Erasmus+ -ohjelma lisää aikuiskoulutuksen vaikuttavuutta sekä osallisuuden ja hyvinvoinnin kokemuksia

Kansainvälinen tutkimusverkosto RIA-AE Network (Research-based Impact Analysis of Erasmus+ in Adult Education) on julkaissut laajan seurantatutkimuksen ensimmäisen vaiheen tulokset, jotka käsittelevät Erasmus+ -ohjelman vaikutuksia aikuiskoulutukseen Suomessa. Tutkimus tarkastelee ohjelman vaikutuksia osallistujien, organisaatioiden ja laajemmin aikuiskoulutussektorin tasolla.

Tutkimustulokset osoittavat, että Erasmus+ -ohjelmalla on merkittävä rooli aikuiskoulutuksen kehittämisessä Suomessa. Ohjelma on lisännyt aikuisoppijoiden osallisuutta, edistänyt kansainvälistymistä ja tarjonnut merkittäviä oppimiskokemuksia sekä henkilöstölle että oppijoille.

Erasmus+ -ohjelman yhtenä painopisteenä on osallisuuden edistäminen ja kohderyhminä erityisesti haavoittuvassa asemassa olevat ryhmät, esimerkiksi aikuiset oppijat, joilla on matala koulutustaso tai puutteita perustaidoissa.

Kansainvälistymisestä tukea työelämään

Tutkimustuloksista selviää, että Erasmus+ on edistänyt osallistuvien organisaatioiden kansainvälistymistä ja parantanut projektinhallinnan taitoja. Ohjelman ansiosta aikuiskoulutusta tarjoavat tahot  ovat lisänneet digitaalisten työkalujen käyttöä ja kehittäneet erityisesti vihreään siirtymään ja osallisuuden teemoihin liittyvää opetustarjontaa.

Erasmus+ on tarjonnut henkilöstölle merkittäviä ammatillisen kehittymisen mahdollisuuksia erityisesti kieli- ja kulttuuritaitojen sekä innovatiivisten opetusmenetelmien osalta. Oppijat ovat kokeneet parantuneen kielitaidon ja lisääntyneen kulttuurisen tietoisuuden lisäksi sosiaalista osallisuutta ja henkilökohtaista kasvua. Osa oppijoista on myös löytänyt uusia polkuja kouluttautumiseen tai työelämään liikkuvuusjaksojen jälkeen.

– Liikkuvuusjaksot eivät välttämättä ole ainoa syy työllistymiselle, mutta uudet kokemukset vahvistavat aikuisoppijoiden itseluottamusta ja ymmärrystä omista taidoistaan. Eräs tutkimukseen haastatelluista painotti, miten valtava yhteiskunnallinen merkitys on, jos esimerkiksi vuosia tai vuosikymmeniä päihderiippuvuudesta kärsinyt tai rikostaustainen henkilö pääsee liikkuvuusjaksojen kautta kiinni työelämään, kertoo RIA-AE-verkoston kansallinen tutkija Riikka Suhonen.

Myös hyvinvoinnin lisääntyminen sekä uudenlainen motivoituminen työhön ja oppimiseen näkyivät niin henkilöstön kuin aikuisoppijoiden vastauksissa tärkeänä kansainvälisen yhteistyön vaikutuksena.

Oppijoiden haastatteluissa näkyi kokemusten positiivinen vaikutus sekä hyvinvoinnin että terveyden edistämiseen. Samalla oppijat kokivat hyvinvoinnin kasvun vaikuttaneen myös omaan lähipiiriin ja muuhun ympäröivään yhteisöön.

Organisaatioiden johdon antama tuki lisää vaikuttavuutta

Erasmus+ -ohjelmaan osallistuvat aikuiskoulutusorganisaatiot Suomessa ovat pääasiassa kansalaisopistoja ja järjestöjä. Erasmus+ -hankkeita toteuttavat kuitenkin myös monenlaiset muut toimijat, kuten kulttuurilaitokset, kirjastot ja museot sekä organisaatiot, jotka työskentelevät vammaisten henkilöiden, seniorikansalaisten ja köyhyys- tai syrjäytymisriskissä olevien hyväksi. 

RIA-AE-tutkimukseen osallistuneet organisaatiot mainitsevat ohjelmaan osallistumisen esteiksi resurssien rajallisuuden, hallinnolliset haasteet sekä sopivien kumppanien löytämisen. Erityisesti pienet organisaatiot tukeutuvat usein vapaaehtoisiin tai osa-aikaisiin opettajiin. 

Johdon tuki mainitaan keskeisenä tekijänä Erasmus+ -ohjelman vaikuttavuudelle. Tutkimukseen osallistuneet painottivat, että johdon tulee uskoa aidosti kansainvälisen toiminnan arvoon ja osoittaa myönteinen asenne kansainvälisyyteen käytännössä osana arjen toimintaa ja myös investoimalla siihen. 

Tutkimusraportissa esitetään monia kehittämistoimenpiteitä, joiden avulla Erasmus+ -ohjelman saavutettavuutta ja vaikuttavuutta voidaan parantaa entisestään. Ohjelmaan osallistuneet organisaatiot toivovat muun muassa lisää viestintää osallisuustuen mahdollisuuksista erityisesti haavoittuvassa asemassa oleville ryhmille sekä toimivia digitaalisia työkaluja, jotta myös pienemmät organisaatiot voivat osallistua ohjelmaan helpommin. 

Ohjelman vaikuttavuuden tutkimus jatkuu 

RIA-AE-tutkimusverkosto perustettiin tutkimaan Erasmus+ -ohjelman vaikuttavuutta aikuisoppimisen parissa toimiviin oppijoihin, henkilöstöön, vapaaehtoisiin ja organisaatioihin. Verkostoon kuuluu tällä hetkellä 20 eurooppalaista maata ja sitä koordinoi Saksan kansallinen Erasmus-toimisto. Verkoston tavoitteena on vahvistaa kansainvälisen yhteistyön ja liikkuvuushankkeiden vaikuttavuutta sekä kehittää Erasmus+ -ohjelman laatua ja sisältöä. 

Seurantatutkimuksessa toteutetaan vuosina 2023, 2025 ja 2027 kysely sekä haastatteluita Erasmus+ -rahoitusta saaneille aikuiskoulutussektorin organisaatioille. Suomesta ensimmäiseen kyselyyn vastasi 40 organisaatiota ja haastatteluihin osallistui 25 henkilöä.

– Seurantatutkimus laajentaa ymmärrystämme siitä, miten moninaisin tavoin Erasmus+ -ohjelma voi vaikuttaa osallistujiin. Aikuisoppijoiden liikkuvuusjaksot ovat uusi toiminto, josta meillä on erityisen vähän tutkittua tietoa. Siihen tullaan keskittymään tulevina vuosina vielä syvällisemmin, toteaa Suhonen.

Euroopan unionin rahoittaman Erasmus+-ohjelman tavoitteena on tarjota sekä henkilökunnalle ja oppijoille että organisaatioille mahdollisuuksia kansainvälistymiseen ja parantaa osallistujien koulutuksellista, ammatillista ja henkilökohtaista kehitystä kaikkialla Euroopassa. Meneillään olevalla ohjelmakaudella osallistujien edellytetään edistävän aktiivisesti osallisuutta ja moninaisuutta, ympäristövastuullisuutta, digitaalisuutta sekä yhteiskunnallista osallistumista.