Euroopan vahvuus on yhteinen ja yhtenäinen koulutusalue

Blogi
Kansainvälinen liikkuvuus Kansainvälistyminen
Toisen maailmansodan päättymisestä tulee tänä keväänä kuluneeksi 80 vuotta. Sen jälkeen Euroopassa on tehty paljon keskinäisen luottamuksen, yhteistyön ja keskinäisen riippuvuuden lisäämiseksi, jottei vastaava toistuisi. Tämän pohjalle on rakentunut myös Euroopan unioni, joka käytännössä tavoittelee laatua koulutukseen ja tukee sosiaalista yhteenkuuluvuutta Euroopassa, mutta myös maailmassa.

Minna Koutaniemi

Kansainvälistyminen-päätoiminnon johtaja Minna Koutaniemi.
Kansainvälistyminen-päätoiminnon johtaja Minna Koutaniemi.

Euroopassa vahvuutemme on, ettei asioita tehdä paikallisesti, vaan yhteisenä ja yhtenäisenä koulutusalueena. EU tukee jäsenmaiden toimia parhaan mahdollisen koulutuksen tarjoamiseksi, edistää monikielisyyttä tukemalla kieltenopetusta ja -oppimista, kannustaa opiskelijoiden, harjoittelijoiden ja opettajien liikkuvuutta sekä helpottaa tiedon ja kokemusten vaihtoa. 

Yhteistyön ja toiminnan taustalla on 80 vuoden aikana sovitut ja määritellyt EU:n perusarvot. Näitä ovat ihmisarvon ja ihmisoikeuksien kunnioittaminen, vapaus, kansanvalta, tasa-arvo ja oikeusvaltio. Arvot yhdistävät jäsenvaltioita eikä unioniin voi kuulua maata, joka ei niitä tunnusta. Kansainvälisen koulutusyhteistyön kannalta onkin tärkeää, että esimerkiksi koulujen opetussuunnitelmissa korostetaan rauhanomaisen yhteiselon, ihmisoikeuksien ja demokratian merkitystä.

Koulutus on tärkeä väline yhteisten arvojen edistämisessä ja juurruttamisessa tuleviin sukupolviin.

Euroopan maat ovat tehneet yhteistyötä koulutuksen alalla tavoitteenaan luoda yhtenäinen koulutusalue, jossa tutkintojen tunnustaminen ja vertailtavuus helpottaisivat opiskelijoiden ja työntekijöiden liikkuvuutta ja työllistymistä. 

Prosessissa on luotu Euroopan koulutusalue, jossa eri asteiset tutkinnot ovat vertailukelpoisia ja yhteismitallisia sekä mahdollistavat yhdessä opettamisen ja oppimisen. Näitä tavoitteita tuetaan monin tavoin, mutta erityisen merkittävästi Erasmus+-ohjelmalla. 

Erasmus on jo lähes 40 vuoden ajan mahdollistanut opiskelijoiden, opettajien ja henkilökunnan liikkuvuuden Euroopan sisällä. Ohjelma on tarjonnut miljoonille opiskelijoille mahdollisuuden opiskella tai suorittaa harjoittelujakson ulkomailla, mikä on vahvistanut osallistujien kielitaitoa, kulttuurienvälistä ymmärrystä ja työllistymismahdollisuuksia. 

Yhteistyön tulokset näkyvät monella tapaa. Esimerkiksi Erasmus+ -vaihdossa olleet työllistyvät opiskelukavereitaan nopeammin. Tilastojen mukaan 80 prosenttia alle kolmen kuukauden kuluttua valmistumisesta. Kansainvälisyyskokemus edistää niiden taitojen oppimista, joita myös työnantajat arvostavat.

Euroopan koulutusalueen kehittäminen ja monipuolisen yhteistyön mahdollistaminen toisen maailmansodan jälkeen on ollut jäsenvaltioiden tahdon ja rahoituksen varassa.

Nykytilanne Euroopan eri maissa vaihtelee ja on altis monenlaisille poliittisille virtauksille. Eripurainen ja epäyhtenäinen Eurooppa näyttää kuitenkin kansainvälisen koulutusyhteistyön näkökulmasta edelleen asettuvan Erasmuksen ja muiden yhteistyömuotojen taakse tulevaisuutta suunnitellessa.

Siksipä toivon, että jatkossakin yli miljoona ihmistä osallistuu vuosittain tähän yhteistoimintaan, hyötyy kansainvälistymiskokemuksestaan, toimii kokemusasiantuntijana ja esimerkkinsä innoittamana muillekin, sekä rakentaa tätä kautta omalta osaltaan yhtenäisempää ja eurooppalaisempaa arkea.

Itse olen viime vuosina inspiroitunut erityisesti kansainvälisyyskokemusten vaikuttavuudesta niihin henkilöihin, joilla on taustansa vuoksi vertaisiaan heikommat mahdollisuudet osallistua kansainvälisiin toimintoihin. 

Näyttöjen mukaan he hyötyvät kaikkia muita osallistujia enemmän kokemuksestaan ja sen kartuttamasta tietotaidosta ja osaamisesta. Tämä motivoi minua työssäni kansainvälisen yhteistyön parissa ja edistämisessä. Lisäksi ajattelen, että olemme jo 40 vuotta onnistuneet mm. Erasmus-ohjelmassa luomaan toivoa ja uutta sekä uusiutumaan kansainvälisen yhteistyön tekemisessä. Tästä syystä sitoudun tässä eurooppalaisessa todellisuudessa seuraavaan toisen maailmansodan jälkeiseen lainaukseen:

"Mitä minuun tulee – olen optimisti. Toisenlaisella asenteella ei juuri taida olla käyttöä."
- Winston Churchill
 


Kirjoittaja

Minna Koutaniemi
Minna Koutaniemi
Johtaja, Opetushallitus