Ammatillinen koulutus toimii, jos niin haluamme

Blogi
Ammatillista koulutusta on arvosteltu syksyn aikana eri syistä. Yhtenä päivänä se on toimimaton opiskelijan näkökulmasta, toisena se ei kelpaa työelämälle tai opettajille, kolmantena se on muuten vaan huono – kunhan vain pääsee sanomaan. Juurisyyt arvosteluun jäävät yllättävän usein epäselviksi ja perustelematta. Vaihtoehtoisia ratkaisuja ehdotetaan harvoin.

Anni Miettunen

Mitä lopulta arvostellaan? Sitäkö, että uusi lainsäädäntö asettaa eri ikäiset opiskelijat tasa-arvoiseen asemaan opinnoissa? Sitäkö, että itsenäisemmin pärjäävät voivat edetä nopeammin, jotta tukea voidaan antaa sitä enemmän tarvitseville? Vai sitäkö, että uudistunut ammatillinen koulutus kurkottaa tulevaisuuden työelämään? Ehkä pelätäänkin uutta, koska siihen liittyy tuntematonta, ja koetaan turvallisemmaksi tarttua tuttuun.

Ammatillista koulutusta ohjaa nyt yksi lainsäädäntö. Se huomioi kaiken ikäiset opiskelijat heidän omista lähtökohdistaan. Avainsanoja ovat asiakaslähtöisyys ja osaamisperusteisuus, aiemmin hankitun osaamisen tunnistaminen ja tunnustaminen, henkilökohtaiset opintopolut ja jatkuva oppiminen. Työelämän toimijat ovat yhä vahvemmin mukana kaikessa tässä. Työvoimakoulutuskin kuuluu mukaan kokonaisuuteen. Uudistuksella halutaan vahvistaa työllistymistä ja työllistämistä. Tavoitteena on, että ammatillinen koulutus olisi yhä vaikuttavampaa yksilön, työelämän ja yhteiskunnan kannalta.

Monet opiskelijat, työelämän edustajat, opettajat, koulutuksen järjestäjien ja oppilaitosten johtajat pitävät uudistusta hyvänä. Mediassa ja mielissämme negatiiviset uutiset saavat kuitenkin enemmän tilaa. Ne eivät silti anna kokonaiskuvaa ammatillisen koulutuksen arjesta.

Opiskelijajärjestö Osky ry:n AMIS 2018 -tutkimuksen mukaan 91 % opiskelijoista on ylpeitä siitä, että opiskelee ammatillisessa koulutuksessa. 87 % kertoo työpaikalla tapahtuneen oppimisen lisänneen osaamistaan. 86 % uskoo pärjäävänsä hyvin elämässä. Uutisoinnin kärjeksi nostettiin kuitenkin laskeva tyytyväisyys opetukseen. 77 % vastaajista kertoi olevansa tyytyväinen saamaansa opetukseen. Kaksi vuotta aiemmin tehtyyn tutkimukseen verrattuna tyytyväisyys laski 11 %-yksikköä.

Kehitettävää siis löytyy, mutta kaikkea ei voi laittaa reformin piikkiin. Tutkimus toteutettiin keväällä, kun reformin mukaista elämää oli takana vasta muutama kuukausi. Tarvitsemme tarkempaa tietoa siitä, miksi opiskelijat eivät ole yhtä tyytyväisiä opetukseen kuin aiemmin. Vasta sitten voimme alkaa ratkoa tätä kysymystä.

Ei voi osata ennen kuin on oppinut. Tämä pätee reformiinkin. Uudistus on viiden vuoden matka, josta on taitettu vasta vajaa vuosi. Toimeenpanosta kertyvät kokemukset, erilaiset selvitykset ja kyselyt toimivat oppina muun muassa henkilökohtaistamisen, opetuksen, työpaikalla tapahtuvan oppimisen, ohjauksen, opinto-ohjauksen, erityisen tuen ja arvioinnin toteutumisesta. Ne antavat tietoa, miten resurssit riittävät nykyisellä kohdentamisella ja miten kohdentamista on tarpeen tarkentaa.

Muutos edellyttää uudistumista kaikilla eri tasoilla, johtamisesta hallintoon ja opettajuuteen. Opetus- ja kulttuuriministeriö kohdistaa yhdessä Opetushallituksen kanssa reformin toimeenpanoon 60 miljoonan euron tukiohjelman vuosina 2017–2020. Ohjelmassa kehitetään toimintatapoja, prosesseja, opettajuutta, opetusta ja ohjausta sekä panostetaan keskeyttämisten vähentämiseen ja syrjäytymisen ehkäisyyn.

Ammatillisen koulutuksen uudistus valmisteltiin yhdessä. Valmistelun aikana toimintatavaksi muotoutui eri toimijoiden välinen yhä vahvempi keskinäinen vuorovaikutus. Tämä loi pohjan uudenlaiselle yhteistyölle ‒ yhteiskehittämiselle. Sitä hyödynnetään myös reformin toimeenpanossa ja jatkokehittämisessä.

On hyvä, että eduskunta edellytti lakia säätäessään, että reformin toimeenpanoa ja resurssien riittävyyttä seurataan ja arvioidaan. Meillä on mahdollisuus ja jopa velvollisuus tehdä toimivaa ja entistä parempaa, yhdessä kehittäen. Tämä edellyttää rakentavaa kritiikkiä, toistemme kunnioittamista ja keskinäistä asiakaslähtöisyyttä sekä erityisesti opiskelijoiden ja ammatillisen osaamisen arvostamista.

Miksi emme yhdessä tekisi toimivaa. Meistä on siihen, jos niin haluamme.


Kirjoittaja

Anni Miettunen
Anni Miettunen
Johtaja