ja vaikutusmahdollisuuksien välillä oli suurempi kuin muilla.

Muutosvauhti on ollut kova viimeisen viiden vuoden aikana 

Suurin osa (72%) vastaajista koki, että viimeisen viiden vuoden aikana heidän toimintaympäristössään on tapahtunut paljon tai erittäin paljon muutoksia. Eniten muutosten nähtiin liittyvän lainsäädännön muutoksiin. Näin koettiin erityisesti ammatillisessa koulutuksessa, varhaiskasvatuksessa ja lukiokoulutuksessa. Suurena muutoksia aiheuttavana tekijänä koettiin myös ministeriötason ohjaus.  

Henkilöstö ja kollegat tukevat esimiestyötä, mutta päättäjien tuki on vähäistä

Eniten tukea työssään johtajat saavat vastaavassa asemassa olevilta johtajakollegoilta ja alaiseltaan henkilöstöltä. Vastausten mukaan organisaation luottamushenkilöiltä ei juurikaan saada tukea, sivistysjohdonkin vastauksissa päättäjien tuki koettiin hyvin vähäiseksi. Päättäjien ja virkajohtajien yhteistyöstä löytyykin tämän perusteella paljon kehittämispotentiaalia.  

Johtajuuden urapolut lyhyitä – toiselle alalle siirtyminen ei kiinnosta

Koulutusorganisaatiossa johtajan uralla etenemisen mahdollisuudet koetaan vähäisinä, ellei halua siirtyä toiselle koulutuksen järjestäjälle tai johtajaksi toiselle alalle. Kiinnostus alanvaihtoon oli kuitenkin vähäistä. Oman johtajuuden kehittämistarpeita ei niinkään koettu eri osa-alueilla, joskin muutos- ja kriisijohtaminen korostuivat hieman. Sen sijaan vastaajat katsoivat, että organisaation kokonaisvaltaiseen kehittämiseen ja johtajan henkisten voimavarojen vahvistamiseen tulisi panostaa.

Tämän osaraportin kirjoittajina toimivat Peter Johnson Licence to learn Ltd:stä  ja Irmeli Myllymäki Kuntaliitosta.

Lisätietoja 

  • kehittämispäällikkö Irmeli Myllymäki, Suomen Kuntaliitto ry, puh. 09 771 2053 tai 046 921 443, Irmeli.Myllymaki[at]kuntaliitto.fi
  • opetusneuvos Pia Kola-Torvinen, Opetushallitus, puh. 029 533 1525, pia.kola-torvinen[at]oph.fi