Uudet ravitsemussuositukset vaikuttavat myös kouluruokailuun ja opetukseen

Suomalaisten ruokatottumukset ovat parantuneet viime vuosikymmeninä, mutta ateriamme sisältävät edelleen liikaa suolaa ja tyydyttynyttä rasvaa sekä liian vähän kuituja. Kasvipainotteisempi ruokavalio eli täysjyväviljan, kasvisten, marjojen, hedelmien ja palkokasvien osuuden lisääminen edistäisi ihmisten ja ympäristön hyvinvointia. 

Valtion ravitsemusneuvottelukunta on julkaissut uudet kansalliset ravitsemussuositukset, jotta tilanne paranisi edelleen. Ravitsemussuositusten tavoitteena on lisätä tietoisuutta terveellisistä ruokavalinnoista ja niiden merkityksestä. Opetuksella ja kasvatuksella on siksi keskeinen rooli siinä, että erityisesti lapset ja nuoret omaksuvat terveelliset ruokavalinnat.

Kansallisissa suosituksissa tarkastellaan myös ruokakasvatusta, ravitsemusohjausta ja ravitsemusviestintää, joita koskevan osuuden valmistelua ravitsemussuositusten uudistuksessa johti opetusneuvos Marjaana Manninen Opetushallituksesta.

– Varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja oppilaitoksissa tehdään tärkeää työtä sen eteen, että uudet suositukset saadaan osaksi lasten ja nuorten arkea. Kouluruokaa syö noin 930 000 lasta, nuorta ja aikuisopiskelijaa päivittäin, minkä takia sen vaikutukset ruokailutottumuksiin ovat huomattavia. Uusissa suosituksissa painotetaan myös ruoan tuotannon ja kulutuksen ympäristövaikutuksia, joten ruokailussa tehdyt valinnat vaikuttavat ratkaisevasti suomalaisten hiilijalanjälkeen. Koulu- ja oppilaitosruokailu tarjoaakin erinomaisen tilaisuuden opettaa kestäviä ja eettisiä ruokailutottumuksia, sanoo Manninen.

Ruokakasvatus näkyy ruokailussa, opetussuunnitelmissa ja mediakasvatuksessa

Lasten ja nuorten ravitsemusterveyttä, arjen hallintaa ja kestävää elämäntapaa tuetaan jatkumona, joka alkaa varhaiskasvatuksessa ja jatkuu koulujen ja oppilaitosten ruokailussa sekä erityisesti kotitalouden, ympäristöopin ja terveystiedon opetuksessa. 
Ruokailut ovat tärkeä osa ruokakasvatusta, jossa huomioidaan arkirutiinit ja tuetaan tarkoituksenmukaista ateriarytmiä ja tasapainoista suhdetta ruokaan.

Ruokakasvatus on osa varhaiskasvatussuunnitelmia ja koulujen opetussuunnitelmia, ja sitä tehdään myös kodeissa ja harrastustoiminnassa. Ravitsemusohjaus ja -neuvonta kuuluu kaikille terveydenhuollon ammattihenkilöille.

– Ruokakasvatus ja ravitsemusosaaminen tulisi ottaa vahvemmin mukaan ravitsemus-, sosiaali- ja terveydenhuollon, ruokapalveluiden sekä varhaiskasvatuksen ammattilaisten ja opettajien koulutukseen. On tärkeää huolehtia siitä, että ruokapalveluissa on osaavaa työvoimaa myös tulevaisuudessa, sanoo Manninen.

Ravitsemusviestintä lisää ymmärrystä terveyttä edistävistä ja kestävistä ruokavalinnoista. Lapset ja nuoret ovat alttiita julkisessa keskustelussa leviäville terveysväittämille, jotka eivät aina perustu tutkittuun tietoon ja voivat olla jopa terveydelle haitallisia. Kasvatuksen ja koulutuksen tärkeänä tehtävänä onkin kehittää heidän taitoaan erottaa tieteelliseen näyttöön perustuvat väitteet mielipiteistä ja mainonnasta: ruoka- ja mediakasvatus antavat taitoja erilaisissa mediaympäristöissä näkyvien ravitsemusviestien arviointiin.

Ruokailua kehitetään uusien suositusten pohjalta

Kouluruokailu on olennainen ja vakiintunut osa suomalaista ruokakulttuuria; lähes kaikilla meistä on siitä kokemuksia. Nykyään kouluruoka maksaa keskimäärin 3,25 euroa oppilasta kohden päivässä. Koska kyse on julkisesta ruokapalvelusta, täytyy ruoan noudattaa kansallisia ravitsemussuosituksia.

Suositukset vaikuttavat kouluruokailun järjestämiseen, ruokalistojen suunnitteluun, ruoan valmistamiseen sekä ruokailutilanteeseen liittyvään ohjaukseen ja ruokakasvatukseen. Oppilaille tarjotaan tietoa terveellisistä ja kestävistä ruokavalinnoista ruokailun yhteydessä: oppilaat oppivat tunnistamaan terveellisiä annoksia ja tekemään tietoisia valintoja.
Suositusten seurauksena ruokalistoihin täytyy lisätä kasvipohjaisia ruokia ja terveellisiä rasvanlähteitä, kuten vähärasvaisia maitotuotteita. Ruoanvalmistuksessa voidaan suosia terveellisempiä vaihtoehtoja: vähennetään suolan ja sokerin käyttöä ja lisätään höyrytettyjä tai uunissa tehtyjä ruokia paistettujen tilalle. 

Makutottumuksiin voi vaikuttaa ruokakasvatuksella – esimerkiksi ottamalla oppilaita mukaan ruokalistojen suunnitteluun, tarjoamalla maistiaisia sekä korostamalla kasvisruokien terveys- ja ympäristövaikutuksia.

Kouluruokailu on ravintoa, yhteisöllisyyttä ja hyvinvointitauko

Kouluruokailu on enemmän kuin ravintoa: se on yhteisöllisyyttä sekä fyysistä ja henkistä hyvinvointia edistävä, virkistävä tauko koulupäivässä. Yhdessä syöminen kehittää vuorovaikutustaitoja ja sosiaalisuutta sekä kasvattaa arvostusta ruokaa ja ruokailua kohtaan.

Uudet suositukset ohjaavatkin kiinnittämään enemmän huomiota ruokailutilanteisiin, jotta ne tukisivat terveellisiä ruokailutottumuksia. Tämä tarkoittaa esimerkiksi ruokailulle varattavaa rauhallista ympäristöä sekä riittävää kestoa ja sopivaa ajoitusta.

– Joissakin kouluissa ruokailutauko kestää vain 15 minuuttia, mikä ei riitä rauhalliseen ruokailuun ja terveellisten ruokailutottumusten omaksumiseen. Ruokailuaikojen sijoittelu vaihtelee: lounasta saatetaan tarjota jo kello 10, mikä on koulupäivän keston kannalta aivan liian aikaista. Tällaiset epäkohdat ovat olleet tiedossa jo pitkään. Niiden korjaaminen on tärkeää oppilaiden hyvinvoinnin kannalta, painottaa Manninen.

Päivitämme ruokakasvatukseen liittyviä ohjeitamme, suosituksiamme ja materiaalejamme uusien suositusten mukaisiksi alkuvuoden 2025 aikana. Opettajille ja koulutuksen järjestäjille suunnatut aineistot julkaistaan Oph.fi-verkkosivuillamme.

Lisätietoja

• opetusneuvos Marjaana Manninen, Opetushallitus, puh. 0295 331 142, marjaana.manninen [at] oph.fi (keskiviikkona 27.11. tavoitettavissa klo 10.30–12.30, sen jälkeen voi jättää soittopyynnön Opetushallituksen mediapäivystykseen media [at] oph.fi, puh. 0295 331 703).