Suomalaisille organisaatioille myönnettiin yli 10 miljoonaa euroa Erasmus+ -ohjelman kansainvälisiin yhteistyöhankkeisiin

Erasmus+ -ohjelman yhteistyöhankkeiden kevään 2023 hakukierroksella haettiin rahoitusta yhteensä yli 41 miljoonaa euroa. Rahoitusta sai 28 prosenttia hakijoista. Eniten rahoitusta myönnettiin korkeakoulutukseen ja yleissivistävään koulutukseen.

Yhteensä rahoitusta sai 54 yhteistyöhanketta. Laajoihin kumppanuushankkeisiin myönnettiin avustusta 9,2 miljoonaa euroa, jolla rahoitetaan 32 hanketta. Pienimuotoisiin kumppanuushankkeisiin avustuksia myönnettiin 1,2 miljoonaa, jolla rahoitetaan 22 hanketta. 

Kumppanuushankkeissa hankkeiden hyväksymisprosentti oli 25 %, kun pienimuotoisissa kumppanuushankkeissa se oli 33 %.  

-    Ilahduttavaa on, että rahoitusta saaneiden organisaatioiden joukossa oli useita uusia toimijoita eli organisaatioita, jotka eivät aiemmin ole saaneet rahoitusta Erasmus+ -ohjelman yhteistyöhankkeisiin, iloitsee vastaava asiantuntija Hannele Nevalampi Opetushallituksesta.

- Näin ohjelman mahdollisuudet tavoittavat yhä enemmän toimijoita. 

Hakukierroksen yhtenä painopisteenä oli Ukraina  

Erasmus+ -yhteistyöhankkeiden avulla voidaan esimerkiksi verkostoitua ja oppia toisilta, kehittää opetussuunnitelmia ja -menetelmiä, edistää digitaalisten työkalujen käyttöä ja kehittää nuorisotyötä. 

Nyt rahoitusta saaneilla hankkeilla muun muassa edistetään vihreää siirtymää sekä hyödynnetään digitalisaation mahdollisuuksia koulutuksessa ja nuorisotyössä. Kestävän kehityksen teema on nähtävissä kaikkien sektorien hankkeissa. 

Tämän hakukierroksen yhtenä painopisteenä oli Ukraina. Rahoitettavien hankkeiden joukossa onkin kaksi Ukraina-hanketta: yksi ammatillisen koulutuksen ja toinen korkeakoulutuksen alalta. 

Seinäjoen koulutuskuntayhtymän ammatillisen koulutuksen hankkeella tuetaan Ukrainasta paenneita pääsemään ammatillisen koulutuksen piiriin. Korkeakoulutuksen hankkeessa ukrainalainen korkeakoulu osallistuu kumppanina Åbo Akademin johtamaan konsortioon, jonka tavoitteena on edistää osallisuutta, kansalaisten osallistumista ja rauhaa digitaalisessa mediassa. Lisäksi Haaga-Helian koordinoiman hankkeen kohderyhmänä ovat maahanmuuttajaopiskelijat ja erityisesti Ukrainasta sotaa pakoon lähteneet opiskelijat.

Maailmantilanne näkyy rahoitetuissa hakemuksissa muutenkin. Muutamat nuorisoalan rahoituksen saaneista hankkeista keskittyvät rauhaan ja nuorten tukemiseen haastavina aikoina. Myös yhdessä yleissivistävän koulutuksen hankkeessa kehitetään rauhankasvatusta lukioiden tarpeisiin. 

Rahoitetut hankkeet edistävät monipuolisesti ajankohtaisia teemoja 

Nuorisoalan hankkeissa edistetään lisäksi esimerkiksi nuorten mielenterveyttä ja kehitetään nuorten taiteilijoiden yrittäjyystaitoja. Ammatillisen koulutuksen hankkeilla muun muassa kehitetään taidekoulujen kansainvälistä yhteistyötä, älykkäitä oppimisympäristöjä ja yrittäjyyskasvatusta. 

Korkeakoulutuksen hyväksytyt hankkeet kattavat laajan kirjon aiheita ja koulutusaloja. Niissä kehitetään muun muassa osallisuutta ja moninaisuutta pk-yrityksissä, opiskelijoiden yrittäjyyttä, urheilufysioterapiaa, oppimisanalytiikan hyödyntämistä opiskelijoiden tukemisessa ja syöpäpotilaiden hoitotyötä.

Yleissivistävän koulutuksen hankkeissa muun muassa edistetään osallisuutta ja kestävää elämäntapaa, lisätään kulttuuriperinnön arvostusta sekä tuetaan oppilaiden ja opiskelijoiden digitaitojen kehittymistä.
Aikuiskoulutuksen hankkeilla muun muassa osallistetaan syrjäytymisvaarassa olevia aikuisoppijoita ja edistetään pakolaisten ja maahanmuuttaneiden kotoutumista ja yrittäjyyspolkuja. 

Hakemusten määrä kaksinkertaistui 

Erasmus+ -yhteistyöhankkeet kiinnostivat suomalaisia toimijoita. Kevään 2023 haussa saatiin yhteensä 195 hakemusta, joista 129 koski laajoja kumppanuushankkeita ja 66 pienimuotoisia kumppanuushankkeita. 
Vuoden 2022 keväällä hakemuksia jätettiin yhteensä 102 kappaletta, joten nyt hakemusten määrä lähes kaksinkertaistui.