14 suomalaisorganisaatiolle rahoitusta strategiselle yhteistyölle Erasmus+ Innovaatioyhteenliittymät -toiminnossa

Euroopan innovointikyvyn kehittäminen on keskeinen tavoite luodessa kestävää ja kilpailukykyistä talousaluetta, joka voi vastata globaaleihin haasteisiin, kuten ilmastonmuutokseen ja resurssien niukkuuteen. Kilpailukykyinen eurooppalainen talousalue puolestaan edellyttää innovointikyvyn kehittämistä. 

Tämä näkyi myös 15.9.2022 päättyneellä Innovaatioyhteenliittymät -toiminnon hakukierroksella, johon tulvi hakemuksia toimijoilta ympäri Eurooppaa. 

Määräaikaan mennessä jätettiin yhteensä 406 hakemusta. Suomalaisia organisaatioita oli mukana peräti 155 hakemuksessa.

Joka neljännessä projektissa suomalainen kädenjälki

Koko Euroopan tasolla rahoitusta sai lopulta 32 hanketta, joista suomalaiset ovat mukana kahdeksassa. Näissä kahdeksassa projektissa tehdään yhteistyötä yhteensä 14 avustusta saaneen suomalaisorganisaation kesken: 

Jyväskylän ammattikorkeakoulu, Karelia-ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Olemisen Balanssia ry, Metropolia-ammattikorkeakoulu, Demola Global Oy, Kemianteollisuus KT ry, Kumiteollisuus ry, Diakonia-ammattikorkeakoulu Oy, Live-säätiö sr, Okmetic Oy, Turun ammattikorkeakoulu, Meyer Turku Oy, City of Turku

Suomalaistoimijat tuovat yhteen korkeakoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja yritysten asiantuntemuksen, mikä luo hedelmällisen maaperän osaamisen jakamiselle myös kotimaassa.

Rahoitusta oppilaitosten ja yritysten kumppanuuksille

Hakukierroksella rahoitusta oli saatavilla kahdelle hanketyypille. Ensimmäinen näistä kohdentui korkeakoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja yritysten yhteistyön edistämiseen (engl. Alliances for Education and Enterprises). 

Näiden yhteenliittymien tavoitteena on edistää innovaatioita koulutus- ja työelämän rajapinnassa. Hankkeet ovat 2 tai 3 vuotisia, ja niille myönnetään rahoitusta enimmillään 1–1,5 miljoonaa euroa.

Suomalaiset organisaatiot menestyivät erinomaisesti tässä kilpaillussa hanketyypissä ja ovat aktiivisesti mukana neljässä 25:sta rahoitetusta projektista.

Hankkeet keskittyvät muun muassa yrittäjyyskasvatukseen, ilmastonmuutokseen liittyviin terveysriskeihin, kyberturvallisuuteen ja sosiaaliseen innovointiin.

Rahoitusta osaamispulaan vastaamiseen

Toisen hanketyypin rahoitus suuntautui Euroopan osaamisohjelmassa tunnistettujen alojen osaamisyhteistyöhön (engl. Alliances for Sectoral Cooperation on Skills). Nämä yhteenliittymät pyrkivät ratkaisemaan osaamisvajeita, jotka heikentävät kasvua ja kilpailukykyä kriittisillä toimialoilla tai alueilla.

Hankkeiden kesto on 4 vuotta, ja niille myönnettävä rahoitus voi olla enimmillään 4 miljoonaa euroa.

Vaikka hakemuksia oli vain murto-osa ensimmäisen hanketyypin hakemuksista, on huomionarvoista, että suomalaisia organisaatioita on mukana neljässä seitsemästä rahoitetusta projektista. Hankkeet keskittyvät kemian alaan, sosiaaliseen innovointiin, mikroelektroniikkaan ja laivanrakennussektoriin. 

Hieno saavutus Suomelle on myös se, että Diakonia-ammattikorkeakoulu ja Turun ammattikorkeakoulu toimivat koordinaattoreina kahdessa projektissa.

Diak: ESIC-hankkeessa kohti yhteiskunnallista yrittäjyyttä ja digivihreää siirtymää

Toinen Suomesta koordinoidusta projektista, Diakonia-ammattikorkeakoulun johtama ESIC-hanke, käynnisti hankekautensa tuoreeltaan tänä syksynä.

ESIC-hankkeessa, "Alliance Fostering Skills Development for Social Economy - European Social Innovation Campus”, on Suomesta mukana myös Live-säätiö ry.

Projektipäällikkö ja TKI-asiantuntija Niina Karvinen Diakista avaa, kuinka hankerahoitus loppujen lopuksi tukee pyrkimystä yhteiseen hyvään. Tämä on mahdollista tukemalla liiketoimintamallia, joka yhdistää liiketaloudellisen menestyksen ja yhteiskunnallisen vaikuttavuuden. vaikutuksen tavoitteen.

“Yhteiskunnallinen yrittäjyys on yksi korkeakoulumme osaamiskärjistä. Missiomme on, että se tunnistetaan tapana parantaa maailmaa, ja että Diak on haluttu yhteistyökumppani siihen liittyvän tiedon ja osaamisen tuottamisessa. Yksi konkreettinen toimi mission saavuttamiseksi on ulkopuolisen, yhteiskunnalliseen yrittäjyyteen liittyvän TKI-rahoituksen tunnistaminen ja sen kasvattaminen."

Kun tarkastellaan hankkeeseen kohdistuvia odotuksia, on Karvisen mukaan keskeistä, että ESIC-hanke toimii katalyyttina yhteisötalouden alalla.

“Hankkeen tehtävänä on tunnistaa yhteisötalouden sosiaalisten innovaatioiden johtamiseen liittyviä osaamisaukkoja ja kehittää niihin ratkaisuja, jotka lisäävät osaamista eri koulutusasteilla sekä Euroopassa että kansallisesti. Toinen keskeinen tavoite on lisätä yhteisötalouden houkuttelevuutta työnantajana ja mahdollisuutena yrittäjyyteen.”

Karvinen korostaa myös, että hankkeella on merkittävä rooli digivihreän siirtymän tukemisessa. Tämä tavoite toteutuu yhteistyössä hankkeen partnerikorkeakoulujen ja kansalaisjärjestöjen kanssa, jotka edustavat laajaa osaamisverkostoa Virosta, Romaniasta, Espanjasta, Irlannista, Belgiasta, Italiasta, Norjasta, Alankomaista ja Ukrainasta.

Muutoksia meneillään olevalla hakukierroksella 2024

Vuoden 2023 Innovaatioyhteenliittymät -haku päättyi kesäkuussa, ja sen tulokset odotetaan julkaistavaksi vuoden lopussa. 

Seuraava hakukierros päättyy 7.3.2024, joka tarkoittaa, että hakemus tulee valmistella aikaisemmin kun edellisillä hakukierroksilla.

Alakohtaisen osaamisyhteistyön yhteenliittymät -haussa hakijoiden ja hankkeeseen osallistuvien organisaatioiden tulee olla Pact for Skills -jäseniä (lue lisää alla). Oppilaitosten ja yritysten väliset yhteenliittymät -haussa taas rahoitusta voivat hakea myös korkeakoulut, jotka eivät ole liittyneet Pact for Skills- yhteisöön.

Erasmus+ hankkeiden tiiminvetäjä Laura Lalu Opetushallituksesta korostaa valmistautumisen merkitystä hakuun.

“Aikaa kannattaa varata huolelliseen Pact for Skills- yhteisöön tutustumiseen, kumppaneiden kartoittamiseen ja yhteistyösuunnitelmien laatimiseen, jotta hakemusprosessi sujuu mahdollisimman tehokkaasti ja menestyksekkäästi.”

Niina Karvinen Diakista mainitsee, että vaikka he eivät ole mukana Pact for Skills -aloitteessa, Diak harkitsee liittymistä läheisyyteen ja sosiaalitalouteen keskittyvään teollisuuden ekosysteemiin, mikä avaisi ovia verkostoitumiseen ja uudenlaiseen oppimiseen. Diakin hankekumppani, EURICSE, joka kuuluu ESIC-konsortioon, koordinoi kuitenkin Pact for Skills -toimijoita Euroopassa ja tämän kautta yhteys verkostoon on turvattu.