Uutinen

Kansainvälisellä yhteistyöllä uusia ideoita hoitotyön opetukseen ja oppimiseen

Kokemuksia Erasmus+ Erasmus+ korkeakoulutukselle
Vaikka terveydenhuollon asiakkaat tietävät terveydestään enemmän kuin aiemmin, hoitotyön ammattilaista tarvitaan opastamaan oikean tiedon löytämisessä, laitteiden käytössä ja tiedon käytäntöön viemisessä. DigiNurse-mallin ja -yhteisön ansiosta tulevat hoitotyön ammattilaiset saavat uusia valmiuksia potilaan digitaaliseen ohjaamiseen.
Ihmisiä kokouksessa

Monilla terveydenhuollon asiakkailla on nykyään paljon tietoa terveyden edistämisestä ja sairauksiensa hoidosta. Tietoa haetaan netistä, ja tietojen perusteella yritetään parantaa omaa oloa. 

Kuinka tulevat terveydenhuollon ammattilaiset voisivat paremmin tukea ja opastaa potilaita itsehoidossa digitaalisessa toimintaympäristössä? Tähän kysymykseen lähdettiin etsimään vastauksia kolmivuotisessa kansainvälisessä Erasmus+ strategisessa kumppanuushankkeessa korkeakoulutukselle.

– Tarve hoitotyön digitaalisen osaamisen kehittämiseen lähti hoitotyön koulutuksen opetussuunnitelmamme pohjalta. Opetussuunnitelmaa tarkasteltuamme havaitsimme, että digitaalisen potilaan ohjauksen ja terveyden edistämisen opetus oli hajanaista, kertoo projektipäällikkö, lehtori Raija Kokko hanketta koordinoivasta Tampereen ammattikorkeakoulu TAMKista.

Hankkeen tavoitteena oli kehittää hoitotyön koulutukseen potilaan digitaalista itsehoitoa tukeva yhtenäinen malli, jota voitaisiin käyttää eri puolilla Eurooppaa.

– Hanke osoittautui erittäin ajankohtaiseksi, sillä terveydenhuollossa kaikkialla Euroopassa potilaiden etäohjauksen tarve on juuri nyt suuri, Kokko sanoo.

Kolmivuotisen hankkeen työryhmässä olivat mukana korkeakoulut Sloveniasta, Belgiasta ja Portugalista sekä Suomesta Tampereen ammattikorkeakoulun lisäksi Karelia-ammattikorkeakoulu. Terveydenhuollon organisaatioita oli mukana kaikista osallistujamaista.

Tuloksena yhtenäinen malli opetukseen

Projektissa työryhmä valitsi aluksi potilaan digitaaliseen ohjaamiseen liittyvät keskeiset käsitteet, joista tehtiin työryhmässä kirjallisuuskatsaukset teoreettisten käsitteiden tueksi.

– Mallia rakennettiin tiiviin keskustelun ja kokeilujen avulla, ja sen eri osa-alueita pilotoitiin ja arvioitiin opettajien ja opiskelijoiden kanssa palautteita keräämällä. Opiskelijat olivat alusta lähtien mukana mallin pilotoinnissa, Raija Kokko kertoo.

Yhteistyön tuloksena hoitotyön koulutukseen kehitettiin DigiNurse-malli, jonka avulla tulevat hoitotyön ammattilaiset saavat valmiuksia kroonista sairautta sairastavan potilaan digitaaliseen ohjaamiseen.

Mallin perusideana on luottamuksen ja vuorovaikutussuhteen luominen potilaan kanssa.

– Digitaalisessa kommunikoinnissa korostuvat erilaiset käytänteet kuin kasvokkain tapaamisessa. Vaikka terveydenhuollon ammattilainen kohtaisi potilaan vain lyhyesti, luottamusta luomalla ja hyvällä vuorovaikutuksella voidaan tukea ja vahvistaa potilaan omia voimavaroja, Raija Kokko selittää.

Kokemukset mallin kokeiluista olivat erittäin positiivisia.

– Kaikki kumppanimaat tekivät kokeiluja hieman eri tavoilla. Belgiassa ehdittiin jopa harjoitella mallia potilaan kanssa. Huomasimme, että mallia pystyi soveltamaan hyvin eri tarpeisiin huolimatta erilaisista lähtökohdista, resursseista, opiskelijoiden lähtötasosta ja opetuksessa käytettävistä tuntimääristä.

Ajatuksia voi vaihtaa eurooppalaisessa yhteisössä

Mallin lisäksi toinen merkittävä hankkeen tulos oli eurooppalainen DigiNurse-yhteisö, jossa esitellään hoitotyön ammattilaisille potilaan digitaaliseen ohjaamiseen liittyvää uutta tutkimusta ja vaihdetaan ajatuksia aiheesta. Tammikuussa 2021 julkaistaan englanninkielinen e-kirja, joka sisältää sekä teoreettista tietoa että käytännön esimerkkejä mallin soveltamiseen.

– Huomasimme, että kaiken kattavia ohjeita ei voida antaa. Sen sijaan kokosimme suosituksia ja neuvoja, joita jokainen voi soveltaa omiin tarpeisiinsa, Raija Kokko sanoo.

Hanke opettaa kansainvälistä yhteistyötä

Hoitotyön opetuksessa on kulttuurisia eroja eri Euroopan maissa, Raija Kokko havaitsi hankkeen aikana. Eroja löytyi esimerkiksi opiskelijoiden opetusmenetelmissä ja ohjeistuksessa.

– Yhtenäisen mallin työstämisessä oli haasteita, sillä olemme aika erilaisia, vaikka olemme kaikki eurooppalaisia, Kokko kertoo.

Raija Kokko on tehnyt erilaisia kansainvälisiä opetustöitä aiemminkin. Silti myös kokeneelle hoitotyön opettajalle pitkä hanke opetti uudenlaista kansainvälistä yhteistyötä.

– Näin pitkän projektin vetäminen vei syvemmälle eri kulttuureihin kuin aiemmat kokemukset. Vaikka pitkissä keskusteluissa olimme välillä eri mieltä, päädyimme aina konsensukseen, Raija Kokko sanoo.

DigiNurse-hankkeen aikana hankekumppanit kokoontuivat kuukausittain etäyhteydellä. Ennen korona-aikaa tavattiin myös kasvokkain noin puolen vuoden välein. Koronan vuoksi projektin viimeinen tärkeä kokous järjestettiin webinaarina viime vuoden marraskuussa.

– Kokoontumiset lisäsivät kaikissa osapuolissa ymmärrystä ja yhteistyökykyä. Etäkokousten lisäksi face-to-face -tapaamiset ovat tärkeitä, koska silloin keskusteluissa päästään usein syvemmälle kuin virtuaalisissa kokouksissa.

Paneudu huolella kumppaneiden valintaan

Hankehakemuksen tekoon ja yhteistyökumppaneiden valintaan kannattaa paneutua huolella, Raija Kokko vinkkaa muille hankevetäjille ja -hakemusten kirjoittajille.

– Liian idealistisia lähtökohtia ei välttämättä kannattaa ottaa. Olisi myös hyvä ottaa huomioon, että hankkeen resurssit eivät kata kaikkea toimintaa vaan myös oman ajan käyttöä voidaan tarvita.

– Keskusteluihin kumppaneiden kanssa kannattaa käyttää aikaa, jotta osaa valita työryhmään monipuolista osaamista sekä luotettavat ja yhteistyökykyiset kumppanit. Myös työnjako kumppaneiden kanssa on hyvä laittaa kuntoon heti alussa, Kokko sanoo.

Raija Kokon mukaan TAMKin rooli hankkeen koordinoijana oli ajateltua suurempi, mutta se ei haitannut työn sujuvuutta.

– Töitä olisi voitu ehkä delegoida enemmänkin, mutta hankkeen osapuolilla oli kuitenkin jatkuva yhteys ja mahdollisuus kommentoida.

DigiNurse-verkosto kasvaa

Raija Kokon mukaan on vielä aikaista arvioida, kuinka uusi DigiNurse-malli ja -yhteisö tulevat vaikuttamaan eurooppalaiseen hoitotyön opetukseen.

– Malli on nyt pilotoitu yhdessä opiskelijoiden kanssa, ja opettajat eri maissa voivat soveltaa sitä omalla tavallaan. Uskon, että moni saa uusia ideoita omaan opetukseensa. Hankkeen aikana olemme myös levittäneet verkostoomme paljon tietoa, jota voi hyödyntää potilaan digitaalisen ohjauksen opetuksessa ja oppimisessa.

DigiNurse-verkosto on kasvamassa, vaikka hanke on jo päättynyt. TAMKin projektiryhmä koordinoi Aasiassa DigiCare-hanketta, ja Latinalaisessa Amerikassa ryhmällä on SmartNurse-hanke.

– DigiNurse-hanke mahdollisti sen, että nyt voimme luoda globaalin yhteisön ajatusten vaihtamiseen ja hoitotyön opetuksen kehittämiseen. Verkoston jatkuvuus on hankkeiden ansiosta turvattu lähivuosiksi, Raija Kokko sanoo.

Learning ICT Supported Nursing for Self-Management of Patients (Diginurse)

  • Hanketyyppi: Erasmus+ korkeakoulutukselle, strateginen kumppanuushanke
  • Koordinaattori: Tampereen ammattikorkeakoulu
  • Hankeaika: 9/2017–12/2020
  • Kumppanimaat: Slovenia, Belgia ja Portugali
  • Rahoitus: 330 657 €

Kirjoittaja: Elina Jäntti