Demokratiaa ja nuorten yhteiskunnallista osallisuutta vahvistetaan arjessa

Julkisessa keskustelussa on pitkään oltu huolissaan edustuksellisen demokratian tilasta, ja nuoria on tässä yhteydessä usein syytetty passiivisuudesta. Yhteiskunnallinen osallistuminen on vertautunut lähinnä äänestysaktiivisuuteen, ja se onkin nuorilla ikäluokilla ollut vaaleista toiseen muuta väestöä alhaisempaa. Nuoret, ja aivan erityisesti maahanmuuttajataustaiset nuoret, ovat aliedustettuina paitsi äänestäjinä myös ehdokkaina ja valittuina päättäjinä.

Suomessa vallitsee osallistumisen paradoksi: kaiken ikäiset kansalaiset luottavat yhteiskunnallisiin instituutioihin, mutta usko omiin vaikutusmahdollisuuksiin on vähäisempää. Tutkimukset osoittavat, että yhteiskunnallinen osallistuminen eriarvoistuu ja kasautuu, ja osallistumista koskevat asenteet ja käsitys omista kyvyistä muotoutuvat jo varhain. Esimerkiksi peruskoulun päättävien tyttöjen sisäinen kansalaispätevyys on poikia heikompaa, eikä tämä ero juurikaan kapene myöhemmin iän tai koulutuksenkaan myötä.

Nuorten osallistumiselle löytyy moninaisia esteitä

Nuorten oikeus osallistua ja tulla kuuluksi heitä itseään koskevassa päätöksenteossa on huomioitu verrattain hyvin suomalaisessa lainsäädännössä. Osallisuuden ajatellaan kuitenkin toteutuvan lähinnä muodollisissa, aikuisten valmiiksi määrittelemissä rakenteissa. Nuoria kuullaan ja osallistetaan, mutta nuorten omaehtoiselle yhteiskunnalliselle toimijuudelle ei aina jää riittävästi tilaa.

Yhteiskunnallisen osallistumisen vahvistaminen edellyttää parempaa ymmärrystä nuorten kokemusmaailmasta. Sitran alkuvuonna julkaistussa Demokratia osaksi arkea -selvityksessä on tarkasteltu 20–30-vuotiaiden nuorten aikuisten kokemuksia osallistumisen esteistä. Selvityksessä yhteiskunnallinen osallistuminen käsittää niin vaaleissa äänestämisen kuin arkisen toiminnan, kuten vastuuroolin harrastusseurassa, kansalaisjärjestöissä, työpaikan virkistystoiminnassa tai taloyhtiön hallituksessa.

Selvitys osoittaa, että nuorilla aikuisilla on muita ikäryhmiä enemmän halua lisätä omaa yhteiskunnallista aktiivisuuttaan esimerkiksi kansalaisjärjestöissä, mutta myös vakiintuneissa demokraattisissa instituutioissa. Samaan aikaan nuoret aikuiset kokevat vanhempia ikäryhmiä useammin, että heidän tietonsa tai taitonsa eivät riitä yhteiskunnalliseen osallistumiseen. Moni arvioi, että heiltä puuttuu yhteiskunnallisessa osallistumisessa edellytettäviä henkilökohtaisia ominaisuuksia, kuten verkostoitumis- tai johtamiskykyjä. Nuoret aikuiset kokevat muita useammin yhteiskunnallisen osallistumisen monimutkaisena ja liian vastuullisena. Kaikissa ikäryhmissä kansalaisyhteiskunnan toimintaan osallistumisen merkittäväksi esteeksi nostetaan konfliktien, riitojen tai häirinnän pelko.  

Nuorten kanssa toimivilla on keskeinen rooli demokratian vahvistamisessa

Ratkaisut eivät löydy syyllistämällä tai ongelmia luettelemalla. On kuunneltava tarkalla korvalla nuorten omia toiveita, kokemuksia ja pelkoja osallistumisesta ja sen esteistä. Tarvitsemme myös erilaisten osallistumisen muotojen aktiivista kehittämistä.

Ratkaisujen ajatellaan usein olevan kotien ja koulujen harteilla. Kuitenkin monilla muillakin julkisilla palveluilla, kuten nuorisotyöllä, kirjastoilla ja museoilla tai erilaisilla harrastusjärjestöillä on tärkeä rooli lasten ja nuorten arjessa ja siten osallisuuden ja aktiivisen kansalaisuuden edistäjinä. Erilaisten sivistyksen, kulttuurin ja vapaa-ajan toimijoiden tulisikin ymmärtää oma merkityksensä. Heillä on iso rooli demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksessa sekä demokratian vahvistamisessa.

Demokratiatyössä keskeistä on tuottaa nuorille myönteisiä kokemuksia kiinnittyä ja osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan. 

Myös Euroopan komissio on suosittanut, että jäsenvaltioiden tulisi kiinnittää huomiota erityisesti lasten ja nuorten osallistumisen mahdollistamiseen ja osallistumisen esteiden poistamiseen paikallisella tasolla. Demokratiatyössä keskeistä on tuottaa nuorille myönteisiä kokemuksia kiinnittyä ja osallistua yhteiskunnalliseen toimintaan. Se edellyttää viranomaisilta riittävää osaamista osallisuuden ja yhdenvertaisuuden edistämisestä. Julkisten palveluiden ammattilaisille ja muille nuorten kanssa toimiville suunnattuja työkaluja löytyy esimerkiksi Sitran Demokraattisten kohtaamisten käsikirjasta tai Osallisuuden osaamiskeskuksen työkalupakista. 

Teknologia avaa uudenlaisia osallistumisen mahdollisuuksia

Uusi teknologia ja tekoälyn nopea kehittyminen luovat paitsi haasteita myös mahdollisuuksia nuorten yhteiskunnalliselle osallistumiselle. Mis- ja disinformaation leviämistä pidetään merkittävimpänä globaalina lähivuosien riskinä ja uhkana demokratioiden toimivuudelle. Valtaosa suomalaisista kokee yhteiskunnallisen keskustelun huonontuneen, ja verkkohäirinnästä on tullut merkittävä yhteiskunnallinen ongelma.

Toisaalta teknologiset ratkaisut, kuten Polis-verkkoalusta, tarjoavat vaihtoehdon sosiaalisessa mediassa käytävälle, usein repivälle yhteiskunnalliselle keskustelulle. Ne lisäävät kansalaisten suoria vaikutusmahdollisuuksia. Suomalaiset kaipaavat helppoja, anonyymejä ja digitaalisia osallistumisen tapoja. Uudenlaisilla, nuorille suunnatuilla vaalikonekokeiluilla ja äänestämiseen kannustavilla tekstiviestikampanjoilla voidaan lisätä myös sitä huolta herättänyttä äänestysaktiivisuutta.

Aktiivinen kansalaisuus on monipuolista yhteiskunnallista osallistumista

Patenttiratkaisuksi nuorten osallistumisen haasteisiin teknologisista innovaatioista ei ole. Kiinnostus ja motivaatio yhteiskunnalliseen toimintaan rakentuvat ja kehittyvät arkisissa ympäristöissä pienestä pitäen. 

Tänään 12.4.2024 käynnistyvä Euroopan nuorisoviikko muistuttaa nuoria oman äänen käyttämisestä niin arjessa kuin vaaliuurnilla. Nuorisoiän jo ohittaneita se kutsuu tarkastelemaan ja vahvistamaan keinoja, joilla nuoret pääsevät osalliseksi yhteiskunnallisesta keskustelusta sekä luomaan omaehtoisia vaikuttamisen tapoja. Se voi tarkoittaa ensimmäistä kertaa äänestävän tutun nuoren kutsumista mukaan kesäkuiselle äänestysreissulle, mutta myös ylisukupolvisen keskustelukulttuurin kehittämistä dialogiseen, rakentavaan ja tasavertaiseen suuntaan. 

Dialogia tarvitaan arjessa ja sen erilaisissa yhteisöissä. Demokratia toimii parhaiten silloin, kun ihmiset luottavat yhteiskunnallisiin instituutioihin, päätöksentekijöihin, omiin kykyihinsä ja vaikutusmahdollisuuksiinsa – sekä toisiinsa.