Erasmus+ Innovaatioyhteenliittymät -rahoitus tukee 17 suomalaista organisaatiota

Ohjelmat Ammatillinen koulutus Korkeakoulutus Erasmus+ Erasmus+ ammatilliselle koulutukselle Erasmus+ korkeakoulutukselle Kansainvälistyminen Koulutuksen kehittäminen

Vuoden 2023 hakukierroksella rahoitettiin Euroopan tasolla ennätykselliset 37 hanketta. Suomesta mukana on laaja kirjo toimijoita: korkeakouluja, ammatillisia oppilaitoksia, järjestöjä, yrityksiä ja hyvinvointialue.

Kuva: Johannes Plenio / pixabay.com

Erasmus+ Innovaatioyhteenliittymät -toiminto tarjoaa rahoitusta, joka tähtää Euroopan innovaatiopotentiaalin kasvattamiseen. Avainasemassa on strateginen yhteistyö korkeakoulujen, ammatillisten koulutusorganisaatioiden ja yritysten välillä.

Euroopassa jätettiin 3.5.2023 päättyneellä hakukierroksella yhteensä 351 hakemusta, joista 160 ylitti vaaditun kynnysarvon.

Suomalaisorganisaatiot mukana kymmenessä hankkeessa

Rahoitusta myönnettiin Euroopassa 37 hankkeelle, joista suomalaisia on mukana kymmenessä.

Määrät ovat kasvaneet edellisiin hakukierroksiin 2021 ja 2022 verrattuna. Molempina vuosina Suomi oli edustettuna kahdeksassa hankkeessa, ja Euroopassa rahoitettiin yhteensä 32 hanketta.

Vuoden 2023 hakukierroksella suomalaisille organisaatioille myönnettiin yhteensä noin kolme miljoonaa euroa. Kokonaisrahoitus Euroopassa oli 62 miljoonaa euroa.

Rahoitustaso on pysynyt vakaana sekä Suomen että Euroopan tasolla.

Ensikertalaiset tuovat uusia näkökulmia yhteistyöhön

Hakukierroksella 2023 kansainvälisen yhteistyön merkitys konkretisoituu, kun 17 suomalaisorganisaatiota aloittaa kymmenessä eri projektissa. Mukana ovat seuraavat suomalaiset organisaatiot:

Turun ammattikorkeakoulu Oy, Varsinais-Suomen hyvinvointialue, Ålands Landskapsregering/Allmanna Förvaltningen, Oulun yliopisto, Vaasan yliopisto, Metropolia Ammattikorkeakoulu Oy, Neogames Finland Ry, Raision seudun koulutuskuntayhtymä, Lounais-Suomen Jatehuolto Oy, Crazy Town Oy, Kaakkois-Suomen Ammattikorkeakoulu Oy, Tekstiili- ja vaateteollisuus Finatex ry, Tampereen ammattikorkeakoulu Oy, Vaasan kaupunki, Ael-Amiedu Oy, Tukena-säätiö sr, Helsingin yliopisto

Lähes puolet organisaatioista osallistuu Innovaatioyhteenliittymät -hankkeisiin ensimmäistä kertaa. Tämä osoittaa suomalaisten toimijoiden kasvavaa kiinnostusta ja sitoutumista eurooppalaiseen innovaatioverkostoon.

Kaksi rahoituskategoriaa - yksi yhteinen päämäärä

Hakukierroksella 2023 rahoitusta oli saatavilla kahdelle hanketyypille.

Ensimmäinen näistä kohdentui korkeakoulutuksen, ammatillisen koulutuksen ja yritysten yhteistyön edistämiseen (engl. Alliances for Education and Enterprises). Näiden yhteenliittymien tavoitteena on edistää innovaatioita koulutus- ja työelämän rajapinnassa.

Hankkeet ovat kaksi- tai kolmevuotisia, ja niille myönnetään rahoitusta enimmillään 1–1,5 miljoonaa euroa.

Suomalaiset organisaatiot menestyivät hyvin ensimmäisessä hanketyypissä: suomalaisia osallistuu seitsemään 32:sta Euroopassa rahoitetusta projektista.

Erityisen merkittävää on, että kaksi hankkeista koordinoidaan Suomesta. Turun ammattikorkeakoulu koordinoi jo toista Erasmus+ Innovaatioyhteenliittymät -hankettaan, kun taas Metropolia Ammattikorkeakoulu toimii ensimmäistä kertaa tämän toimintotyypin hankekoordinaattorina.

Infograafi, jossa esitellään hakutuloksia oppilaitosten ja yritysten välisille yhteenliittymille. Kategorian 1 kokonaisbudjetti Euroopassa oli 42,2 miljoonaa euroa. Suomalaiset organisaatiot ovat mukana 22 prosentissa kaikista rahoitetuista hankkeista.

Toisen hanketyypin rahoitus suuntautui Euroopan osaamisohjelmassa tunnistettujen alojen osaamisyhteistyöhön (engl. Alliances for Sectoral Cooperation on Skills).

Nämä yhteenliittymät pyrkivät ratkaisemaan sellaisia osaamisvajeita, jotka heikentävät kasvua ja kilpailukykyä kriittisillä toimialoilla tai alueilla.

Hankkeiden kesto on neljä vuotta, ja niille myönnettävä rahoitus voi olla enimmillään neljä miljoonaa euroa.

Toisessa hanketyypissä Suomen osallistuminen suhteessa Euroopassa rahoitettuihin hankkeisiin on huomattavaa, sillä suomalaisorganisaatioita on mukana kolmessa viidestä rahoitetusta projektista.

Gamebadges–hanke: Uusia polkuja pelialan osaamisen tunnustamiselle

Vuonna 2023 rahoitettua “Gamebadges - Skill Mapping and Micro-credentials for the Game Industry" -hanketta koordinoi Metropolia Ammattikorkeakoulu. Mukana partnerina on Suomen pelialan kattojärjestö Neogames Finland ry.

Hankkeen kokonaisbudjetti on lähes 1,4 miljoonaa euroa, josta suomalaisten organisaatioiden osuus on 565 492 euroa.

Saija Heinonen, projektipäällikkö Metropolia Ammattikorkeakoulusta, avaa tunnelmia hakutulosten julkaistua:

“Olimme tietenkin ilahtuneita, kun saimme tietää, että Gamebadges-projektille on myönnetty rahoitus. Haku on haastava ja erittäin kilpailtu, joten tämä tunnustus tuntui hyvältä. Se, että onnistuimme ilman aiempaa kokemusta Erasmus+ -hankkeista, teki saavutuksesta vieläkin palkitsevamman.”

- Olemme valmistelleet yhteistyötä osatoteuttajien kanssa vuodesta 2020, joten oli hienoa vihdoin päästä suunnittelusta ja epävarmuudesta varsinaiseen toteutukseen. Metropolialle tämä hanke merkitsee ensimmäistä Erasmus+ Innovaatioyhteenliittymät -koordinointia, ja se vastaa hyvin TKI-tavoitteeseemme lisätä kansainvälistä hanketoimintaa, Heinonen toteaa.

Neogames Finland ry:n koordinaattori Elina Tyynelä ennakoi hankkeen tulevia vaikutuksia pelialalle:

"Uskomme, että hanke avaa pelialan osaamistarpeita uusille taitaville tekijöille, eli opiskelijoille ja alaa vaihtaville. Osaamismerkistön luominen auttaa pelialan työnantajia tunnistamaan näiden uusien tekijöiden osaamistasot."

Heinonen kertoo, että kolmevuotinen hanke on jaoteltu eri vaiheisiin, joista jokainen sisältää omat työpaketit ja vastuuorganisaatiot. Metropolia johtaa hankkeen ensimmäistä vuotta.

“Ensimmäisessä vaiheessa päivitämme aiemmassa ESR-hankkeessa luodun pelialan osaamiskartan, joka toimii pohjana osaamismerkeille. Toisessa vaiheessa pilotoidaan osaamismerkkejä yhteistyöorganisaatioissa. Viimeisessä vaiheessa osaamismerkkiekosysteemi lanseerataan ja markkinoidaan kohderyhmälle: pelialan ammattilaisille ja kouluttajille.”

Osaamismerkkien kehittämiseen liittyvät haasteet, mutta myös mahdollisuudet, on hyvin tunnistettu.

"Badge-ekosysteemin laajentaminen kattamaan koko eurooppalainen peliala on haasteellista ja vaatii kompromisseja," Heinonen toteaa. "Jos onnistumme, luomamme ammattikuntakehys määrittelisi pelialan nimikkeet ja osaamisen, helpottaen koulutusta ja rekrytointia."

“Peliala omaksuu nopeasti uudet muutokset, mikä asettaa vaatimuksia osaamismerkkien ajantasaisuudelle ja päivitystarpeiden ennakoinnille," Tyynelä lisää. "Hankkeessa on kuitenkin paljon mahdollisuuksia syvempään yhteistyöhön yritysten ja oppilaitosten kesken, hyödyttäen kaikkia, opiskelijoista yrityksiin."

Seuraava haku mahdollisesti vuonna 2025

Vuoden 2024 Innovaatioyhteenliittymät -haku päättyi 7.3.2024. Tulokset odotetaan julkaistavaksi vuoden lopussa.

Toimintoa hallinnoi Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirasto (EACEA). Lisätietoa mahdollisesta tulevasta hausta 2025 on tulossa syksyllä 2024, kun seuraavan vuoden ehdotuspyyntö julkaistaan.

Liity Opetushallituksen kansainvälisten ohjelmien sähköpostilistoille saadaksesi ajantasaista tietoa hakukierroksista.