Uutinen

Ukraina kehittää ammatillista koulutusta kohti osaamisperusteisuutta

Kansainvälisyys Ammatillinen koulutus Ukraina
Elokuun toisella viikolla järjestettiin Puolan Lublinissa täydennyskoulutusta ukrainalaisille ammatillisille opettajille osana Opetushallituksen koordinoimaa Bridge2Skills-projektia. Koulutuksessa keskityttiin osaamisperusteiseen ammatilliseen koulutukseen ja etsittiin yhdessä vastausta kysymykseen mitä osaamisperusteisuus tarkoittaa.
Ryhmä kansallispukuisia ukrainalaisia istuu neuvottelupöydän ympärillä
Ammattiopettajia Ternopilin alueelta.

Noin sadan opettajan ryhmä Ternopilin, Volin ja Kiovan alueilta sekä Kiovan kaupungista oli matkustanut bussilla itäiseen Puolaan Lublinin kaupunkiin Bridge2Skills -projektin ensimmäistä opettajien lähiopetusjaksoa varten. Koulutusviikko käynnistyi vaikuttavalla hetkellä: osallistujat nousivat seisomaan ja hiljentyivät minuutiksi kunnioittamaan isänmaan puolustajia – tapa, josta on tullut osa ukrainalaista arkea sodan alettua. Tämä muistutti konkreettisesti sodan vaikutuksista osallistujien elämään ja koulutuksen merkityksestä kriisin keskellä.

Bridge2Skills –hanketta rahoittaa Suomen ulkoministeriö. Hankkeessa kehitetään ammatillisia tutkintoja sekä ammatillisten oppilaitosten johdon ja opettajien valmiuksia tarjota ammatillista koulutusta, joka vastaa Ukrainan työmarkkinoiden nykyisiä ja tulevia tarpeita. Hanke tukee Ukrainan ammatillisen koulutusjärjestelmän kehittämistä kohti eurooppalaista koulutuspolitiikkaa ja suosituksia. Opettajien lisäksi projektissa koulutetaan koulujen johtajia, ja koulutus on suunniteltu tiiviissä yhteistyössä Ukrainan opetus- ja tiedeministeriön ammatillisen koulutuksen osaston asiantuntijoiden kanssa. 

Opettajien lähikoulutus toteutettiin Hämeen ammattikorkeakoulun ja Jyväskylän ammattikorkeakoulun yhteistyönä. Koulutuksen aikana osallistujat perehtyivät osaamisperusteisuuden keskeisiin teemoihin: oppimisprosessiin, arviointiin ja osaamisidentiteettiin. Työpajoissa pohdittiin muun muassa, miten suurissa ryhmissä voidaan vastata yksilöllisiin tarpeisiin, miten työelämä voidaan kytkeä arviointiin ja miten osaamisperusteinen näyttökoe voidaan toteuttaa Ukrainan lainsäädännön puitteissa.

Koulutuksen lopuksi opettajat aloittivat omien osaamisperusteisten kurssien suunnittelun, joiden kehittämistä he jatkavat edelleen verkko-opetuksen tuella. Kurssit esitellään ensi vuoden lähijaksolla. Osallistujat kokivat suunnittelutyön innostavana, mutta tiedostivat myös haasteet: koulutusideat on vielä myytävä omien koulujen johdolle ja resursointi on epävarmaa.  Ukrainan opetus- ja tiedeministeriön ammatillisen koulutuksen osaston edustaja Viktoriia Karbysheva vastasi huoleen toteamalla, että uusi laki tuo koulutuksen järjestäjille enemmän itsenäisyyttä ja mahdollistaa tiiviimmän yhteistyön työnantajien kanssa.

Bridge2Skills on jatkoa aiemmalle EU4Skills-hankkeelle, ja se osoittaa Suomen pitkäjänteistä sitoutumista Ukrainan ammatillisen koulutuksen tukemiseen. Vaikka koulutus järjestettiin Puolassa, sen sydän sykki Ukrainalle – Slava Ukraini!

Osallistujien kokemuksia

Seuraamme alla olevien neljän ammattiopettajan polkua kohti osaamisperusteista ammattiopettamista koko Bridge2Skills - projektin ajan.

Taras Diachun

Ternopilin ammatillinen oppilaitos sotilaallis-liikunnallisella painotuksella, opetettava aine: Ukrainan puolustus

Man with dark hair and beard sitting at a desk smiling at the camera

Taras Diachunin opettama aine Ukrainan puolustus kuuluu pakollisena osana kaikkiin tutkintoihin ja on osa kansalaiskasvatusta. Taras tiesi jo ennen koulutusta, että suomalainen koulutusjärjestelmä on hyvin arvostettu ja tämä käsitys vahvistui lähiopetuksen aikana. Etenkin henkilökohtaisen opintosuunnitelman laatimisen hän haluaisi ottaa mukaansa Ukrainaan suomalaisesta koulutusjärjestelmästä, mutta toisaalta hän mietti, miten hänellä olisi aikaa tehdä jokaiselle oppilaalle oma opintosuunnitelmansa.  

 

Myroslava Dyka

Volinin alue, Kovelin koulu, opetettava aine: historia, kansalaistaito

Blonde woman sitting at a table smiling

Myroslava Dykaa arvelutti koulutuksen alussa uusi osaamisperusteinen lähestymistapa, mutta hän ymmärtää nyt nykyaikaisen tiedon merkityksen. Hänen oppilaansa tulevat Ukrainan uudesta peruskoulujärjestelmästä (the New Ukrainian School ) ja Myroslavan mielestä myös ammattikoulutuksen pitää uudistua ja vastata oppilaiden vaatimuksiin modernista ammattiin opiskelusta.  Verrattaessa Suomen ja Ukrainan ammattikoulutusta Myroslava arvioi Suomen opetuksen paljon käytännönläheisemmäksi. Erityisoppilaiden integroimista hänen nykyisessä koulussaan hän pitää hyvin vaikeana, koska koulu ei ole esteetön eikä apuna ole esimerkiksi viittomakielen tulkkeja saavutettavan opetuksen toteuttamiseksi.

 

Iryna Oleshko

Kiovan kaupunki, Taidesuunnittelun ammatti-instituutti, opetettava aine: korujen suunnittelu ja valmistus 

Young woman with long dark hair standing looking at the camera

Iryna Oleshkolle koulutus on ensimmäinen kerta Ukrainan rajojen ulkopuolella. Iryna pitää suomalaisen koulutuksen rakenteesta, jossa edellisen osuuden päälle rakennetaan uusi ja näin laajennetaan osaaminen koko tutkintoon. ”Ensin suunnitellaan mitä oppilaan tulisi tietää ja sen jälkeen, miten ja mistä osaaminen saadaan”, kiteytti Iryna lähiviikon sisällön. Suomalaisesta järjestelmästä hän ottaisi mukaansa Ukrainaan ensimmäiseksi oppilaiden arviointijärjestelmän. Irynalla on myös kokemusta autistisesta oppilaasta, joka piti toistosta eikä pystynyt lopettamaan työvaihetta. Työpajalla tilanne vaati jatkuvaa seurantaa opettajalta, koska avustajaa tai tukihenkilöä ei ollut. 

 

Ivan Kholodko

Kiovan alue, Borispilin ammatti-instituutti, opetettava aine: pintakäsittely 

Man in a white traditional Ukrainian shirt talking to a microphone

Ivan Kholodko harmitteli, ettei osaa riittävän hyvin englantia seuratakseen opetusta. Vaikka tulkkaus oli järjestetty hyvin, hän koki, että jotain sisällöstä menetettiin kääntämisen kautta.  Ivan koki osaamisen määrittelyn terminä vaikeaksi. Joka koulutuspäivänä osaamista käsiteltiin vähän eri näkökulmasta. Hän koki vertaisoppimisen muiden osallistujien kanssa kuitenkin auttaneen termin määrittelyssä ja sisäistämisessä. Suomalaisessa ammattiopetuksessa Ivan arvosti eniten henkilökohtaista näkökulmaa: henkilökohtaistamista opetussuunnitelman teossa ja sen toteuttamisessa arviointiin asti.  Erityisoppilaista Ivanilla oli kokemusta aikaisemmassa ammatissaan kemian opettajana, myös ammattikoulupuolella hän on nähnyt CP-vammaisen oppilaan, joka ei kuitenkaan ollut hänen opetusryhmässään.
 

Teksti: Torun Eklund ja Halyna Bondaruk