Muotialan päiväkoti matkasi hankkeessaan kestävään tulevaisuuteen

Vuonna 2018 varhaiskasvatusyksikön johtaja Leena Laine ja varhaiskasvatusyksikön apulaisjohtaja Taru Vainio-oja osallistuivat innokkaina Tampereella järjestettyyn Opetushallituksen kontaktiseminaariin tietämättä vielä, millaiseen kansainväliseen hankkeeseen he haluaisivat tarkalleen ottaen lähteä mukaan. 

Seminaarissa Laine ja Vainio-oja verkostoituivat eri maista tulleiden toimijoiden kanssa. Heidän kanssaan löytyi yhteinen tavoite: edistää kestävää kehitystä. Lopulliset hankekumppanit löytyivät Tšekeistä, Englannista ja Sloveniasta lumipalloefektin lailla, kun toisen kontaktin kautta löytyi myös seuraava. 

Lähti liikkeelle kolmen vuoden hanke, jonka aikana päiväkodin työntekijät pääsivät vierailemaan muiden maiden päiväkodeissa, tutustumaan erilaisiin ympäristösektorin toimijoihin ja kuulemaan asiantuntijaluentoja. Lokakuussa 2023 Eurooppalaisen innovatiivisen opetuksen EITA -palkinnon saaneen hankkeen vaikutukset näkyvät päiväkodin arjessa edelleen.

Lasten osallisuus hankkeen keskiössä

Kierrätys, energiansäästö ja vedenkulutuksen seuranta ovat läsnä päivittäin Muotialan päiväkodissa. Siitä pitävät huolen niin työntekijät kuin lapset itse. 

- Meille on ollut hyvin tärkeää, että hankkeessa kasvatetaan lasten osallisuutta. Se tarkoittaa sitä, että kuuntelemme heidän huoliaan ja annamme tilaa tuoda ideoita ja oivalluksia esille, hankkeessa toiminut vastaava lastentarhanopettaja Maija Huhtiniemi kertoo. 

Päiväkodissa lapsia osallistetaan koko ajan ympäristöystävälliseen toimintaan ja he saavat itse vaikuttaa siihen, mitä tehdään. 

- Hankkeen alkuaikoina saimme päiväkotiimme ison kasan omenoita ja pohdimme yhdessä lasten kanssa, miten voisimme ne hyödyntää. Yksi lapsista sai idean omenahillon tekemisestä, ja päätimme tehdä ison satsin omenahilloa. Sitä sai ottaa aamulla puuron kanssa, ja puurokin meni paremmin kaupaksi. Näin omenat tulivat hyödynnettyä, Huhtiniemi iloitsee.

Hankkeessa korostui vuorovaikutteinen ilmastokasvatus, joka ei rajoittunut pelkkään teoriaan. Hankkeen aikana päiväkodissa tehtiin monipuolisia käytännön toimia kestävän kehityksen tukemiseksi. 

- Haluamme yleisellä tasolla opettaa kaikkia päiväkodissamme olevia lapsia ymmärtämään asian merkityksen ikätasoon sopivalla tavalla. Käytännön toimia opettelemalla voimme rakentaa vihreää tulevaisuutta, varhaiskasvatusyksikön johtaja Leena Laine sanoo. 

Päiväkodissa on totuttu myös erilaisiin teemaviikkoihin ja -päiviin. Joinakin viikkoina perheitä pyydetään saapumaan päiväkodille mahdollisuuksien mukaan esimerkiksi kävellen ja pyörällä. Viikon aikana pidetään barometriä siitä, millä kulkuvälineellä kukin tulee. Tätä barometriä lapset seuraavat innolla. 

- Myös hankkeen aikana lanseeratusta ekoagenttitoiminnasta pidettiin. Vuoropäivin eri lapset saivat agenttilasit ja -liivit ja olivat tietyn päivän vastuussa siitä, että tyhjistä huoneista sammutetaan valot ja paperinkierrätykseen laitetuista piirustuspapereista on varmasti käytetty molemmat puolet. 

Hankkeen myötä lapset ovat herkistyneet ilmasto- ja ympäristökysymyksille. Marraskuussa isänpäivälahjaksi suunnitellun reseptikirjan ympäristöystävällisyys herätti paljon pohdintaa lasten keskuudessa: pitäisikö kirja lähettää isille sähköisenä linkkinä? Tuottaako laminointi liikaa muovia? 

- Loppujen lopuksi lasten kanssa sovittiin, että tämä reseptikirja tulee kestämään laminoinnin ansiosta niin kauan, että joskus isompina lapset voivat ottaa sen omaan kotiin mukaan. Tästä lapset innostuivat ja alkoivat pohtimaan, että kuinkakohan vanhana he muuttavat pois, Huhtiniemi nauraa.

Muutoksen ydin arvoissa ja asenteissa 

 Toimet kestävän kehityksen ja ilmastonmuutoksen torjumiseksi eivät ole vain kierrätystä, veden säästämistä tai mitään tiettyä konkreettista toimenpidettä. Hankkeen tärkein tavoite on muuttaa asenteita sekä kasvattaa lapsille kestävää arvopohjaa. Kolmen vuoden aikana pyöritellyt ilmasto- ja ympäristöystävällisyyteen liittyvät kysymykset näkyvät myös päiväkodin henkilökunnan ajattelu- ja asennemuutoksina. 

- Hanke on vaikuttanut koko päiväkodin henkilökunnan ajattelu- ja toimintamalleihin, mikä näkyy edelleen hankkeen päättymisen jälkeenkin. Lapset puolestaan ovat aidosti innostuneita ympäristöasioista, eikä heillä ole samalla tavalla asenteita muutettavana kuin meillä aikuisilla. Lapsille ei tunnu työläältä miettiä asioita myös ilmaston ja ympäristön näkökulmasta, Laine kertoo. 

Asenne- ja arvomuutosten myötä päiväkodin työntekijät ovat nostaneet ympäristöön liittyviä kysymyksiä aktiivisesti esille. On mietitty muun muassa sitä, mitä kaikkea päiväkotiin tarvitsee tilata ja voidaanko jostain säästää. On oivallettu, että kestävä tulevaisuus rakentuu pienistä teoista, ja tämä ajattelutapa leviää myös päiväkodin ulkopuolelle. Samalla, kun opetamme lapsia, opetamme myös vanhempia.

Vanhemmat ovatkin kertoneet, että lapset ovat innostuneet ja kiinnostuneet kierrätykseen liittyvistä asioista myös kotona. Myös isovanhempia on viety esimerkiksi roskakävelyille. 

- Yksi lapsi olisi halunnut viedä koko päiväkodin retkelle heidän roskakatokseensa katsomaan uutta muovinkierrätyspistettä. Retkelle emme lähteneet, mutta hänen vanhempansa lähettivät uudesta keräysastiasta kuvan, jota pääsimme ihailemaan älytaulusta, Huhtiniemi kertoo.

Retket ovat kuitenkin olennainen osa päiväkodin arkea ja ympäristöteemat liittyvät niihin hyvin vahvasti. Lapset ovat päässeet esimerkiksi maistamaan päiväkodin läheiseen siirtolapuutarhaan erilaisia kasviksia. 

- Kaali ja porkkana menevät paremmin kaupaksi, kun sitä pääsee maistelemaan jossain muualla kuin ruokalassa. Näin kasvis- ja lähiruoka tulevat lapsille tutuiksi.

Ympäristökasvatuksen tulisi olla osa toimintasuunnitelmaa

Kestävän kehityksen edistäminen ei ole ollut pelkästään helppoa. Laineen mukaan haasteena on ollut se, miten hanke saataisiin suunniteltua osaksi päiväkodin arkea niin, ettei se näyttäytyisi työntekijöille lisätyönä. Opettajan pitäisi pystyä yhdistämään ympäristökasvatuksen toimintasuunnitelmaan niin, että se kuuluisi siihen olennaisena osana, eikä veisi lisäaikaa.

Päiväkodin kaikista pienimmät lapset eivät osaa vielä puhua, mikä on tuonut myös omat lisähaasteensa ympäristökasvatuksen näkökulmasta. 

- Onneksi taitavan lastentarhanopettajan myötä myös pienet saatiin mukaan ympäristökasvatukseen. Se vaatii luovuutta, mutta ei ole suinkaan mahdotonta. Hyviä ympäristökasvatuksen liittyviä ideoita voidaan sopeuttaa eri ikäisille lapsille sopivaksi, Huhtiniemi pohtii. 

Työmatkat eivät tyypillisesti ole osa lastentarhanopettajan arkea, mutta hankkeen aikana Huhtiniemi pääsi tutustumaan muiden hankkeessa olevien päiväkotien toimintaan. 

- Oli mieleenpainuvaa ja opettavaista päästä vierailemaan Tšekeissä ja Sloveniassa sijaitsevien hankekumppaneidemme päiväkodeissa. He olivat keskittyneet samoihin asioihin kuin me esimerkiksi ruokakasvatuksen ja vedenkulutuksen suhteen. 

Kaikista silmiäavaavinta oli kuitenkin se, että hankkeen myötä ymmärrettiin, että emme ole yksin. Ilmasto- ja ympäristökysymyksiä priorisoidaan ja niihin etsitään innokkaasti vastauksia ympäri Eurooppaa. 

- Se antaa toivoa siitä, että seuraavilla ja vielä syntymättömillä sukupolvilla on mahdollisuudet hyvään elämään. Nämä kysymykset kiinnostavat yhtä lailla muitakin kuin suomalaisia, emmekä ole yksin, Laine sanoo toiveikkaana. 

Kirjoittaja: Iida Ilmola