Ilmiöpohjaista ennakointia

Blogi
Miten robottikirjanpitäjä, koilliskaapeli ja kesäolympialaisten mitalimäärä liittyvät toisiinsa? Eivät juuri mitenkään ‒ paitsi ennakoinnin kannalta. Näiden ilmiöiden kautta voimme nimittäin hahmottaa maailmaa, johon ehkä olemme siirtymässä.

Kari Nyyssölä

Osaamisen ennakointifoorumin toinen eDelfoi-paneeli järjestettiin tammikuussa 2018. Siinä työelämän ja koulutuksen asiantuntijat rakensivat alakohtaisia tulevaisuudenkuvia. Taustalla oli viime vuoden kesäkuussa järjestetty ensimmäinen paneeli, jossa tulevaisuutta visioitiin laaja-alaisemmalla otteella.

Tulevaisuusrannanmaalarit eivät säästelleet värejä toisessakaan eDelfoissa. Kaikkiaan paneeliin vastasi 381 asiantuntijaa, jotka ottivat kantaa noin 270 erilaiseen muutosilmiöön. Kommentteja kertyi liki kolme tuhatta.

Drivereista eli muutosta eteen- tai taaksepäin vievistä ilmiöistä panelistit uskoivat erityisesti bioenergian käytön vahvistumiseen, globaalin kauppaa-alustan syntyyn sekä neljännen teollisen vallankumouksen haltuunottoon. Sen sijaan panelistit eivät uskoneet siihen, että Suomen vientimahdollisuudet romahtavat protektionismin kasvuun.

Nuorten pahoinvoinnin nähtiin olevan ongelma myös tulevaisuudessa. Vanhusten hoitolaitosten katoamista taas ei pidetty kovinkaan todennäköisenä.

Ruokahävikin vähenemiseen uskottiin. Samoin siihen, että digitaaliset välineet lisäävät matkustusturvallisuutta. Uskoa ei löytynyt siihen, että Suomi kolminkertaistaisi kesäolympialaisten mitalisaaliinsa tulevaisuudessa. Tätä ei kyllä myöskään pidetty kovin merkityksellisenä asiana.

Panelistit ottivat kantaa myös signaaleihin eli potentiaalisesti hyvinkin merkityksellisiin tulevaisuuden ilmiöihin. Esille nousi muun muassa näkemys, että maa- ja metsätalouteen soveltuvasta maasta tulee kansainvälisen taloudellisen spekulaation kohde. Panelistien mielestä Suomesta on koilliskaapelin myötä tulossa merkittävä tietoliikenteen solmukohta. He uskoivat myös, että digitaaliset suomalaisomisteiset teolliset alustat ovat teknologiateollisuuden suurin kilpailukykyvaltti tulevaisuudessa.

Vahvaa uskoa löytyi siihen, että Suomi on tulevaisuudessa geenitutkimuksen edelläkävijä. Samoin siihen, että ihmiset seuraavat omaa terveyttään mittauslaitteilla.

Panelistit uskoivat älypakkausten läpimurtoon. He uskoivat myös, että tulevaisuuden muoveista puolet on biopohjaisia tai biohajoavia. Lisäksi uskoa löytyi siihen, että loppukäyttäjät ostavat tulevaisuudessa tuotteet suoraan valmistajalta ja kotiin kuljettujen aterioiden määrä kymmenkertaistuu.

Robotteja panelistit eivät arastelleet. Tulevaisuudessa elämäämme helpottavat robottikirjanpitäjät. Mediarobotit puolestaan luovat ja kokoavat sisältöjä yksilöllisille mediatileille. Myös isännöintipalveluista suurin osa hoituu tulevaisuudessa älyteknologian avulla.

Kaikkea robotit eivät toki korvaa. Jos panelisteihin on uskominen, suuri seniorikansalaisten joukko merkittävänä asiakaskuntana määrittää suomalaisen taiteen ja kulttuurin suuntaa.

Trendeistä eli ilmiöiden määrällisistä kehityssuunnista kasvua nähtiin esimerkiksi sähköautojen määrässä, tuulivoimassa, puurakentamisessa, ulkomailla olevien tutkinto-opiskelijoiden määrässä, kodinhoidon osuudessa sekä peliteollisuuden henkilöstömäärässä. Sen sijaan lihan kulutuksen, tukkukaupan liikevaihdon ja peruskoulujen lukumäärän uskottiin vähenevän.

Nämä poiminnat toisen eDelfoi-ennakointipaneelin laajasta aineistosta syvenevät ja rikastuvat laadullisen tarkastelun myötä. Niiden pohjalta rakennetaan skenaariot, jotka luovat perustaa osaamis- ja koulutustarpeiden ennakoinnille. Siinä missä ilmiöpohjaisessa oppimisessa ylitetään oppiainerajoja, myös ennakoinnissa murretaan toimiala- ja koulutusalarakenteita. Tulevaisuuden maalaaminen siis jatkuu. Tiedossa on värikylläisiä näkymiä ja mielenkiintoisia tuloksia.


Kirjoittaja

Kari Nyyssölä
Opetusneuvos