Sota katkaisi ukrainalaisten työn merenkulkuhankkeessa, kunnes he palasivat kokouksiin kännyköillään

Monelle suomalaiselle ukrainalaiskaupunki Hersonin osoittaminen kartalta olisi ollut vielä pari vuotta sitten vaikeampi tehtävä.

Satakunnan ammattikorkeakoulun merilogistiikan tutkimuskeskuksessa työskentelevä Heikki Koivisto olisi kuitenkin ollut yksi tietäjistä. Hän vieraili Hersonissa helmikuussa 2020, juuri ennen koronapandemiaa.

– Sikäläinen merenkulun koulutusyksikkö oli hakenut kansainvälisen merenkulkualan yliopistojen järjestön IAMU:n jäsenyyttä ja minut pyydettiin tekemään auditointikäynti Hersonissa, Koivisto sanoo vierailustaan koulutusyksikössä, joka on englanninkieliseltä nimeltään Kherson State Maritime Academy.

Sittemmin Hersonista on tullut yksi Venäjän hyökkäyssodan murheellisista näyttämöistä.

– Muistan koulutusyksikön päärakennuksen, joka oli todella hieno vanha kivilinna. Tietojeni mukaan sen pitäisi olla vielä pystyssä, vaikka itse kaupungin täytyy olla sodan jäljiltä kamalassa kunnossa.

Auditointivierailullaan Koivisto vaikuttui ukrainalaisten innostuksesta ja osaamisesta merenkulkualan korkeakoulutuksessa.

Kun Koiviston ja SAMK:n johdolla sittemmin perustettiin merenkulun verkko-opetukseen liittyvää Erasmus+ -hanketta ja kartoitettiin mahdollisia hankepartnereita, Hersonin kollegat juolahtivat Koiviston mieleen.

– Muut hankepartnerit ovat jo vanhempia tuttuja aiemmista hankkeistamme. Päätin kysyä asiasta ukrainalaisiltakin ja he lähtivät varauksettoman innokkaasti mukaan.

Konehuoneoppia simulaattorissa

Kaksivuotisen hankkeen nimeksi tuli MERSol (Maritime Engine Room Simulator Online) ja siinä kehitettiin muun muassa konemestarikoulutuksen verkko-opintomoduuleja sekä verkossa toimiva konehuonesimulaattori opetuksen tueksi.

Hankkeen kumppaneita olivat korkeakoulut Suomesta, Ukrainasta, Liettuasta, Turkista ja Espanjasta. Yrityskumppaneita olivat simulaattorivalmistaja Imagesoft Suomesta sekä verkkomateriaalien kehittämiseen erikoistunut yritys Spinaker Sloveniasta.

Hanke alkoi kesäkuussa 2021 ja se päättyy toukokuussa 2023. Erasmus+ -rahoitus saatiin koronan vuoksi järjestetyltä ylimääräiseltä hakukierrokselta, jossa korkeakoulujen osalta painopisteensä olivat digiajan innovatiiviset käytännöt.

– Meillä verkko-opetusta oli runsaasti jo aiemminkin, mutta monella kumppanillamme ei ollut verkossa käytännössä mitään. Niille se oli iso siirtymä, kun opiskelijat eivät sitten tulleetkaan kouluun, Koivisto kertoo.

Hankkeessa moni kumppani ottikin isoja askelia verkko-opetuksessa ja opetuksessa simulaattorin avulla. Itse asiassa maailmassa on Koiviston mukaan vain kolme maata, Hollanti, Iso-Britannia ja Suomi, joissa osan merenkulun korkeakouluopintojen ohjatusta harjoittelusta voi suorittaa simulaattorissa. Hankkeen myötä sellaisia on ennen pitkää muuallakin tai ainakin tämä käynnistää laajemman keskustelun.

Sota löi leimansa hanketyöhön

Pandemian aikaan ei tiedetty, että seuraavakin kriisi oli tulossa. Hankkeessa ensimmäisiä kokouksia pidettiin etänä, mutta kasvotusten päätettiin tavata ensi kertaa Sloveniassa vuoden 2022 tammikuussa. Näin tehtiinkin, tosin suomalaiset olivat tässäkin kokouksessa SAMK:n koronamääräysten vuoksi yhä etäosallistujina.

Kuukautta ennen Venäjän hyökkäyksen alkua järjestetyssä kokouksessa uhkaava tilanne alkoi herättää keskustelua.

– Ukrainalaiset olivat ennen hyökkäyksen alkua kuitenkin melko positiivisella mielellä. He sanoivat siihen tapaan, että ainahan ne venäläiset ovat rajalla kalistelleet.

Kun hyökkäys alkoi, venäläiset etenivät Krimiltä nopeasti Hersoniin ja ottivat kaupungin hallintaansa. Ukrainalaispartnerin mukanaolo aiheutti porukassa keskustelua ja huolta.

– Meillä oli joka toinen viikko kokouksia, joista ukrainalaiset olivat jonkin aikaa poissa. Pian he kuitenkin palasivat ja osallistuivat kokouksiin kännyköillään. Kyllä siinä oli myös kaikilla partnereilla varsin tuskainen olo, Koivisto muistaa.

Liettualainen kumppani otti vastaan opiskelijoita ja opettajia

Hankkeessa mukana olleista ukrainalaisista osa joutui pakenemaan muualle Ukrainaan. Yksi muutti Georgiaan ja toinen opettaa nykyisin Isossa-Britanniassa.

Hankkeessa mukauduttiin uuteen tilanteeseen ja ukrainalaiset pysyivät mukana. Marraskuussa 2022 Ukraina sai Hersonin kaupungin takaisin hallintaansa, mutta normaaliin turvalliseen arkeen kaupungissa ei voida vielä palata.

– Kumppaneitamme on muualla Ukrainassa. On ollut tilanteita, jolloin he saavat rajoitetusti sähköä, mutta he ovat onnistuneet lataamaan laitteensa kokouksia varten. Kokousten taustalla soivat usein ilmahälytykset.

Monenlaisia muutoksia on tullut eteen. Ukrainalaisen opetushenkilöstön palkanmaksu on jatkunut, mutta esimerkiksi matkakulujen korvaukset lakkasivat. Asia saatiin sovittua Opetushallituksen kanssa niin, että SAMK maksaa kahden ukrainalaisen matkakustannukset Raumalla syyskuussa 2022 järjestettyyn tapaamiseen ja seuraaviin partnerikokouksiin.

– Heidän läsnäolonsa oli tärkeää, kun kolmen päivän aikana kävimme läpi simulaattoria käyttöä. Tammikuussa 2023 kävimme myös koko porukalla Liettuan Klaipedassa.

Erasmus+ -hankkeessa syntyneistä verkostoista on ollut ukrainalaisille arvaamattoman konkreettista hyötyä. Osaltaan MERSol-hankkeen ansiota oli sekin, kun noin 200 hersonilaisopiskelijaa ja myös opettajia siirtyi jatkamaan merenkulun opintojaan liettualaisen hankekumppanin yksikössä Klaipedassa.

– He opiskelevat siellä ja asuvat asuntolassa. Sen voi laskea osittain tämän hankkeen ansioksi, että tällainen yhteys syveni.

Hankkeissa tehtävässä yhteistyössä voi siis olla tällaistakin voimaa: Kun hätä on suurin, apua voi löytyä eurooppalaisista hankekumppanien verkostoista.