Fyysinen aktiivisuus edistää kansan terveyttä

Blogi
Koronavirus Hyvinvointi Varhaiskasvatus Esiopetus Perusopetus Lukiokoulutus Ammatillinen koulutus Taiteen perusopetus Vapaa sivistystyö Aikuiskoulutus
Riittävä fyysinen aktiivisuus ja uni, tauot koulunkäynnin välillä sekä terveellinen ravinto tukevat oppimista ja jaksamista myös poikkeusaikana.

Tommi Vasankari ja Matti Pietilä

Poika hyppii trampoliinilla

Iso osa lapsistamme käy koulua tällä hetkellä kotoa käsin. Kodeissa on opeteltu uudenlaista arkea niin koulunkäynnin, työnteon kuin poikkeuksellisen tiiviin yhdessäolon merkeissä.

Poikkeusoloissa on tärkeää nojata arkisiin rutiineihin ja normaalioloissa toimiviksi todettuihin tapoihin. Selkeys luo rakennetta ja turvallisuutta päivään. Lapselle ei pääse syntymään tunnetta, että hän olisi heitteillä tai että kukaan ei hänestä välitä. Meidän aikuisten ei tule etäännyttää tai ulkoistaa itseämme läsnäolosta, koska poikkeustilanteessa lapsemme tarvitsevat entistä enemmän tukea ja välittämistä.

Liikunnasta jaksamista arkeen

Liikunnalla on oikein toteutettuna paljon mahdollisuuksia edistää kouluikäisten terveyttä ja hyvinvointia. Emme voi varastoida fyysisen aktiivisuuden hyötyjä, ja siksi sitä tulisi sisällyttää jokaiseen päivään.

Liiallista huolta ei asiasta tällaisena poikkeuksellisena aikana kannata kuitenkaan kantaa. Fyysinen aktiivisuus auttaa lasta ja nuorta jaksamaan, ja liikuntaa voi sisällyttää päivään mahdollisuuksien ja huoltajien voimavarojen mukaan.

Liikunta edistää terveyttä ja oppimisen edellytyksiä, kuten tarkkaavaisuutta ja muistia. Riittävä fyysinen aktiivisuus ja erityisesti hyvä fyysinen kestävyyskunto parantavat myös vastustuskykyä ja suojaavat meitä infektioilta. Näinä vaikeina aikoina on erityisen tärkeää pitää mielessä fyysisen aktiivisuuden positiiviset vaikutukset meidän kaikkien ponnistelu- ja toimintakyvylle, mielenterveydelle ja jaksamiselle.

Nykypäivän koululiikunnan tavoitteena on vahvistaa monipuolisesti oppilaan toimintakykyä, mikä auttaa oppilaitamme luottamaan itseensä ja selviämään erilaisista arkielämään kuuluvista toiminnoista. Se antaa myös pohjan liikunnasta nauttimiselle. Liikuntakasvatuksen keskeisenä lähtökohtana on se, että laadukas suomalainen koululiikunta tukee ja kannustaa jokaisen lapsen ja nuoren hyvää elämää.

Tärkeintä on välittäminen

Aikuisten valta lapseen on todella suuri ja pitkävaikutteinen. Kotien aikuiset, opettajat, ohjaajat ja valmentajat ovat lapselle ja nuorelle heidän elämässään hyvin tärkeitä henkilöitä. Lapsi omaksuu arvojamme ja periaatteitamme. Hän kunnioittaa meitä ja muistaa meidät elämänsä loppuun asti – tai hän unohtaa meidät ja suree kaikkea sitä, mitä emme suostuneet hänelle antamaan.

Se, miten lapsemme meidän aikuisten toimet muistavat, syntyy paljolti siitä, olemmeko heille oikeasti läsnä. Onnistuisimmeko löytämään vuorokaudestamme suosituksen mukaisen tunnin fyysiselle aktiivisuudelle – vaikkapa yhteiselle liikunnalle ja yhdessäololle? Tärkeintä tässä kaikessa varmaankin on kuitenkin – välittäminen.

Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille

Fyysisen aktiivisuuden suositus kouluikäisille 7–18-vuotiaille (Lasten ja nuorten liikunnan asiantuntijaryhmä 2008. Opetusministeriö, Nuori Suomi ry) on terveysliikunnan minimisuositus, ja se on kohdistettu kaikille kouluikäisille lapsille ja nuorille terveysliikunnan näkökulmasta.

Keskeisiä linjauksia suosituksessa ovat:

Iloa ja elämyksiä liikunnasta

Liikunnan tulisi kuulua luonnollisena osana lasten ja nuorten elämään. Liikunnan tulee olla hauskaa sekä tuottaa lapsille ja nuorille iloa ja elämyksiä. Tämä toteutuu, kun liikunta toteutetaan lasten ja nuorten näkökulmasta ja pitkälti myös heidän ehdoillaan. Kilpailun ylikorostamista on syytä välttää.

Joka päivä

Päivittäinen liikunta on kouluikäisille terveen kasvun ja kehityksen sekä hyvinvoinnin edellytys. Koska fyysisen aktiivisuuden vaikutuksia ei voi varastoida, tarvitsee koululainen fyysistä aktiivisuutta viikon jokaisena päivänä. Jos liikunta jonain päivänä jää väliin, se ei ole vaarallista, mutta pidempiä liikkumattomuuden jaksoja on hyvä välttää. Fyysinen aktiivisuus on myös keskittymisen ja oppimisen kannalta äärimmäisen tärkeää. Se antaa meille välineitä myös stressinhallintaan. Riittävä fyysinen aktiivisuus ja uni, tauot koulunkäynnin välillä sekä terveellinen ravinto tukevat oppimista sekä jaksamista ja palautumista.  

Pitkiä istumisjaksoja välttäen

Kouluikäisen tulee välttää pitkiä, yhtämittaisia istumisjaksoja päivän aikana. Liiallinen istuminen heikentää koululaisen terveyttä. Liiallisella istumisella on havaittu olevan itsenäisiä, liikunnan harrastamisesta riippumattomia haitallisia yhteyksiä terveyteen kuten lihavuuteen ja tuki- ja liikuntaelinoireisiin.

Vähän liikkuvasta liikkujaksi

Vähän liikkuva lapsi tai nuori tarvitsee aikaa liikuntasuositusten minimitasolle päästäkseen. Jos kouluikäinen harrastaa vain vähän liikuntaa tai ei ollenkaan, on liikuntaa hyvä lisätä vähitellen puoleen tuntiin päivässä ja siitä edelleen pikkuhiljaa minimisuositusta vastaavalle tasolle. Samanaikaisesti tulee vähentää istumiseen käytettyä aikaa.

"Ihminen istuu itselleen sairautta ja juoksee itselleen terveyttä."
Lähde: Artturi Salokannel ja Severi Savonen. Suomen poikien ja tyttöjen oma terveysopas vuodelta 1940.


Kirjoittajat

Tommi Vasankari
Tommi Vasankari
Lääketieteen tohtori, UKK-instituutin johtaja
Matti Pietilä
Matti Pietilä
Opetusneuvos