"Kansainvälisyydestä emme tingi"
”Kansainvälisyydestä emme tingi” nousi toistuvaksi viestiksi kevätpäivien keskusteluissa. Ajatus kiteytti monen osallistujan näkemyksen siitä, että kansainvälinen yhteistyö on nyt tärkeämpää kuin koskaan.
Vuosittainen kokoontuminen osui aikaan, jolloin korkeakoulujen kansainvälistymistä tarkastellaan yhä enemmän vastuullisuuden, turvallisuuden ja arvojen näkökulmasta. Nämä teemat kulkivat mukana myös tapahtuman keskusteluissa.
Avauspuheessaan Helsingin yliopiston rehtori Sari Lindblom nosti esiin muutoksen, toimijuuden ja toivon – teemat, jotka resonoivat laajasti kevätpäivien keskusteluissa.
Hän kannusti osallistujia tunnistamaan oman toimijuutensa, riippumatta tehtävästä tai roolista:
"Teidän työnne on tullut entistä vaikeammaksi, mutta entistä välttämättömämmäksi. […] Te olette muutoksen katalyytteja."
Toivoon liittyen hän muistutti, että vaikka nuorten usko tulevaisuuteen on tutkimusten mukaan heikentynyt, korkeakoulutuksella on keskeinen rooli tiedon tuottajana ja yhteiskunnan rakentajana:
"Panostukset korkeakoulutukseen ovat panostuksia toivoon."
Tukea Ukrainan korkeakoulutukselle ja tulevaisuuden tarpeille
Painavat puheenvuorot Ukrainasta toivat kevätpäiville syvyyttä ja perspektiiviä. Ukrainan korkeakoulutuksen asiantuntijat toivat esiin maan korkeakoulusektorin tilannetta ja tulevaisuuden tarpeita.
Larysa Chovnyuk, Kiovan Mohyla-akatemian (National University of Kyiv-Mohyla Academy) kansainvälisten asioiden päällikkö, kuvasi korkeakoulujen toimintaa sodan keskellä ja painotti kansainvälisen yhteistyön merkitystä.
Hänen viestinsä suomalaisille korkeakouluille oli selvä: yhteistyön tulee olla konkreettista ja rakentua niin, että se mahdollistaa asiantuntijoiden paluun Ukrainaan, ehkäisee aivovuotoa ja tukee sekä korkeakoulutuksen että koko yhteiskunnan jälleenrakennusta.
Samalla on tärkeää huolehtia siitä, että ukrainalaiset asiantuntijat pysyvät mukana kansainvälisissä verkostoissa, joissa heidän kokemuksensa ja tietonsa kriisinkestävyydestä ovat korvamaattomia.
Keskusteluissa korostui, että kyse ei ole yksisuuntaisesta avusta vaan tasavertaisesta ja pitkäjänteisestä kumppanuudesta. Korkeakoulutuksen tulevaisuutta ja jälleenrakennusta rakennetaan yhdessä, ja yhteistyö ukrainalaisten kanssa nähdään tärkeänä koko Euroopan tulevaisuuden kannalta.
Korkeakoulutuksen visiotyö etenee
Kevätpäivät päättyivät Opetus- ja kulttuuriministeriön ylijohtaja Sirkku Linnan puheenvuoroon, jossa katse suunnattiin korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tulevaisuuteen. Ministeriö on käynnistänyt visiotyön, jonka tavoitteena on määrittää alan pitkän aikavälin suunta vuoteen 2040.
Ylijohtaja Linna kehotti yleisöä pysähtymään sen äärelle, kuinka paljon maailma on muuttunut vuodesta 2017 – ajasta, jolloin nykyinen visio vuoteen 2030 laadittiin.
Käynnissä olevan työn tavoitteena on tunnistaa ne toimenpiteet, joilla korkeakoulutuksen ja tutkimuksen tulevaisuuden tavoitteet voidaan saavuttaa muuttuvassa toimintaympäristössä.
"Vuosi 2040 voi tuntua kaukaiselta, mutta etsimme kestäviä ratkaisuja – emme nopeita korjauksia," Linna muistutti.
Kevätpäivät 2026 kutsuvat Kotkaan
Korkeakoulutuksen kehittämiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön liittyvät keskustelut jatkuvat myös tulevina vuosina.
Vuonna 2026 niitä syvennetään meren äärellä Kotkassa, jossa kevätpäivien isäntänä toimii Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk yhdessä Erasmus+ Eurooppalaiset yliopistot -allianssin, INGENIUMin, kanssa.
Luvassa on jälleen ajankohtaisia teemoja, kollegiaalista kohtaamista ja uusia näkökulmia kansainväliseen yhteistyöhön. Toivottavasti näemme siellä!