Kansainvälinen yhteistyö vahvistui suomalaisissa korkeakouluissa Erasmus+ -ohjelman hankerahoituksella vuosina 2014–2020
Erasmus+ -ohjelma mahdollistaa oppilaitosten ja organisaatioiden kansainvälisen koulutusyhteistyön. Erasmus+ -hankkeiden kautta ohjelma tarjoaa rahoitusta korkeakoulujen yhteistyöhön ja koulutuksen kehittämiseen. Tämä rahoitus on edistänyt merkittävästi korkeakoulujen kansainvälistymistä ja koulutuksen laadun kehittämistä Euroopassa.
Ohjelmakaudella 2014-2020 Erasmus+ -ohjelmassa oli kuusi hankemuotoa, jotka tarjosivat tukea erilaisille ja erikokoisille koulutuksen kehittämishankkeille.
Hankerahoitus on tarjonnut suomalaisille korkeakouluille mahdollisuuden kehittää koulutustaan eurooppalaisten ja kansainvälisten kumppanien kanssa. Tämä voi tarkoittaa esimerkiksi muualla hyväksi todettujen opetuskäytäntöjen soveltamista omaan korkeakouluun, uusien verkkopohjaisten oppimisympäristöjen kehittämistä tai yhteisten opintojaksojen luomista.
Yhteistyöhankkeiden kautta myös henkilöstö on voinut kehittää osaamistaan ja laajentaa ammatillisia verkostojaan.
25 suomalaista korkeakoulua johti kansainvälisiä hankkeita
Erasmus+ -ohjelmakaudella 2014–2020 suomalaiset korkeakoulut osallistuivat yhteensä 430 hankkeeseen, joissa kehitettiin korkeakoulutusta eurooppalaisessa ja kansainvälisessä yhteistyössä.
Suomalaiset organisaatiot osallistuivat Erasmus+ -hankkeisiin vaihtelevissa rooleissa, toimien sekä partnerina että koordinaattorina.
Kansainvälinen yhteistyö vaatii huolellista valmistelua ja jatkuvaa viestintää, jonka onnistumisessa koordinaattoriorganisaatio on avainasemassa. Hankekoordinaattori vastaa projektin hallinnosta, aikatauluista ja yhteistyön sujuvuudesta sekä varmistaa, että tavoitteet saavutetaan.
Suomalaisten aloitteellisesta otteesta kertoo se, että yhteensä 25 suomalaista korkeakoulua on koordinoinut yhtä tai useampaa korkeakoulutuksen hanketta vuosina 2014–2020. Näistä 25 suomalaisesta korkeakoulusta 10 oli mukana sekä keskitettyjen että strategisten kumppanuushankkeiden koordinaattoreina.
Kumppanuushankkeista tukea kansainväliseen yhteistyöhön ja innovaatioihin
Erasmus+ strategisia kumppanuushankkeita hallinnoidaan kansallisten toimistojen kautta ja Suomessa Opetushallitus toimii Erasmus+ kansallisena toimistona. Strategiset kumppanuushankkeet keskittyvät korkeakoulutuksen kansainvälistymisen ja laadun tukemiseen. Kumppanuushankkeet tarjoavat mahdollisuuden uudistaa korkeakouluopetusta ja kehittää innovatiivisia tuloksia.
Ohjelmakaudella 2014–2020 järjestettiin yhteensä kahdeksan hakukierrosta, joista yksi ylimääräinen hakukierros toteutettiin osana koronakriisistä toipumista tukevia toimenpiteitä ja painopisteenä olivat digiajan innovatiiviset käytännöt. Näillä hakukierroksilla Suomesta rahoitettiin yhteensä 41 korkeakoulutuksen hanketta, joissa 19 eri korkeakoulua toimi koordinaattorina. Rahoituksen kokonaismyöntösumma oli 12,4 miljoonaa euroa.
Suomalaiset korkeakoulut osallistuvat myös muista maista rahoitettaviin korkeakoulutuksen hankkeisiin ja suomalaiset korkeakoulut ovatkin olleet mukana yhteensä 290 hankkeessa. Tämän lisäksi korkeakoulut ovat aktiivisia toimijoita myös muiden koulutussektoreiden ja nuorisoalan kumppanuushankkeissa sekä Suomessa että muissa maissa.
Strategisiin kumppanuushankkeisiin on osallistunut korkeakoulujen lisäksi myös muita organisaatioita kuten järjestöjä, yrityksiä, julkisorganisaatioita, tutkimuslaitoksia ja säätiöitä. Suomesta koordinoiduissa hankkeissa on ollut kumppaneita eniten Espanjasta, Saksasta ja Isosta-Britanniasta. Hankkeita on toteutettu kattavasti aina sosiaali- ja terveysalasta sekä tekniikan alalta humanistisiin tieteisiin ja matkailualaan.
Strategisissa kumppanuushankkeissa on kehitetty muun muassa erilaisia työkaluja, oppimiskokonaisuuksia sekä opetussuunnitelmia, jotka ovat olleet usein monialaisia ja vastanneet sekä työelämän että yhteiskunnan ajankohtaisiin osaamistarpeisiin. Kumppanuushankkeilla edistetään myös eurooppalaisen korkeakoulutusalueen toimivuutta ja yhtenäisyyttä. Rahoitetut hankkeet ovat saavuttaneet hyvin tavoitteensa ja tuottaneet laadukkaita tuotoksia laajemminkin hyödynnettäväksi.
Ohjelmakauden aikana hankkeiden määrä on kasvanut merkittävästi vuoden 2014 kahdesta rahoitetusta hankkeesta vuonna 2020 rahoitettuihin 21 hankkeeseen. Tämä heijastaa korkeakoulutuksen kehittämiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön kohdistuvaa voimakasta kiinnostusta sekä hankemuodon joustavuutta, joka mahdollisti hanketyön jatkamisen ja käynnistämisen myös koronapandemian aikana.
Suomalaiset korkeakoulut hakivat aktiivisesti hankerahoitusta Brysselistä
Keskitetyt toiminnot, joiden kutsumanimi viittaa keskitettyyn hallinnointitapaan, ovat koulutuksen kehittämishankkeita, joiden toimintoja hallinnoi Euroopan koulutuksen ja kulttuurin toimeenpanovirasto (EACEA). Opetushallitus toimii Suomen Erasmus+ kansallisena toimistona ja tarjoaa tukea, neuvontaa ja verkostoitumismahdollisuuksia suomalaisille organisaatioille.
Keskitetyt toiminnot mahdollistavat laajojen, monikansallisten konsortioiden muodostamisen, joissa korkeakoulut, yritykset ja muut organisaatiot työskentelevät yhdessä koulutuksellisten ja innovatiivisten tavoitteiden saavuttamiseksi.
Erasmus+ -ohjelmakaudella 2014–2020 rahoitusta oli tarjolla viidelle keskitetyille toiminnolle:
- Erasmus Mundus -maisteriohjelmat, joissa korkeakoulujen konsortio järjestää yhteisiä tutkinto-ohjelmia, sisältäen opintoja useassa eri maassa.
- Tietoyhteenliittymät, joissa korkeakoulut ja yritykset tekevät yhteistyötä kehittääkseen korkeakoulutusta ja tukeakseen uusien innovaatioiden syntymistä.
- Kapasiteetinvahvistamishankkeet, jotka tukevat korkeakoulutuksen uudistamista EU:n ulkopuolisissa kumppanimaissa.
- Eurooppalaiset yliopistot, jotka parantavat eurooppalaisen korkeakoulutuksen laatua ja kilpailukykyä sekä edistävät eurooppalaisia arvoja ja identiteettiä.
- Jean Monnet -rahoitus, joka edistää Euroopan unionia koskevaa opetusta ja tutkimusta maailmanlaajuisesti.
Suomalaisten korkeakoulujen tieto ja osaaminen keskitetyistä hankkeista kasvoi ohjelmakauden 2014–2020 edetessä. Tulokset näkyivät lisääntyneenä suomalaisena menestyksenä ja hankkeiden määrän nousuna.
Seitsemän vuoden aikana suomalaiset organisaatiot osallistuivat yhteensä 190 korkeakoulutuksen keskitettyyn hankkeeseen, joista 51 suomalainen organisaatio toimi koordinaattorina. Hankkeisiin osallistui kaikkiaan 29 korkeakoulua, 23 yritystä ja 9 muuta toimijaa, kuten järjestöä, säätiötä tai tutkimuslaitosta.
Vuosina 2014–2020 suomalaiset organisaatiot osallistuivat eniten kapasiteetinvahvistamishankkeisiin, joka nousi menestyneimmäksi keskitetyksi toimintamuodoksi ohjelmakauden aikana. Kapasiteetinvahvistamishankkeissa näkyy myös ohjelmakausien välinen jatkumo ja yhtymäkohdat. Suomalaisten korkeakoulujen hyvä osallistuminen ohjelmakaudella 2014–2020 on osaltaan kasvattanut niiden roolia kapasiteetinvahvistamishankkeiden koordinaattoreina nykyisellä kaudella 2021–2027.
Toiseksi suosituimpina keskitettyinä toimintoina ohjelmakaudella 2014–2020 olivat tietoyhteenliittymät ja Erasmus Mundus -maisteriohjelmat. Niiden osallistumisessa oli havaittavissa piikki ohjelmakauden loppua kohden.
Samanaikaisesti Jean Monnet -rahoitusta hyödynnettiin tasaisemmin koko ohjelmakauden ajan. Suomalaisia osallistujia oli mukana lähes joka vuosi, mutta määrät pysyivät vaatimattomina.
Ohjelmakaudella nähtiin myös uusia avauksia. Vuodesta 2019 alkaen järjestettiin Euroopan komission lippulaivahankkeen, Eurooppalaiset yliopistot -toiminnon, pilottihaku. Haku herätti laajaa kiinnostusta, ja suomalaiset korkeakoulut osallistuivat ja menestyivät osana eurooppalaisia konsortioita. Kauden päättyessä 11 suomalaista korkeakoulua osallistui Eurooppalaiset yliopistot -verkostoon.
Menneen kauden oppeja matkalla uuteen
Erasmus+ -ohjelman jatkuvuus tarjoaa korkeakouluille mahdollisuuden kehittää ja vahvistaa koulutuksen laatua ja kansainvälisyyttä pitkällä aikavälillä. Ohjelma ja sen toiminnot kehittyvät EU:n korkeakoulutukselle ja kilpailukyvylle asettamien tavoitteiden suuntaisesti.
Uusi Erasmus+ -ohjelmakausi 2021–2027 toi mukaan painopisteajattelun, joka korostaa digitalisaatiota, osallisuutta, ympäristöteemoja sekä yhteisiä arvoja, kansalaistoimintaa ja osallistumista. Näillä painopisteillä on keskeinen rooli tulevien hankkeiden ja yhteistyön suuntaamisessa.