Verkosto2026 tukee jatkuvan oppimisen ja pienten osaamiskokonaisuuksien kansallista kehittämistä

Sitran vuoden 2026 megatrendien mukaan digitalisaatio ja tekoäly muuttavat työelämää ja osaamistarpeita vauhdilla. Osaaminen vanhenee yhä nopeammin, mikä korostaa jatkuvan oppimisen merkitystä.

Muuttuva työelämä edellyttää työntekijöiltä osaamisen jatkuvaa kehittämistä ja uudistamista. Samalla kasvaa tarve joustaville oppimismahdollisuuksille ja osaamisen päivittämiselle työn ohessa sekä erilaisissa elämäntilanteissa. Tämä edellyttää koulutukselta, työelämältä ja yhteiskunnalta ratkaisuja, jotka tukevat jatkuvaa oppimista.

Pienet osaamiskokonaisuudet ovat rajattuja opintokokonaisuuksia, jotka ovat yksi keino hankkia nopeasti ja joustavasti uutta osaamista pitkän tutkintokoulutuksen sijaan. Myös yrityksissä on kasvanut kysyntä täsmällisille ja nopeasti hyödynnettäville koulutusratkaisuille.

Opetus- ja kulttuuriministeriö kehittää parhaillaan kansallista viitekehystä korkeakoulujen pienten osaamiskokonaisuuksien tunnistamisen, suunnittelun, toteutuksen ja arvioinnin sekä laadun varmistamisen tueksi. Viitekehys perustuu Euroopan unionin micro-credentials-suositukseen (2022). Tavoitteena on, että pienet osaamiskokonaisuudet eivät ole irrallinen kokonaisuus, vaan ne täydentävät, joustavoittavat ja uudistavat myös tutkintokoulutuksen sisältöjä ja rakenteita.

Viitekehyksen valmistelua on tukenut Opetushallituksen JOPPI Jatkuvan oppimisen Suomi ESR+ -hankkeen organisoima Verkosto2026-työskentely, joka mahdollistaa keskustelun ja havaintojen kokoamisen jatkuvan oppimisen eri näkökulmista.

– Verkosto2026-työskentely on osoittanut, että eri koulutusmuotojen edustajat pitävät tärkeänä yhteistä keskustelua ja kokemusten vaihtoa. Yhteisen ymmärryksen rakentuminen jatkuvan oppimisen tulevaisuudesta auttaa kehittämään ratkaisuja, jotka vastaavat sekä oppijoiden että työelämän tarpeisiin, arvioi erityisasiantuntija Marjo Äikäs Opetushallituksesta.

Yhteinen työskentely selkeytti kokonaiskuvaa jatkuvasta oppimisesta 

Verkosto2026-työskentelyyn osallistui kevään aikana yli 100 jatkuvan oppimisen kehittäjää ja asiantuntijaa korkeakouluista, ammatillisesta koulutuksesta ja vapaasta sivistystyöstä. He käsittelivät ryhmissä jatkuvan oppimisen kehittämistyössä esiin nousseita näkemyksiä ja havaintoja.

Yksi ryhmistä keskittyi korkeakoulujen pienten osaamiskokonaisuuksien viitekehystyöhön. Pienet osaamiskokonaisuudet nostettiin keskeiseksi kehittämiskohteeksi jo vuonna 2022 julkaistussa korkeakoulujen jatkuvan oppimisen strategiassa.

Yhteisen ymmärryksen rakentuminen jatkuvan oppimisen tulevaisuudesta auttaa kehittämään ratkaisuja, jotka vastaavat sekä oppijoiden että työelämän tarpeisiin

– Keskusteluissa tunnistettiin tarve vahvistaa yhteisiä periaatteita pienten osaamiskokonaisuuksien suunnittelussa ja kuvaamisessa. Viitekehys voi tukea yhteisten periaatteiden muodostumista, ja jättää samalla tilaa erilaisille toteutustavoille. On tärkeää, että korkeakouluissa huomioidaan myös viitekehystä edeltänyt kansallinen kehittäminen ja siinä syntyneet linjaukset ja kokemukset, Äikäs sanoo. 

OKM on saanut palautetta viitekehysluonnokseen myös Jatkuvan oppimisen palvelukeskuksen (JOTPA) piloteista sekä valtakunnallista jatkuvan oppimisen teemaa toteuttavista ESR+-rahoitteisista kehittämishankkeista. 

– Verkosto2026-teemaryhmien havainnot olivat hyvin samansuuntaisia kuin muilta sidosryhmiltä saamamme palaute. Tämä tukee sitä, että kehittämistyössä on tunnistettu oikeita kysymyksiä viitekehyksen jatkotyöstöä varten, arvioi opetusneuvos Päivi Bosquet opetus- ja kulttuuriministeriöstä.

Pienten osaamiskokonaisuuksien viitekehys etenee seuraavaan vaiheeseen syksyllä

Teemaryhmissä keskusteltiin myös jatkuvan oppimisen tunnettuudesta ja viestinnästä, verkostojen jatkuvuuden tärkeydestä sekä väyläopintojen kehittämisestä ammatillisen koulutuksen ja ammattikorkeakoulun välillä. Väyläopinnot tukevat jatkuvaa oppimista, mutta niiden toteutuksessa on edelleen alueellista ja järjestäjäkohtaista vaihtelua.

Teemaryhmien havaintoja esiteltiin JOPPI-hankkeen järjestämässä Kehittämistyön ääni – teemoja jatkuvasta oppimisesta -tilaisuudessa toukokuussa. Opetus- ja kulttuuriministeriö hyödyntää havaintoja valmistellessaan pienten osaamiskokonaisuuksien viitekehyksen seuraavaa versiota. Sitä esitellään syksyn 2026 Kehittämistyön ääni -tilaisuudessa.

Jatkuva oppiminen on yksi opetus- ja kulttuuriministeriön johtamista valtakunnallisista, strategisista teemoista osana Uudistuva ja osaava Suomi 2021–2027 -ohjelmaa.

Lisätiedot:

Marjo Äikäs
Erityisasiantuntija
marjo.aikas [at] oph.fi
p. 029 5331 651