JOPPI-blogi: Tulevaisuuden työ vaatii joustavaa jatkuvaa oppimista

Maailman talousfoorumin The Future of Jobs -raportti kertoo, kuinka teknologian nopea kehitys ja työmarkkinoiden muutos ovat tehneet jatkuvasta oppimisesta välttämätöntä. 

Raportin mukaan työnantajat ovat entistä kiinnostuneempia osaamisperusteisesta rekrytoinnista pelkän tutkintoperustaisen sijaan. Tämä tarkoittaa sitä, että myös jatkuvan oppimisen polkujen ja mahdollisuuksien on oltava entistä ketterämpiä sekä yksilöllisempiä, jotta ne vastaavat niihin tarpeisiin, joita työnantajilla ja oppijoilla tulevaisuudessa on. 

Mitä taitoja tulevaisuudessa tarvitaan? 

Työntekijöistä 44 % tarvitsee taitojensa uudistamista tai parantamista ja kaksi kolmasosaa osaamisesta vanhenee vuoteen 2030 mennessä. Raportti peräänkuuluttaa mm. tekoälyosaamista, data-analytiikkaa sekä kyberturvallisuuteen liittyviä taitoja. Murroksessa oleva työelämä ei vaadi vain uusia teknisiä taitoja: työntekijöiltä halutaan luovaa ajattelua, resilienssiä, joustavuutta sekä uteliaisuutta ja taitoa elinikäiseen oppimiseen. 

Suomalaisilla aikuisilla on erinomaiset lähtökohdat jatkuvaan oppimiseen. OECD:n PIAAC (Programme for the International Assessment of Adult Competencies) -tutkimuksen mukaan suomalaisen aikuisväestön tulokset ovat huipputasoa koskien lukutaitoa, numerotaitoa ja ongelmanratkaisua. Erityisesti ongelmanratkaisutaidot ovat myös Future of Jobs -raportin mukaan tärkeässä roolissa, ja auttavat pärjäämään muutoksien keskellä. Hyvät perustaidot mahdollistavat uusien kokonaisuuksien haltuunoton sekä osaamisen päivittämisen kivuttomasti. 

Kuinka kohtaamme tulevaisuuden haasteet? 

Pienet osaamiskokonaisuudet voivat olla vastaus siihen, kuinka työtekijöiden taitoja voidaan uudistaa ja kehittää joustavasti.  

EU on julkaissut vuonna 2022 suositukset pieniä osaamiskokonaisuuksia koskien. Niissä korostetaan esimerkiksi oman oppimisen polkuja (eng. learning pathways), joka tarkoittaisi sitä, että oppija pystyy yhdistelemään kokonaisuuksia eri paikoista, ja kokonaisuudet rakentuisivat tosiaan täydentäen. Osaaminen myös tunnistettaisiin ja tulisi näkyväksi. Pienet osaamiskokonaisuudet mahdollistavat yksilöllisen, oman osaamisen polun siinä mielessä, että ne mahdollistavat jatkuvaa oppimista myös niille ryhmille, jotka voisivat muuten jäädä osaamisen kehittämisen ulkopuolelle.  

Suomessa pieniä osaamiskokonaisuuksia kehitetään muun muassa osana Uudistuva ja osaava Suomi 2021-2027 -ohjelmaan valtakunnallista jatkuvan oppimisen teemaa. Teeman tavoitteena on, että kaikilla on yhdenvertaiset mahdollisuudet jatkuvaan ja joustavaan oppimiseen. Koulutusjärjestelmä on entistä joustavampi, ja mahdollistaa jatkuvan oppimisen. Osaaminen myös tunnistetaan entistä paremmin, ja vastaa työelämän ja yhteiskunnan tarpeisiin. Teeman työn lisäksi OKM työstää pienten osaamiskokonaisuuksien kansallista viitekehystä, josta on julkaistu ensimmäinen luonnos, ja JOTPA:lla on käynnissä viitekehystä testaava pilotointi.  

Jatkuvan oppimisen välttämättömyys 

The Future of Jobs -raportti tekee selväksi, että jatkuva oppinen on jatkossakin välttämättömyys. Työnantajilta, työntekijöiltä ja koulutuksen järjestäjiltä vaaditaan proaktiivisuutta sekä sopeutuvuutta, kun muutokset ja esimerkiksi vihreä siirtymä vaativat osaamisen päivittämistä. Vain jatkuvaa oppimista kehittämällä sekä sen mahdollistavalla kulttuurilla yksilöt ja eri organisaatiot voivat varmistaa, että he pystyvät vastaamaan tulevaisuuden haasteisiin –  sekä tarttumaan mahdollisuuksiin.