2020-luvun eurooppalaisuus on aktiivista arvojen mukaista toimintaa

Blogi
Kansainvälistyminen Erasmus+ Erasmus+ nuorisoalalle Youth in Action Erasmus+ liikunnalle ja urheilulle – Sport Euroopan solidaarisuusjoukot Kansalaisten Eurooppa Luova Eurooppa
Eurooppaa on kohdannut paitsi maailmanlaajuinen pandemia myös koko joukko muita vakavia globaaleja haasteita. Aktiivista kansalaisuutta rakentavat EU-ohjelmat tarjoavat konkreettisen väylän ratkoa haasteita yksilön, organisaation ja paikallisyhteisön tasolla – samalla kansainvälisesti ja osallistavasti uudenlaista toimintakulttuuria rakentaen.

Alviina Alametsä ja Olli-Pekka Heinonen

Kahden henkilön jalat rantavedessä. Erasmus+

Koronaviruspandemia on osaltaan kiihdyttänyt epätasa-arvoistumisen, henkisen pahoinvoinnin, osattomuuden tunteen ja ilmastokriisin kaltaisia kehityskulkuja. Pohjustaessaan Saksan alkavaa puheenjohtajakautta Saksan liittokansleri Angela Merkel totesi Euroopan unionin olevan historiansa vakavimpien haasteiden edessä.

Koronapandemian vaikutukset läpileikkaavat kokonaisia yhteiskuntia. Esimerkiksi kulttuuri- ja urheilusektorit sekä nuorisoala ovat kärsineet merkittävästi. Myös monen yksittäisen nuoren unelmat, tulevaisuus ja nykyisyys ovat romuttuneet, kun koronakriisin aiheuttama työttömyys on osunut rajusti nuoriin. Silti nuoret ovat tutkitusti EU-myönteisiä, joskin myös vakavasti aliedustettuja poliittisessa päätöksenteossa.

Moni toivoo ja odottaa EU:n yhteisiä toimia ilmastokriisiin, talouteen ja ihmisoikeuksiin liittyen. Euroopan unionilla on nyt tärkeä vastuu.

EU-ohjelmat luovat edellytyksiä vastata haasteisiin

Osa vastuunkannosta liittyy keinoihin saada kansalaiset toimimaan yhteisen päämäärän eteen. Euroopan unionin vallankäytön työkalupakkiin lukeutuu velvoittavien normien säätäminen, mutta vahvoihin sanktioihin ja EU-instituution auktoriteettiin tukeutuminen voi lopulta syödä luottamusta ja kansalaisten suosiota. Toinen keino on vedota järkeen esimerkiksi erilaisilla informaatiokampanjoilla. Niiden teho voi kuitenkin osoittautua heikoksi, mikäli ajatusmallien ja mielipiteiden muovaamisessa ei onnistuta.

Vähemmän tunnettu mutta resurssitehokas ja vaikuttava keino on EU-ohjelmat, joilla tuetaan ja resursoidaan aikamme haasteiden ratkomiseen osallistuvia kansalaisyhteiskunnan toimijoita. Ohjelmien kautta rahoitusta voivat saada ohjelmien arvoja ja tavoitteita edistävään hanketoimintaansa niin kansalaistoiminnan, kulttuurin, luovien alojen, liikunnan sekä nuorten parissa toimivat organisaatiot.

Filosofi John Deweyn sanoin ”uutta voi syntyä vain siitä, että ihmiset kohtaavat vieraita asioita ja käsittelevät niitä yhdessä”. Tällaiseen toimintatapaan oppiminen on keskeistä Euroopan tulevaisuudelle.

Vaikutuksia kansalaistaidoista oppiviin organisaatioihin ja hyvinvoiviin paikallisyhteisöihin

Ohjelmat tuovat eurooppalaisuuden ja EU:n lähemmäs kansalaisia ja paikallisia todellisuuksia ajassa, jossa kansainvälisyystaidoista on tullut kaikille kuuluvia kansalaistaitoja. Esimerkiksi kyky asettua toisen asemaan ei ole synnynnäinen, vaan sitä voi oppia ja harjoitella kohtaamalla erilaisuutta, eri tavalla ajattelevia ihmisiä ja ihmisiä toisenlaisista kulttuuritaustoista.

Parhaimmillaan EU-hankkeet voivat olla moninkertainen yhdenvertaisuusteko. Osallisuutta edistetään, kun suunnittelussa ja toteutuksessa kuullaan hankkeiden kohderyhmiä ja toimintaan otetaan mukaan heikoimmissa asemissa olevia. Erilaiset hankkeet voivat tarjota uusia oivalluksia ja tukea jaksamisen ja mielenterveyden kannalta vaikeissa elämänvaiheissa. Ennen kaikkea näillä ohjelmilla rakennetaan uskoa tulevaisuuteen.

Koronapandemian keskellä on havahduttu yksilöiden jaksamisen lisäksi organisaatioiden resilienssin tärkeyteen. Tämä on olennaista esimerkiksi pandemian kurittamilla kulttuuri- ja urheilusektoreilla sekä nuorisoalalla. Vaikeassakin nykytilanteessa EU-ohjelmat lisäävät kansalaistoiminnan kentän resursseja ja mahdollistavat henkilöstön, organisaatioiden ja niiden verkostojen oppivan organisaation mukaisen kulttuurin vahvistamista. Samalla syntyy pysyviä henkisiä ja sosiaalisia resursseja sekä mahdollisesti investointeja.

EU-ohjelmat vahvistavat eurooppalaista arvopohjaa, yhteenkuuluvuutta ja rauhanomaista yhteistyötä Euroopassa. Aktiivinen arvojen mukainen toiminta on nimenomaan kykyä ilmaista ja tuntea omat arvonsa, kuulla toisten arvot ja olla valmis ja kyvykäs sovittamaan erilaiset lähtökohdat väkivallattomasti ongelmien ratkaisemiseksi. EU koostuu kansalaisistaan ja sen arvot todentuvat sekä kansalaisten että instituutioiden tekojen kautta.

Taustalla päättäjien ja instituutioiden sitoutuminen

Euroopan parlamentin jäsenet voivat osaltaan vaikuttaa siihen, että EU-ohjelmat ovat tärkeä osa eurooppalaista rahoituskehitystä myös tulevaisuudessa. Opetushallitus puolestaan on määritellyt itselleen ne vaikuttavuustavoitteet, joiden toteutumisen seurannalla se arvioi omaa onnistumistaan. Kansainvälistymisen tasa-arvoisuuden ja avarakatseisuuden lisääntyminen suomalaisessa yhteiskunnassa lukeutuvat neljän vaikuttavuustavoitteen joukkoon.

Nuorison, kulttuurin ja liikunnan kansainvälistymispalvelut Opetushallituksessa tukevat suomalaisten toimijoiden kansainvälistymistä, EU-rahoituksen hakemista ja hankesuunnittelua – 2020-luvun eurooppalaisuuden rakentamista. Mikä on sinun ja organisaatiosi visio, mihin kansalaisyhteiskunnan toimijat vievät Euroopan 2020-luvulla sekä mitä arvoja ja tekoja tarvitsemme kirkastaaksemme suuntaa Euroopan tulevaisuuteen?

Blogikirjoitus on julkaistu myös Turun Eurooppa-foorumin virtuaalitorilla 26.8.2020.


Kirjoittajat

Alviina Alametsä
Alviina Alametsä
Euroopan parlamentin jäsen
Olli-Pekka Heinonen
Olli-Pekka Heinonen
Pääjohtaja