Noin 63 000 nuorta päättää tänä keväänä perusopetuksen

Keväällä 2025 noin 63 000 yhdeksäsluokkalaista saa perusopetuksen päätökseen, mikä on suunnilleen saman verran kuin vuosi sitten. Oppilasmäärä vuosiluokilla 7–9 on ollut viime vuosina hienoisessa kasvussa, vaikka ekaluokkalaisten ikäryhmä pienenee. Yhdeksäsluokkalaisista runsas 5 % on ruotsinkielisiä.

Ikäluokkien kokoon vaikuttavat sekä syntyvyys että maahanmuutto. Perusopetuksen päättävistä nuorista 10 % puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Vieraskielisten osuus yhdeksäsluokkalaisista on kasvanut kolmessa vuodessa 1,5 prosenttiyksiköllä. Erityisen runsaasti vieraskielisiä on Uudenmaan kouluissa: heidän osuutensa kaikista maakunnan oppilaista on 18 %.

Perusopetuksen oppimäärän suorittaa vuosittain lisäksi noin 1 300 henkilöä aikuisten perusopetuksessa.

Kevään uusia ylioppilaita yli 25 000

Ylioppilastutkintolautakunnan tietojen mukaan uusia ylioppilaita valmistuu tänä keväänä noin 25 400, mikä on hieman enemmän kuin vuotta aiemmin. Määrä sisältää 13. toukokuuta mennessä lukion oppimäärän suorittaneet: se kasvaa vielä jonkin verran, kun opiskelijat saavat suoritettua puuttuvia opintojaan. 

Valmistuvista naisia on 57 % ja miehiä 43 %. Ruotsinkielisistä lukioista valmistuu hieman yli 2 000 uutta ylioppilasta.

Erityisesti vieraiden kielten pitkien oppimäärien ylioppilaskokeisiin ilmoittauduttiin viime vuotta enemmän. Suuntaus näkyy lukion ainevalinnoissa, sillä muutaman viime vuoden aikana kielten pitkien oppimäärien suoritukset lukion oppimäärän suorittaneilla ovat kasvaneet 2 %. 

Esimerkiksi venäjän pitkän oppimäärän suorittaneiden osuus on kasvanut vuodesta 2020 yli 10 %. Espanjan pitkän oppimäärän suorittaneiden määrä on puolestaan noussut yli kolmanneksella, mutta sen suoritusmäärät jäävät kokonaisuudessaan pieniksi.  

Lukion suoritusajat pidentyvät, ja lukio suoritetaan yhä useammin kolmea vuotta pidemmässä ajassa. Syksyllä 2020 lukion aloittaneista jo yli 11 % suoritti lukion 3,5 vuodessa, kun aiemmin vastaava luku on ollut noin 10 %. Osuus vastaa noin 4 000 opiskelijaa. 

Ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista valmistuvien määrä näyttäisi olevan nousussa

Ammatillisessa koulutuksessa opiskelevia valmistuu läpi vuoden. Kevätlukukauden 2025 aikana valmistuneiden kokonaismäärä on tiedossa vasta heinäkuun alussa, koska opiskelijoita valmistuu vielä kesäkuussa.

Viime vuonna valmistuneita oli noin 72 000, mikä on 3 500 enemmän kuin vuonna 2023. Erityisesti ammatti- tai erikoisammattitutkinnon suorittaneita oli entistä enemmän: vuonna 2024 heitä valmistui 26 500, vuotta aiemmin 23 800.

Ammatti- ja erikoisammattitutkintojen suoritusmäärien kasvu näkyy myös alakohtaisesti. Etenkin tekniikan alan kaltaisilla suurilla aloilla ammatti- ja erikoisammattitutkinnoista valmistuneiden määrä kasvoi vuosien 2023 ja 2024 välillä 20 %, mikä henkilömäärällä mitattuna tarkoittaa 800 valmistunutta. Tekniikan alaan kuuluva kone-, prosessi-, energia- ja sähkötekniikka tuotti yli 30 % enemmän valmistuneita.

Vuoden 2024 keväällä valmistuneista 28 000 sai todistuksensa touko-kesäkuussa (2 000 enemmän kuin 2023), joka on yleisin ajankohta ammatillisesta koulutuksesta valmistumiselle. Syksyisin elo-joulukuussa opintonsa päättää noin 24 000 opiskelijaa.

Tiedotteessa annetut luvut perustuvat tilastopalvelu Vipusen ja Tilastokeskuksen tilastoihin. Osa Vipusen tilastoista on KOSKI-tietovarantoon pohjautuvia päivittyviä raportteja.

Lisätiedot

• Tilastot perusopetuksen oppilaista: erityisasiantuntija Irma Garam, p. 029 533 8549, irma.garam [at] oph.fi (irma[dot]garam[at]oph[dot]fi)
• Tilastot lukiokoulutuksesta valmistuvista: erityisasiantuntija Jenna Nieminen, p. 029 533 1351, jenna.nieminen [at] oph.fi (jenna[dot]nieminen[at]oph[dot]fi)
• Tilastot ammatillisesta koulutuksesta valmistuvista: erityisasiantuntija Siru Korkala, p. 029 533 8610, siru.korkala [at] oph.fi (siru[dot]korkala[at]oph[dot]fi)