Korkeakoulujen opiskelijaliikkuvuus on elpynyt koronan jäljiltä – yhä harvempi vaihtoon lähtijä opiskelee ammattikorkeakoulussa

Ajankohtaista Korkeakoulutus Koronavirus Opiskelijavalinnat Ukraina

Korkeakoulujen opiskelijaliikkuvuus on elpynyt koronapandemian jälkeen, mutta erot yliopistojen ja ammattikorkeakoulujen välillä ovat kasvaneet. Syyslukukaudella yliopistoissa opiskelevat ovat lähteneet ulkomaanjaksoille yhtä usein kuin ennen koronaa, mutta ammattikorkeakouluissa ollaan vielä kaukana tästä. Kokonaisuudessaan opiskelijaliikkuvuus jää edelleen selvästi huippuvuosista, sillä vaihtoon lähtevien määrät alkoivat laskea jo ennen koronaa.

Kuvassa opiskelija neuvoo vieressä istuvaa opiskelijaa.

Kuva: Getty Images/ Maskot

Opetushallituksen tilannekuvakyselyn mukaan suomalaisista korkeakouluista on tänä syksynä lähtenyt yhteensä noin 3 200 opiskelijaa yli 2 kuukautta kestävälle opiskelijavaihto- tai harjoittelujaksolle ulkomaille. Vastaavasti Suomeen on tullut lähes 5 800 opiskelijaa ulkomaisista korkeakouluista. Korkeakoulut ennakoivat lukujen kasvavan tulevalla kevätlukukaudella: ulkomaanjaksolle olisi silloin lähdössä arviolta reilut 4 200 opiskelijaa. Suomeen tulevien opiskelijoiden kokonaismäärä ei ole vielä tässä vaiheessa tiedossa. Korkeakoulujen ilmoittama luku on reilut 3 200 opiskelijaa, mikä todennäköisesti kasvaa, sillä tulijoita on perinteisesti ollut enemmän kuin lähtijöitä.

Pylväsdiagrammi Suomesta opiskelijavaihtoon lähteneistä ja tänne tulleista korkeakouluopiskelijoista. Keväällä 2020 Suomesta lähti 3757 ja tänne tuli 4854 opiskelijaa. Alimmillaan luvut olivat syksyllä 2020, jolloin lähtijöitä oli 736 ja tulijoita 2152. Siitä lähtien luvut ovat nousseet: syksyllä 2022 lähtijöitä on 3208 ja tulijoita 5765. Lähde: Opetushallituksen korkeakoulukyselyt

Opiskelijoille uusia vaihtoehtoja ovat ns. monimuotoisen liikkuvuuden jaksot, joihin sisältyy fyysisen ulkomaanjakson lisäksi kotimaasta etänä suoritettava virtuaalinen osuus. Erityisesti suosiotaan ovat kasvattaneet alle kuukauden mittaiset lyhyet monimuotoliikkuvuusjaksot, kuten Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelman intensiivikurssit, joita on ollut mahdollista järjestää vuonna 2021 käynnistyneen ohjelmakauden alusta. Lyhyet monimuotoliikkuvuusjaksot ovat olleet erityisesti ammattikorkeakouluopiskelijoiden suosiossa. Syyslukukaudella tällaiselle jaksolle on lähtenyt kaikkiaan 316 opiskelijaa, joista 261 on ammattikorkeakouluista ja 55 yliopistoista.

Donitsi-kuvat Suomesta ulkomaanjaksolle lähtevien ja tänne tulevien opiskelijoiden ulkomaanjakson tyypistä. Lähtevistä 88,3 % lähti fyysisesti ulkomailla suoritettavalle jaksolle ja 9 % osallistui monimuotoiselle lyhyelle jaksolle. Kokonaan virtuaalisten vaihtojen osuus oli 2,4 %. Vastaavasti saapuvista opiskelijoista 92,4 % tuli paikan päälle Suomeen. Monimuotoiselle lyhyelle jaksolle osallistui 4,5 % ja kokonaan virtuaaliselle jaksolle 3 % tulijoista. Lähde: Opetushallituksen korkeakoulukyselyt

Opetushallitus on seurannut koronan vaikutuksia korkeakoulujen opiskelijaliikkuvuuteen keväästä 2020 lähtien tilannekuvakyselyillä, joista tuorein tehtiin lokakuussa 2022. Kyselyyn vastasivat Suomen kaikki 13 yliopistoa ja 24 ammattikorkeakoulua.

Ammattikorkeakoulujen opiskelijavaihto ei ole palautunut koronaa edeltävälle tasolle – hiipuminen alkoi jo ennen koronaa

Kuluvalla syyslukukaudella ulkomaanjaksoille lähtevistä opiskelijoista 2 022 eli peräti 63 % opiskelee yliopistossa. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden osuus on 37 % lähtijöistä eli 1186 opiskelijaa. Korkeakoulujen ennakkotietojen pohjalta ero yliopisto- ja ammattikorkeakouluopiskelijoiden välillä näyttää kevätlukukaudella vielä kasvavan: 65,7 % lähtijöistä opiskelee yliopistossa ja 34,3 % ammattikorkeakouluissa. Yliopistojen opiskelijaliikkuvuus on ollut ammattikorkeakouluja aktiivisempaa myös koko koronapandemia-ajan.

Korkeakoulujen opiskelijaliikkuvuusluvut kääntyivät laskuun jo ennen koronaa, vuoden 2016 jälkeen. Tätä ennen Suomesta lähti ulkomaanjaksoille yli 10 000 opiskelijaa vuosittain ja lähtijöitä oli suunnilleen saman veran sekä yliopistoista että ammattikorkeakouluista. Näiden huippuvuosien tasosta ollaan edelleen kaukana. Laskeva trendi on ollut ammattikorkeakouluissa selvästi jyrkempi kuin yliopistoissa: vuosina 2016–2019 liikkuvuusluvut putosivat ammattikorkeakouluissa 33 % ja yliopistoissa 16 %.

Viivadiagrammit ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen ulkomaanjaksolle lähteneistä opiskelijoista. Vuonna 2016 sekä ammattikorkeakouluista että yliopistoista lähti yli 5000 opiskelijaa. Sen jälkeen trendi on ollut laskeva ja ero ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välillä on alkanut kasvaa. Vuonna 2021 yliopistoista lähti 1686 ja ammattikorkeakouluista 1203 opiskelijaa. Lähde: Vipunen

Opetushallituksessa ollaan huolissaan laskusuuntaisesta trendistä ja erityisesti ammattikorkeakoulujen tilanteen kehityksestä.

– Korkeakouluopiskelijoiden kansainvälisyysosaaminen vaarantuu, mikäli kokemukset opiskelijavaihdoista ja ulkomailla harjoittelusta jäävät puuttumaan. Ulkomaanjaksolla opitaan yhä kansainvälisemmässä työelämässä tärkeitä avaintaitoja, joita tutkimusten mukaan ovat kielitaidon ja kulttuurisen osaamisen ohella uteliaisuus, sitkeys ja tuottavuus. Näitä tarvitaan aivan kaikilla aloilla, sanoo vastaava asiantuntija Anni Kallio Opetushallituksesta.

Opetushallituksen kyselyn mukaan opiskelijaliikkuvuuden kehityksessä on eroja myös sektorien sisällä. Yliopistoista 7 arvioi, että opiskelijoita on syyslukukaudella lähtenyt vaihtoon hieman tai selvästi enemmän kuin ennen koronapandemiaa; 3 yliopistoa arvioi tilanteen olevan pandemiaa edeltäneellä tasolla ja toiset 3 toteavat lähtijämäärän jäävän vielä sen alle. Ammattikorkeakouluista peräti 12 sanoi lukujen jäävän selvästi ja 6 hieman alle koronaa edeltänyttä aikaa. Vain kahdella ammattikorkeakoululla oli nyt enemmän lähtijöitä kuin ennen koronaa.

Suomeen tulevien opiskelijoiden tilanne on samansuuntainen: kuluvalla syyslukukaudella 66,2 % opiskelijoista tuli yliopistoihin ja 33,8 % ammattikorkeakouluihin. Osuudet ovat pysyneet suunnilleen samoina koko pandemia-ajan. Vuoden 2019 syyslukukaudella Suomeen tuli 6 639 opiskelijaa, joista 62,2 % yliopistoihin ja 37,8 % ammattikorkeakouluihin.

Maailmantilanne on vähentänyt erityisesti ammattikorkeakouluopiskelijoiden ulkomaanjaksoja

Korkeakoulut arvelivat kasvaneiden liikkuvuuslukujen syyksi sen, että monen opiskelijan toive ulkomaanjaksosta jäi pandemian aikana toteutumatta, ja nyt puretaan tästä aiheutunutta sumaa. Kasvu voi siis olla myös väliaikaista. Lähtijöiden määrää ovat voineet lisätä myös monipuolistuneet vaihtoehdot, kuten lyhyemmät monimuotoisen liikkuvuuden jaksot. Muutama korkeakoulu uskoi myös Erasmus+ -ohjelman eurooppalaiset yliopistot -aloitteen myötä tiivistyneen eurooppalaisen korkeakouluyhteistyön piristäneen opiskelijaliikkuvuutta. Korkeakoulut ovat myös aktiivisesti markkinoineet vaihtoehtoja opiskelijoilleen, mikä niin ikään on voinut nostaa lähtijöiden määrää.

Alhaisiksi jääneitä liikkuvuuslukua puolestaan selitettiin syillä, joita on tunnistettu jo vuoden 2016 jälkeen tapahtuneen muutoksen taustavaikuttajiksi: opiskelijoiden paineet valmistua nopeasti sekä tutkintorakenteiden tiukkuus ja se, että kansainvälisiä opintoja ei ole suunniteltu tutkintojen osaksi. Myös opintotukikuukausien rajallisuus ja muut taloudelliset tekijät, kuten työssäkäynti ja yleinen hintatason nousu, ovat korkeakoulujen mukaan laskeneet osallistujien määrää.

Pandemia-aikana opiskelijaliikkuvuutta on ollut normaalia vähemmän, joten myös vaihdossa olleiden innostava esimerkki on jäänyt aiempaa vähäisemmäksi. Ammattikorkeakouluissa tätä arveltiin selittäväksi syyksi vielä yleisemmin kuin yliopistoissa.

Erityisesti ammattikorkeakoulut nostivat esille myös epävarman maailmantilanteen koronapandemian ja Venäjän hyökkäyssodan vuoksi. Ammattikorkeakouluopiskelijoilla ulkomaanjaksot ovat usein olleet harjoittelua ulkomaisella työpaikalla, ja harjoittelupaikkoja on ollut hankala pandemian aikana löytää. Tämä on koskenut erityisesti sosiaali- ja terveysalan opiskelijoita. Myös ammattikorkeakoulujen opiskelijoiden ikärakenne nähtiin haasteellisena asiana: yhä kasvava osa opiskelijoista on perheellisiä ja työn ohella opiskelevia aikuisia, joiden on hankala lähteä pitkälle ulkomaanjaksolle.

Korkeakoulut eivät tunnistaneet epävarman maailmantilanteen lisäksi muita sodan suoria vaikutuksia Suomesta lähtevien opiskelijoiden tilanteeseen. Syyslukukaudella 2022 Suomeen tulleiden opiskelijoiden määrä on niin korkea, ettei sota näytä suuresti vaikuttaneen myöskään opiskelijoiden halukkuuteen tulla Suomeen. Suomen turvallisuustilanne on kuitenkin huolettanut erityisesti Euroopan ulkopuolisissa maissa, joista sekä opiskelijat että yhteistyökorkeakoulut ovat kyselleet vaihtojen turvallisuudesta. Muutama opiskelija on myös perunut Suomeen tulonsa epävarmuuteen vedoten, mutta nämä ovat yksittäistapauksia.

Lisätiedot:

vastaava asiantuntija Anni Kallio, puh. 029 533 8696, anni.kallio [at] oph.fi