Kansainvälisyys kuuluu koulujen arkeen

Kansainvälisyys saatetaan koulutuksen yhteydessä yhä mieltää lähinnä vaihto-opiskeluksi tai harjoittelujaksoksi ulkomailla. Kansainvälistymistä tapahtuu kuitenkin myös koulujen arjessa. Kuinka moni on kuullut kotikansainvälisyydestä ja sen mahdollisuuksista?  

Yhä useammassa koulussa eri maista ja kulttuureista tulevat lapset ja nuoret elävät ja opiskelevat yhdessä. Näin he tuovat toistensa elämään uusia ajattelu- ja toimintatapoja. Kansainvälistyminen tapahtuu silloin luontevasti koulupäivän aikana: kotikansainvälisyytenä.

Kotikansainvälisyydellä tarkoitetaan kulttuurienvälistä vuorovaikutusta ja kansainvälisten vaikutteiden saamista omassa kotimaassa. Sen peruselementtejä ovat muista kulttuureista tuleviin ihmisiin tutustuminen ja eri kulttuurien kunnioittaminen sekä yhteisen arjen jakaminen erilaisuudesta huolimatta ja samankaltaisuutta löytämällä.

Kouluissa kotikansainvälisyys tukee oppilaiden kulttuurienvälisten taitojen kehittymistä ja siten sekä perusopetuksen että toisen asteen opetussuunnitelmien tavoitteita.

Koulun tulee antaa eväät globaalissa maailmassa pärjäämiseen. Perusopetuksen opetussuunnitelman perusteiden mukaan yhtenä opetuksen tavoitteena on ohjata oppilaita arvostamaan eri kieliä ja kulttuureja. Lukion opetussuunnitelman perusteissa taas mainitaan yhtenä laaja-alaisen osaamisen muotona globaali­ ja kulttuuriosaaminen.

Kotikansainvälisyyden monet eri keinot ja muodot tarjoavat kaikille oppilaille mahdollisuuksia kansainvälistymiseen; sosioekonomisesta taustasta riippumatta. Siten kotikansainvälisyys linkittyy yhdenvertaisiin oppimismahdollisuuksiin. Euroopan unionin Erasmus+ -ohjelmassa on lisäksi osoitettu, että vertaisiaan vähemmän kansainvälisyyteen kannustavasta perhetaustasta tulevat hyötyvät eniten opiskelu- ja työelämässä saaduista kansainvälistymiskokemuksista. 

Kulttuurienvälinen ymmärrys on tärkeä työelämätaito, jota ilman nykymaailmassa on vaikeaa pärjätä. On tärkeää antaa jo lapsille ja nuorille eväitä sen kerryttämiseen. Lähes kaikilla aloilla tarvitaan vähintäänkin kykyä tulla toimeen erilaisista kulttuureista tulevien ihmisten kanssa. Lisäksi useat työnantajat toimivat maailmanlaajuisesti ja useilla mantereilla. Kansainvälinen osaaminen myös edistää oppilaiden ja opiskelijoiden mahdollisuuksia jatko-opintoihin sekä parantaa myöhemmin valmiuksia työllistyä.  

Kansainväliset kokemukset kehittävät uteliaisuutta ja itseluottamusta ja tarjoavat näin hedelmällisen alustan koko elämänikäiselle oppimiselle.

Kansainvälistyminen kasvattaa aktiivisuuteen ja rohkeuteen, sillä se pakottaa usein astumaan oman mukavuusalueen ulkopuolelle. Erilaisista kulttuureista tulevien ihmisten kohtaaminen saa näkemään asioita uusista näkökulmista. Ulkomaanjaksoilla törmää uusin tilanteisiin, jotka haastavat löytämään uusia tapoja toimia. Kansainvälisyys tarjoaa siten matkan myös omaan itseen ja omien vahvuuksien löytämiseen. 

Nuorten tulevaisuususko on tuoreen nuorisobarometrin mukaan laskenut merkittävästi. Monia nuoria huolestuttavat esimerkiksi ilmastokriisin kaltaiset globaalit ongelmat. Myös niitä ratkaistaan kansainvälisessä yhteistyössä. Meiltä aikuisilta tarvitaankin nyt toimia tulevaisuususkon palauttamiseksi, jotta maailman onnellisimman kansan nuoretkin luottaisivat tulevaan. On tärkeää nostaa esiin kansainvälistymisen ja kansainvälisen yhteistyön merkitystä ja tarjota nuorille mahdollisuuksia hankkia kansainvälistä osaamista ja verkostoja. 

Kansainvälistymisen kautta saatu osaaminen voi tarjota yhden keinon lisätä nuorten uskoa omiin kykyihinsä ja luottamusta siihen, että asioihin voi vaikuttaa. Kansainvälistyminen tarjoaa yksilöille mahdollisuuksia kartuttaa työelämässä tärkeää osaamista ja hyödyllisiä taitoja. Nuorten kansainvälistymisestä ja suhtautumisesta kansainvälisyyteen kertoo jotakin se, että tuoreen nuorisobarometrin mukaan 66 prosenttia nuorista katsoo, että Suomi tarvitsee ulkomaisia työntekijöitä. Kymmenisen vuotta aiemmin tätä mieltä oli 37 prosenttia vastaajista. 

Kansainvälistymistä seurataan usein lähinnä tilastoimalla ulkomailla suoritettuja opintoja ja harjoittelujaksoja, jolloin kotikansainvälisyyden vaikuttavuus ja laaja-alaisuus jäävät tunnustamatta ja tunnistamatta. Seuraamme myös hieman huolissamme kielivalikoimamme supistumista. Vaikka englanti on todella tärkeä kieli, niin espanja, ranska ja saksa ovat myös suuria maailmankieliä ja avaavat ovia niin Euroopan unionin sisällä kuin erilaisiin kansainvälisiin tehtäviinkin. Siksi olisi toivottavaa, että myös laaja ja monipuolinen kieliosaaminen huomioitaisiin osana kansainvälistymistä. 

Kaiken tämän takia on tärkeää, että keskustelemme ulkomaanjaksojen ohella myös kansainvälistymisen monista erilaisista muodoista kotimaassa ja teemme näkyväksi monikulttuurisen arjen, jossa lapset, nuoret ja me aikuiset elämme. Moni meistä mieltää itsemme identiteetiltään kansainväliseksi; suomalaisuuden ohella.