Nuorisotyö hyppää digitalisaation kyytiin − VR-lasit ja tekoäly tarjoavat uusia ulottuvuuksia nuorisotyöhön ja nuorten kohtaamiseen

Nurmeksessa sijaitsevassa Hyvärilässä oli jo kokemusta digitaalisuuden onnistuneesta hyödyntämisestä. Kun koronapandemia sulki nuorisotilat keväällä 2020, saatiin diginuokkari eli digitaalinen nuorisotila saman tien auki ja nuorisotyö verkossa käyntiin. Diginuokkaria toteuttaa Nurmeksessa Nuorten Kulma eli Hyvärilän paikallinen nuorisotyö. 

-    Ei kuitenkaan voida pysähtyä siihen, mitä on jo tehty. Koska digitaalisuutta voidaan hyödyntää vielä niin paljon enemmän, haluamme aktiivisesti kehittää digitaalista nuorisotoimintaa eteenpäin, kansainvälisten asioiden koordinaattori Ekaterina Sysoeva Hyvärilän nuorisokeskuksesta sanoo. 

Hyvärilän toteuttamassa “AI ja VR in youth work – training for youth workers and decision makers” -hankkeessa toteutettiin nuorisotyöntekijöille ja päättäjille koulutus, jossa tarjottiin perusteet tekoälystä ja virtuaalitodellisuudesta. Monesti nuorisoala on viimeisten joukossa, kun yhteiskunnassa otetaan käyttöön uutta tietoa tai uusia teknologioita. Niinpä nuorisotyöntekijät ovat helposti jäljessä esimerkiksi digitalisaatiosta, vaikka toisaalta kohderyhmä eli nuoret ovat jo verkossa. Digiosaamiselle on siis kiireesti tarvetta myös nuorisotyössä.  

Koulutukseen osallistuneiden nuorisotyöntekijöiden lähtötasot olivat digitalisaation suhteen erilaiset. Monilla saattoi lisäksi olla pelkoja digitaalisten välineiden käyttöä kohtaan: onko itsellä riittävästi osaamista tulla mukaan, jos omassa työssä ei niitä ole aiemmin juurikaan käyttänyt. Siksi liikkeelle lähdettiin perusteista.

-    Koulutuksessa aloitettiin ihan perusasioista kuten mitä on tekoäly, mitä on virtuaalinen todellisuus, ja miten näitä käytetään tietoturvallisesti. Käytimme ja kokeilimme tekoälyä ihan normaaleissa nuorisoalan työtehtävissä ja reflektoinnissa, ja myös uusien ideoiden keksimiseen. Kysyimme tekoälyltä esimerkiksi, mitä kaikkea nuorisotyössä voisi tehdä ja pohdimme, miten nuorisotyöhön kuuluvia toimistotehtäviä voisi tehostaa tekoälyn avulla. 

Päätöksentekijöitä otettiin mukaan koulutukseen siksi, että he näkisivät, mihin kaikkeen hyödylliseen esimerkiksi VR-laseja voi nuorisotyössä käyttää. Jos päätöksentekijöillä ei ole digiosaamista, he saattavat luulla, että virtuaalitodellisuus on vain jokin hauskanpitojuttu. Tällöin nuorisotyöntekijät eivät saa käyttää siihen työaikaa. 

-    Taustalla saattaa myös olla ajatus, että me nuorisotyössä emme tarvitse digitaalisia laitteita, koska me emme ole niitä digi-asiantuntijoita. Siksi halusimme näyttää, mitä asioita ihan kaikki voivat hyödyntää nuorisotyössä, vaikka ei olisikaan digialan ammattilainen.

Koulutuksen tuloksena asiasta innostuivat myös ne, jotka olivat aiemmin pelänneet teknologian käyttämistä nuorisotyössä tai eivät vielä olleet ymmärtäneet, mihin kaikkeen sitä voisi käyttää. 

-    On paljon eri tapoja, miten verkkoa voidaan käyttää nuorisotyön apuna. Esimerkiksi sellaisissa tilanteissa, kun nuorilla on ahdistusta tai he asuvat syrjäisessä paikassa, voivat nuorisotyöntekijät käyttää näissä tilanteissa teknologiaa apuna. 

Yksi digitaalisuuden hyödyntämisen este saattaa olla se, että koetaan, että nuorisotyöntekijöiden pitäisi aina järjestää jotakin kasvokkain. Kun nuoret ovat muutenkin liikaa ruudulla, niin ajatellaan helposti, että on pelkästään huono juttu, jos toimintaa siirretään verkkoon. 

-    Näitä mielipiteitä kuulee usein, mutta onko se kuitenkaan koko totuus, Sysoeva pohtii. – Virtuaalisen todellisuuden avulla voidaan saada nuoria osallistumaan myös kasvokkain. Se voi olla hyvä ensimmäinen vaihe saada nuoria mukaan myös paikan päällä tapahtuvaan toimintaan.  

Nurmeksessa on esimerkiksi mietitty, voisiko virtuaalitodellisuutta hyödyntää virtuaalisen nuorisotilan muodossa. Tälle hankkeelle on jo haettu rahoitusta. 

-    Virtuaalinen nuorisotila on vielä idean astella, mutta perusajatuksena on se, että virtuaalinen todellisuus mahdollistaa niin paljon. Sen avulla ovat mahdollisia esimerkiksi työhaastattelu-simulaatiot, muut elämäntilanne-simulaatiot sekä työskentely ahdistuneiden nuorten ja sellaisten nuorten kanssa, jotka eivät syystä tai toisesta pääse oikeaan nuorisotilaan. 

Nuoret voivat ideoida ja rakentaa virtuaalisen nuorisotilan itse. Näin toiminta on alusta lähtien nuorten osallistumista ja osallistamista. Tästä kaikesta karttuva osaaminen tuo nuorille hyötyä: he oppivat hyödyntämään teknologiaa itse, ja näin heillä on jatkossa paremmat mahdollisuudet esimerkiksi työelämässä. 

-    Haluamme näyttää, että teknologia kuuluu kaikille, myös nuorisotyöhön. Ei myöskään ole niin, että joku on liian vanha tai liian luontoihminen, vaan jokainen voi hyötyä teknologiasta. Lisäksi haluamme tuoda nuorisotyöhön lisäarvoa niin, että nuorisotyöntekijät pysyvät ajan tasalla kehittämisessä ja nuorisotyö pysyy ajankohtaisena. Ei voida aina käyttää vain tuttuja juttuja, vaan meidän pitää pysyä ajan tasalla ja mennä eteenpäin − miten muuten voimme saada nuoria mukaan? Nuorisotyö ei voi toimia eri ajassa tai eri tasolla kuin muu yhteiskunta; emme voi olla muusta yhteiskunnasta jälkijunassa. 

Teksti: Aino Kivelä