Kittiläläiset veivät koulumaailman digitaitoja ja ideoita muualle Eurooppaan

-    Idea sai alkunsa vuoden 2020 loppupuolella, jolloin elettiin vielä korona-aikaa, opettaja Ari Mäkinen Kittilästä kertoo. – Minuun otti yhteyttä portugalilainen Rui Baltazar, joka kysyi, olisimmeko kiinnostuneita hankkeesta, jossa edistetään digitaalisten välineiden ja metodien käyttöä koulutusalalla. Olin tietenkin heti innostunut, sillä olin itse juuri saanut suoritettua Apple Professional Learning Specialist -tutkinnon. 

Hankkeessa oli mukana kumppaneita Suomesta, Portugalista, Sloveniasta, Italiasta ja Romaniasta. Alun perin ajatuksena oli hyödyntää Mäkisen juuri hankkimaa Apple-laitteiden ja -sovellusten osaamista, mutta pian ilmeni, että eurooppalaisten hankekumppaneiden osaamisen lähtötaso olikin niin matala, että oli keskityttävä pikemminkin digitaalisten välineiden käytön ja menetelmien perusteiden omaksumiseen. Valmiuksien eroista eri puolilla Eurooppaa kertoo esimerkiksi se, että Lissabonin alueella on yhä laajasti käytössä kaapeli-tv myös opetuksen ja koulutuksen tarjoamiseen, ja Romaniassa taas käytettiin opetuksessa lähinnä paljon valmiita YouTube -videoita. 

Suomessa ollaan edellä koulutuksen digitalisaatiossa

Monissa Euroopan maissa opettajilla ja oppilailla onkin yhä vaikeuksia käyttää digitaalisia laitteita ja sovelluksia tai ainakin hyödyntää niiden koko potentiaalia, vaikka digitaalisuus olisikin jo mukana opetuksessa. Opettajien taidot saattavat usein rajautua Wordin, PowerPointin ja YouTuben käyttöön, eikä Etelä-Euroopassa ole saatavana tai ainakaan yleisesti käytössä vastaavia digitaalisia oppimateriaaleja tai oppimisalustoja kuin meillä Suomessa. 

Koska myös kittiläläisten hankekumppaneille Applen laitteet ja sovellukset osoittautuivat liian vaikeiksi käyttää, ja lisäksi laitekannan uusimisen tuomat kustannukset olisivat olleet heille ylivoimaisia, muodostui tavoitteeksi lopulta tarjota hankkeen ja sen tuotosten avulla eurooppalaisille opettajille, kasvattajille ja oppilaille uusia digitaalisia taitoja. Ja sen lisäksi näkymiä siihen, mitä kaikkia mahdollisuuksia digitalisaatio voi koulumaailmaan ja opiskeluun tuoda. 

-    Suomessa voidaan olla ylpeitä siitä, miten paljon digitaalista osaamista meillä on opettajien keskuudessa, ja kuinka monipuolisesti ja laajasti meillä osataan käyttää digitaalisuutta kouluissa opetuksen tukena. Eurooppalaiset kumppanimme olivat hämmästyksissään siitä, miten hienosti Suomessa on nämä asiat järjestetty ja miten hyvin kaikki täällä toimii. 
Esimerkiksi Kittilässä kunta on jo vuosia sitten hankkinut jokaiselle oppilaalle omat iPadit, ja ne ovat opetuksen apuvälineenä lähes päivittäin. Ensimmäinen sarja iPadeja otettiin käyttöön jo ennen koronapandemiaa, vuonna 2016. Digitaalisten materiaalien ja alustojen käyttö on Kittilässä jo korvaamaton osa opetusta. 

-    iPadien avulla pääsemme hetkessä vaikkapa tunnelmaan jossakin eurooppalaisessa suurkaupungissa. Myös esimerkiksi kirjat alkavat olla meillä pienessä koulussa jo aika vanhoja, ja käymme sen takia usein etsimässä verkosta tuoreimpia tietoja. Kaikille oppilaille on hankittu kunnan puolesta iPadit, sillä meistä on tärkeää, että kaikilla oppilailla on käytössään samanlaiset laitteet, joissa on ajanmukaiset päivitykset. 

Koulutuksissa käytiin läpi konkreettisia esimerkkejä

Hanketapaamisia, opettajille suunnattuja koulutuksia ja workshopeja järjestettiin hankkeen aikana sekä Suomessa että Sloveniassa. Opettajat saivat käytännön koulutusta digilaitteiden kuten iPadien käytössä sekä ideoita ja konkreettisia esimerkkejä siitä, miten virtuaali- ja lisättyä todellisuutta voidaan hyödyntää opetuksessa.

-    Hankkeessa järjestettiin kaksi kurssia. Sloveniassa pienessä maalaiskoulussa tutustuimme mm. robotiikkaan, virtuaalitodellisuuteen sekä 3-D-tulostukseen ja sen käyttöön opetuksessa. Täällä Kittilässä opetin muille iPadin käyttöä ja Applen sovelluksia, joita voidaan hyödyntää myös oppimateriaalien tuottamisessa. 

MOOC-verkkokurssista kaikille oppia koulumaailman digitalisaatioon

Yksi hankkeen ehkä tärkeimpiä tuloksia oli kaikille avoin verkkokurssi eli MOOC (Massive Open Online Course), jonka avulla kuka tahansa opettaja voi kehittää omaa digitaalista osaamistaan. ”Do It Yourself MOOC” -kurssilla on tähän mennessä ollut maailmanlaajuisesti yli 500 osallistujaa, ja se on saatavana verkossa vielä viisi vuotta hankkeen päättymisen jälkeen. 

Hankkeesta on myös julkaistu tieteellisiä artikkeleita ja lisäksi e-kirja parhaiksi havaituista digitaalisista käytännöistä. Tärkeä osa hanketta oli opettajien koulutuksen digitalisaatiota koskevien tarpeiden ja lähtötason kartoittaminen haastattelututkimuksella heti hankkeen alussa sekä eurooppalaisten hyvien käytäntöjen kokoaminen. Näistä italialaiset ja romanialaiset yliopistotutkijat kokosivat tutkimusraportin. 

Opettajien itseluottamus ja digitaalinen osaaminen lisääntyivät

Opettajilta saadun palautteen mukaan hanke lisäsi heidän digitaalista osaamistaan ja lisäksi paransi itseluottamusta ja rohkeutta digitaalisuuden hyödyntämiseen opetuksessa. Hankkeessa rakennettiin myös verkosto, jossa organisaatiot eri puolilla Eurooppaa voivat vaihtaa ajatuksia ja hyviä käytäntöjä opetuksen ja koulutuksen digitalisaatiosta. 

-    Hankkeen piti olla alkuperäisen suunnitelman mukaan kaksivuotinen. Koronapandemian sekä projektikumppanin äkillisen vakavan sairastumisen vuoksi hankkeen käynnistyminen viivästyi puolisen vuotta. Haimme projektille jatkoaikaa ja näin hanke kesti kokonaisuudessaan kolme vuotta.

Hankkeen päättymisen jälkeen kumppanit ovat olleet tiiviisti yhteydessä. Suunnitteilla on jo uusi hanke, joka tällä kertaa porautuisi syvemmälle digitalisaatioon, digitaaliseen osaamiseen ja sen ajankohtaisiin teemoihin kuten tekoälyn hyödyntämiseen.

Teksti: Aino Kivelä