Suomessa verrattain iso osa korkeakouluopiskelijoista saa opintotukea - opintojen maksullisuudessa ja opiskelijoiden taloudellisessa tuessa eroja ja yhtäläisyyksiä Euroopan maiden välillä

Euroopan maissa on paljon samankaltaisia käytäntöjä korkeakouluopintojen maksullisuudessa ja opiskelijoiden taloudellisessa tuessa, mutta myös selkeitä eroja. Tämä käy ilmi EU:n Eurydice-verkoston raportista, jossa verrataan korkeakouluopintojen maksullisuutta ja opiskelijoiden taloudellista tukea eri Euroopan maissa. 

Opintojen maksullisuus jakaa Euroopan

Eurooppa jakaantuu siinä, peritäänkö oman maan opiskelijoilta lukuvuosi- tai hallinnollisia maksuja korkeakoulussa opiskelusta. Suomessa ja muissa Pohjoismaissa, Baltian maissa sekä muutamassa keskisen ja itäisen Euroopan maassa maksuja ei ole, mutta muualla Euroopassa ne ovat yleisiä. Usein kyse on kuitenkin melko pienistä, muutaman sadan euron hallinnollisista maksuista, ei niinkään varsinaisista lukuvuosimaksuista.  

Kansainvälisiltä opiskelijoilta sen sijaan peritään maksua opinnoista lähes kaikissa maissa, myös Suomessa. Ainoastaan Norjassa, Liettuassa, Slovakiassa ja Montenegrossa kansainvälisiltä opiskelijoilta ei peritä maksua. Kansainvälisiltä opiskelijoilta perittävät maksut vaihtelevat muutamasta sadasta eurosta reilusti yli 20 000 euroon.

Opintorahaa saa Suomessa eurooppalaisittain verrattuna melko iso osa opiskelijoista

Korkeakouluopiskelijoita tuetaan taloudellisesti kaikissa vertailun maissa, ja kaikissa maissa opiskelijoille on tarjolla jonkinlainen opintoraha, jota ei makseta takaisin. Opintorahan perusteet, eli missä määrin tuki perustuu tarpeeseen, opintomenestykseen tai on kaikkien ulottuvilla, kuitenkin vaihtelevat maiden välillä.

Suomessa opintorahaa saa 62 % korkeakouluopiskelijoista, mikä on selvästi isompi osuus kuin useimmissa Euroopan maissa. Toisaalta esimerkiksi Ruotsissa ja Tanskassa jopa 90 % opiskelijoista saa opintorahaa.  

Suomessa korkeakouluopiskelijan saama opintoraha on pienempi kuin muissa Pohjoismaissa, mutta Suomessa moni opiskelija saa opintorahan lisäksi yleistä asumistukea.

Opintolainaa ei ole kaikkialla tarjolla

Opintolaina, jonka opiskelija maksaa takaisin valmistuttuaan, ei ole itsestään selvä tukimuoto kaikkialla Euroopassa. Erityisesti osassa itäisen Euroopan maita opintolainaa ei ole tarjolla. Opiskelija ei voi myöskään kaikkialla Euroopassa ottaa opintorahaa ja -lainaa yhtä aikaa, kuten Suomessa. Varsinkin itäisen ja eteläisen Euroopan maissa yhdistäminen ei ole mahdollista. 

Opintolainan suuruus on Suomessa vertailun perusteella Euroopan keskitasoa. Pohjoismaista Norjassa ja Islannissa on suurempi opintolaina kuin Suomessa, Ruotsissa ja Tanskassa hitusen pienempi. Suomi sijoittuu keskivaiheille myös siinä, kuinka iso osa korkeakouluopiskelijoista saa tai nostaa opintolainaa (alempaa tai ylempää korkeakoulututkintoa opiskelevista 44 % nostaa opintolainaa). Ruotsissa ja Norjassa osuus on isompi kuin Suomessa, Tanskassa pienempi. 

Suomessa ei ole käytössä opiskelijoiden vanhemmille kohdistettua taloudellista tukea, kuten esimerkiksi verohelpotuksia, mutta erityisesti Keski- ja Etelä-Euroopan maissa tällainen tuki on yleistä.  

Lisätietoja:

erityisasiantuntija Irma Garam
puh. 029 5338549
irma.garam [at] oph.fi

Uutista päivitetty 12.5.2023 linkin osalta