Opiskelijavaihdosta virisi pidempiaikainen yhteistyö

Irène Charbonneaun kiinnostus Suomea kohtaan heräsi ensimmäisen kerran Ouluun tehdyn konferenssimatkan aikana. Konferenssissa Charbonneau tapasi myös Oulun yliopiston globaalikasvatuksen professorin Elina Lehtomäen. 

Charbonneau oli tuolloin Tukholman yliopistossa maisterivaiheen opiskelijana. Ranskasta, jossa Charbonneau suoritti alemman korkeakoulututkintonsa, hänet oli johdattanut Tukholmaan kiinnostus opettamista, koulutusta sekä niiden kehittämistä kohtaan. Tukholman yliopiston kurssitarjonta vaikutti sopivalta näiden teemojen opiskeluun. 

Kiinnostava kurssitarjonta näitä aiheita koskien vei Charbonneaun myös Erasmus+ -vaihto-opiskelijaksi Oulun yliopistoon syyslukukaudeksi 2019.

- Halusin, että vaihtoni on opiskeluun keskittyvä. Minulla oli jo kokemusta ulkomailla olemisesta Ruotsissa, joten matkustuskokemusten saaminen ei ollut ensisijaista, Charbonneau pohtii.
- Olin muita vaihto-opiskelijoita hieman vanhempi, joten tutustuin vaihdon aikana moniin paikallisiin ja sitä kautta Suomeen, Charbonneau lisää.

Kokonaisuudessaan vaihto oli Charbonneaulle antoisa kokemus. Vaikka opiskelu vei paljon aikaa, Charbonneau koki kurssit kiinnostaviksi ja Oulun yliopiston opetuksen laadukkaaksi. Hän kokee opettajien kannustaneen myös monenlaisten taitojen kartuttamiseen.

- Pidin siitä, että Suomessa opiskelijoita kannustetaan oma-aloitteisuuteen. Kaikkialla näin ei ole.

Harjoittelijaksi kansainväliselle verkkokurssille

Vaihdon aikana Suomesta oli tullut Charbonneaulle paikka, jossa hän halusi viettää enemmän aikaa ja oma-aloitteisuutensa ansiosta Charbonneau päätyikin jäämään Suomeen hieman pidemmäksi aikaa. 

- Irène oli tiedekunnassamme vaihdossa ja kuuli, että olimme suunnittelemassa kansainvälistä verkkokurssia. Niinpä hän kysyi mahdollisuutta tehdä tutkimusprojektin kurssiin liittyen, Lehtomäki kertoo.

Tekeillä oleva kurssi oli osa UniPID-verkoston Sustainability in Development -opintokokonaisuuttaa. Kurssi olisi avoin suomalaisten yliopisto-opiskelijoiden lisäksi myös ulkomaalaisille tutkinto- ja vaihto-opiskelijoille. 

Lehtomäki oli ennenkin ottanut hankkeisiin ja kursseilleen opiskelijoita harjoittelijoiksi. Kokemukset olivat olleet positiivisia, joten sovittiin, että Charbonneau jää Oulun yliopistoon Erasmus+ -harjoittelijaksi ja perehtyy opiskelijoiden palautteisiin ja oppimispäiväkirjoihin. Kurssin aikana hän myös havainnoi opiskelijoita opetustilanteissa ja ryhmäkeskusteluissa Zoomissa sekä haastatteli heitä muun muassa heidän kokemuksistaan opetusteknologiaa ja verkko-opiskelua koskien. Kurssin päätyttyä Charbonneau laati Lehtomäelle ja muulle opetustiimille raportin kurssista sekä kirjoitti materiaalin pohjalta opinnäytetyönsä. 

Lokakuussa 2020 opinnäytetyö palkittiin European Distance and E-learning Network -verkoston konferenssissa.

Verkko-opiskelun tutkiminen on tärkeää

Charbonneaun mukaan verkko-opetuksen tutkiminen on tärkeää, sillä verkko-opiskelun määrä on kasvussa. Joskus korkeakouluissa saatetaan Charbonneaun mukaan kuitenkin keskittyä opetuksen sisältöön eikä huomioida tarpeeksi sosiaalista puolta tai heikommassa asemassa olevia. 

- Saatetaan olettaa, että kaikilla on samanlaiset taidot, välineet ja yhteydet, joilla osallistua verkko-opetukseen. Jottei verkko-opiskelu olisi eriarvoistumista lisäävää, palautteen kerääminen ja opiskelijoiden kuuleminen on erityisen tärkeää, Lehtomäki kertoo.

Charbonneau ja Lehtomäki näkevät verkko-opiskelussa kuitenkin myös paljon mahdollisuuksia edistää yhdenvertaista osallistumista.

- Usein ajatellaan, että kansainvälinen korkeakouluopiskelijoiden ryhmä on automaattisesti moninainen. Näin ei todellisuudessa ole, Charbonneau pohtii.
- Esimerkiksi perheellisyys, vammaisuus tai lemmikit voivat olla syitä jättää opiskelijavaihto väliin, Lehtomäki tarkentaa.

Lehtomäen mukaan verkko-opiskelu ei voi kokonaan korvata ulkomaanjaksoa, mutta se voi tehdä kansainvälisistä mahdollisuuksista hieman yhdenvertaisempia tarjoamalla kansainvälisyyttä niille, joille se ei muuten olisi mahdollista. Hän pitää kansainvälisiä mahdollisuuksia tärkeinä siksi, että kansainvälisen yhteistyön kautta voidaan esimerkiksi oppia kriittistä ajattelua. Kriittinen ajattelu on omien ajattelutapojen kyseenalaistamista ja toisten todellisuuksien ymmärtämistä.

- Verkko-opiskelussa tämä tapahtuu myös ympäristöystävällisesti, kun ei tarvitse lentää kauaksi, Lehtomäki huomauttaa.

Virtuaalinen yhteistyö jatkuu edelleen

Vaikka Oulun yliopiston verkkokurssi on jo päättynyt ja Charbonneaun opinnäytetyö valmis, Charbonneaun ja kurssin opettajien yhteistyö jatkuu edelleen. Tekeillä on muun muassa artikkeli teknologian mahdollisuuksista ja haasteista osallistaa kaikkia sekä edistää yhdenvertaista osallistumista. 

Erasmus+ -opiskelijavaihdosta lähti siis liikkeelle pitkäaikaisempi yhteistyö, eikä tämä ole vaatinut samassa paikassa olemista, vaan työ on tapahtunut verkon välityksellä. 

Lehtomäki toivookin laajempaa virtuaalisen kansainvälisen yhteistyön kehittymistä, sillä se on yksi tapa tarjota opiskelijoille hyviä oppimiskokemuksia ja eväitä urakehitykseen.

- Voisi järjestää enemmän verkkokursseja ja yliopistot voisivat tarjota enemmän harjoittelupaikkoja, etänäkin. Erasmus+ -ohjelman rahoituksella voitaisiin myös kehittää erilaisia verkon välityksellä tehtäviä projekteja, joita opiskelijat useasta eri maasta toteuttaisivat yhdessä, Lehtomäki intoilee. 

Virtuaalista kansainvälisyyttä ja verkko-opiskelua kehitettäessä palautteen kerääminen ja toiminnan analysoiminen on Lehtomäen mukaan kuitenkin tärkeää. Tämän takia tarvitaan virtuaalisuutta ja kansainvälisyyttä käsittelevää tutkimusta, Lehtomäen ja Charbonneau yhteistyön kaltaista yhteistyötä ja Charbonneau opinnäytetyön tapaisia tutkimuksia verkko-opiskelusta. 

Charbonneaun ja Lehtomäen vinkit Erasmus+ -toimintaa harkitseville

Charbonneau:

• Mieti tavoite. Pohdi, onko vaihtosi päätavoite esimerkiksi kiinnostaville kursseille osallistuminen tai kulttuurienvälinen oppiminen. Päätä vaihtokohteesi ja suunnittele ohjelma vaihdon aikana tavoitteidesi mukaan. Tämä edistää vaihdon onnistumista. 
• Ole oma-aloitteinen. Kannattaa kysellä myös sellaisia vaihtoehtoja, joita ei suoraan tarjota.
• Jaksa hakea. Hakemusten tekeminen saattaa joskus tuntua raskaalta tai haastavalta, mutta se kannattaa!

Lehtomäki: 

• Tarjoa harjoittelupaikkaa. Harjoittelupaikat ovat tärkeitä mahdollisuuksia opiskelijoille. Niiden avulla he voivat saada uusia näkökulmia. 
• Lähde virtuaalisesti ulkomaille. Myös opettajien kannattaa hyödyntää mahdollisuuksia ja ”lähteä vierailuille” muihin oppilaitoksiin. Yksittäisten vierailujen lisäksi olisi tärkeää saada aikaan jatkuvaa dialogia eri toimijoiden välillä.

Kirjoittaja: Alma Smolander