Korkeakouluopiskelijoiden ulkomaanjaksojen määrä ei yllä huippuvuosien tasolle – ammattikorkeakoulujen ja yliopistojen välinen kehitys liikkuvuuksissa on eriytynyt

Koronapandemian kansainväliseen liikkuvuuteen aiheuttamasta pysähdyksestä on jo tultu ylöspäin, mutta pandemiaa edeltäneisiin huippuvuosiin on yhä matkaa. Esimerkiksi vuonna 2016 korkeakouluopiskelijat tekivät yhteensä 14 600 ulkomaanjaksoa.

Opetushallituksessa kannetaankin huolta aiempaa matalammista opiskelijaliikkuvuuden kokonaisluvuista, sillä kansainvälistä osaamista tarvitaan nykyisessä työelämässä kaikilla aloilla. Keskeinen keino hankkia tätä osaamista on opiskelijaliikkuvuus. Euroopan komissio onkin marraskuussa 2023 esittänyt, että EU-maat asettaisivat tavoitteeksi sen, että vuoteen 2030 mennessä 25 prosentilla korkeakouluista valmistuvista opiskelijoista olisi yhtenä tutkintonsa osana ulkomaanjakso.

Lyhytkestoisen liikkuvuuden suosio kasvaa – tarkempaa ymmärrystä lyhyiden kansainvälisyysjaksojen vaikuttavuudesta kaivataan

Valtaosa opiskelijoiden ulkomaanjaksoista on pitkäkestoisia: niitä tehtiin vuonna 2023 yhteensä 6 570, kun lyhytkestoisia oli 3 440. EU:n Erasmus+ -ohjelman rooli on pitkäkestoisessa opiskelijaliikkuvuudessa edelleen merkittävä, sillä sen tuella ulkomaille lähtee 67 % ja Suomeen saapuu 78 % vaihtojaksoille osallistuvista opiskelijoista. 

Sekä pitkien että lyhyitten ulkomaanjaksojen suosio on kasvanut edellisvuodesta, mutta erityisesti lyhyitten ulkomaanjaksojen määrä on vahvasti lisääntynyt. Alle 3 kuukauden mittaisia ulkomaanjaksoja oli lähes 1 400, eli 68 % enemmän kuin vuotta aikaisemmin. Lyhyet ulkomaanjaksot ovat suosittuja erityisesti ammattikorkeakouluissa. Kaikista alle 3 kuukauden mittaisista ulkomaanjaksoista yli 70 % tehdään ammattikorkeakoulusektorilla, ja erityisesti terveys- ja hyvinvointialoilla opiskelijat tekevät paljon lyhyitä ulkomaanjaksoja. Lyhyiden jaksojen kasvua selittänee osaltaan se, että Erasmus+ -ohjelma on vuodesta 2021 lähtien rahoittanut pitkien opiskelijavaihto- ja harjoittelujaksojen lisäksi lyhyitä monimuotoisia ulkomaanjaksoja.

Opiskelijaliikkuvuuden seurannassa on aiemmin keskitytty pääosin pitkien ulkomaanjaksojen tarkasteluun, mutta nykyisin on oleellista huomioida myös alle 3 kuukautta kestävät ulkomaanjaksot, sillä useille korkeakouluopiskelijoille lyhyempi vaihtojakso sopii paremmin. Lisäksi nykyisen Erasmus+ -ohjelman rahoitusmuodot tukevat lyhytkestoista liikkuvuutta. 

On tärkeää tarjota opiskelijoille monipuolisia mahdollisuuksia kansainvälistymiseen, mutta tarvitaan myös lisätietoa siitä, missä määrin jopa vain 1–2 viikkoa kestävä vaihtojakso vahvistaa kansainvälisen osaamisen kehittymistä.  

Suomeen tulee vaihto-opiskelijoita enemmän kuin täältä lähtee

Suomeen tulevia vaihto-opiskelijoita oli vuonna 2023 jonkin verran enemmän kuin täältä lähteviä eli yhteensä hieman yli 11 000. Suomeen suuntautuvat, yli 3 kuukauden mittaiset ulkomaanjaksot ovat vähentyneet edellisvuodesta yli tuhannella, mutta vastaavasti lyhyitä jaksoja tehtiin noin tuhat enemmän. Suomeen suuntautuvia lyhytkestoisia ulkomaanjaksoja tulee yhtä paljon sekä ammattikorkeakouluihin että yliopistoihin. 

Koulutusalojen välillä on isoja eroja liikkuvuusaktiivisuudessa

Ammattikorkeakoulusektorilla aktiivisimmat ulkomaille lähtijät löytyvät palvelualoilta, taide- ja kulttuurialoilta sekä kasvatusaloilta, mikäli ulkomaanjaksolle lähtevien määrää tarkastellaan suhteessa alan uusien opiskelijoiden määrään. Tekniikan aloilla sekä kaupan ja hallinnon aloilla vaihto-opiskelu painottuu saapuviin opiskelijoihin, joita on lähteviä enemmän. 

Yliopistosektorilla aktiivisimmat ulkomaanjaksolle lähtijät suhteessa uusien opiskelijoiden määrään löytyvät kaupan ja hallinnon, yhteiskuntatieteiden sekä taide- ja kulttuurialoilta. Yliopistosektorilla saapuvia opiskelijoita on lähteviä enemmän lähes kaikilla aloilla, mutta erityisen selvästi kansainvälinen liikkuvuus painottuu saapuviin vaihto-opiskelijoihin tekniikan ja luonnontieteiden aloilla.  

Kaiken kaikkiaan ammattikorkeakoulusektorilla vuosittain ulkomaanjaksolle lähtevien määrä vastaa 11 % uusien opiskelijoiden määrästä. Näin tarkasteltuna yliopistosektorin opiskelijat ovat aktiivisempia ulkomaille lähtijöitä: ulkomaille lähtevien määrä vastaa yliopistoissa 20 % uusien opiskelijoiden määrästä. 

Vaihto-opiskelu Aasiaan herää hitaasti – Eurooppa yhä suosituin kohde

Yli kolme neljäsosaa opiskelijaliikkuvuudesta suuntautuu johonkin Euroopan maahan, ja lyhytkestoisista ulkomaanjaksoista lähes kaikki tehdään Euroopan sisällä. Suomeen suuntautuvassa kansainvälisessä liikkuvuudessa Euroopan valta-asema on tätäkin selvempi, sillä yli 80 prosenttia kaikista vaihto-opiskelijoista tulee jostakin Euroopan maasta. 

Euroopan osuus on viime vuodesta kuitenkin hieman pienentynyt ja Aasian vastaavasti kasvanut sekä lähtevissä että saapuvissa ulkomaanjaksoissa. Korona-aikana ulkomaanjaksot Aasiaan loppuivat lähes täysin, mutta ovat nyt hiljalleen lisääntymässä.

Monimuotoliikkuvuus lisääntyy

EU pyrkii tukemaan entistä enemmän monimuotoliikkuvuutta eli mahdollisuuksia yhdistää ulkomaanjaksoon myös virtuaalisia opintoja, jotka suoritetaan kotimaasta käsin. Virtuaalisten osioiden suosio onkin lisääntynyt vuodesta 2022, jolloin niitä tilastoitiin ensimmäistä kertaa. Vuonna 2023 jo 10 % Suomesta ulkomaille suuntautuvista ja 9 % ulkomailta Suomeen tulevista ulkomaanjaksoista sisälsi virtuaalisen osion. Virtuaalisen osion sisältävien ulkomaanjaksojen määrä on yli kaksinkertaistunut edellisvuodesta, ja niitä lisätään lähinnä lyhyisiin liikkuvuuksiin. 

Ammattikorkeakouluissa ulkomaanjaksoihin sisällytetään virtuaalisia osioita selvästi enemmän kuin yliopistoissa. 

Syitä laskeneeseen opiskelijaliikkuvuuteen on useita – avaimet liikkuvuuden lisäämiseen ovat pitkälti korkeakoulujen omissa käsissä 

Opetushallitus on työskennellyt opiskelijaliikkuvuuden edistämiseksi jo ennen koronapandemiaa liikkuvuusmäärien käännyttyä laskuun. Tehostettua kansallista yhteistyötä on tehty vuodesta 2022 alkaen yhdessä korkeakoulujen, opiskelijajärjestöjen ja opetus- ja kulttuuriministeriön kanssa. Tällöin on tunnistettu sekä syitä laskevaan liikkuvuuteen että keinoja liikkuvuusmäärien kääntämiseksi uudelleen nousuun.

Opiskelijat itse nostavat yhdeksi merkittäväksi vaihtoon lähtemisen esteeksi taloudelliset syyt. Tämä käy ilmi muun muassa Eurostudent VIII -tutkimuksesta. Taustalla saattaa olla myös epävarmuutta vaihdon vaikutuksista opintojen etenemiseen sekä tiedon puute, sillä opiskelijaliikkuvuuteen maksettavat apurahat ovat kuitenkin viime vuosina kasvaneet merkittävästi. Esimerkiksi vuonna 2022 Erasmus+ -ohjelman apuraha opiskelijavaihtojaksolle oli 488 euroa kuukaudessa, kun taas vaihtomäärien huippuvuonna 2016 se oli keskimäärin 236 euroa kuukaudessa. 
 
Korkeakoulujen johto näkee keskeisinä toimina liikkuvuuden lisäämiseksi joustavat, liikkuvuuden mahdollistavat opetussuunnitelmat ja toimivan opintojen hyväksiluvun, opiskelijoiden oikea-aikaisen ohjauksen ja kannustuksen vaihtoon sekä sen, että kansainvälinen liikkuvuus nähdään keskeisenä osana korkeakoulun strategista kansainvälistä yhteistyötä.

Kun huomioidaan korkeakoulujen autonomia ja vahva oma toimijuus, on opiskelijaliikkuvuuden lisääminen pitkälti korkeakoulujen omissa käsissä. Tämä edellyttää korkeakouluilta sitoutumista muun muassa edellä mainittuihin toimiin.
 

Lisätietoja:

Vastaava asiantuntija Anni Kallio, anni.kallio [at] oph.fi, puh. +358 29 5338696
Opetusneuvos Maija Airas, maija.airas [at] oph.fi, puh. +358 29 5338588