Kohti ihmisoikeusperustaista ajattelua oppilaitoksen arjessa

Blogi
Opiskelijoiden hyvinvointia tukevan oppilaitoksen toimintaa ohjaa ihmisoikeusperustainen ajattelu, joka luo edellytykset oppimiseen ja turvalliseen ympäristöön. Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden huomiointi arjessa takaa oppilaitoksille mahdollisuudet keskittyä niiden ydintehtävään: tietojen ja taitojen opettamiseen elämää ja tulevaa työuraa varten. Tämän työn tukemiseksi Opetushallitus on julkaissut uuden ”Mukana! Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö toisella asteella” -oppaan 9.10.2019.

Riikka Vacker ja Satu Honkala

Satu Honkala ja Riikka Vacker

Oppilaitokset ovat osa yhteiskuntaa, jolloin niiden käytännöt ja normit heijastavat yhteiskunnan arvoja, mutta yhtä lailla oppilaitokset muokkaavat ja luovat näitä arvoja uudestaan päivittäisessä toiminnassaan. Yksi tärkeimmistä arvoista ja tavoitteista suomalaisessa koulutusjärjestelmässä on ajatus yhdenvertaisten koulutusmahdollisuuksien tarjoamisesta kaikille. Toisella asteella tämä tarkoittaa yksilöllisesti räätälöityä apua, ohjausta ja tukea, jotta mahdollisuuksien tasa-arvo toteutuu. Tasa-arvo ja yhdenvertaisuus ovat tavoitteita, joiden toteutumisen puolesta tulee tehdä jatkuvia tekoja. Seuraavaksi pohdimme, mitkä asiat saattavat nousta tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutumisen tielle oppilaitosten arjessa.

Suomessa seksuaalinen häirintä ja ahdistelu kohdistuu usein nuoriin naisiin, eivätkä oppilaitoksetkaan ole tästä ilmiöstä vapaita. Kouluterveyskyselyn (2017) mukaan kiusatuiksi oppilaitoksissa joutuvat erityisesti sateenkaarinuoret. Valitettavan usein häirintää, ahdistelua tai kiusaamista kokenut henkilö vaikenee kokemuksistaan. Tämä saattaa johtaa siihen, että ilmiöiden olemassaolo sivuutetaan. 

Hiljaisuuden väärä tulkinta voi aiheuttaa oppilaitoksissa myös hiljaisen hyväksynnän kulttuurin syntymistä, joka osaltaan mahdollistaa häirinnän, ahdistelun tai kiusaamisen jatkumisen. Oppilaitoksissa onkin syytä panostaa siihen, että opiskelijoiden on helppo puhua ja keskustella luottamuksellisesti kohtaamastaan häirinnästä. Erityisen häirintäyhdyshenkilön nimeäminen on hyvä askel alkuun. 

Hiljaisuuden väärä tulkinta voi aiheuttaa oppilaitoksissa myös hiljaisen hyväksynnän kulttuurin syntymistä, joka osaltaan mahdollistaa häirinnän, ahdistelun tai kiusaamisen jatkumisen.

Lukiolaisten jaksaminen on näkynyt kuluvan vuoden aikana julkisessa keskustelussa paljon. Tästä näkökulmasta arjen sujuvuuden, mukavuuden ja toimivuuden varmistaminen oppilaitoksissa toimii yhtenä keinona vähentää nuorten ylimääräistä stressiä ja kuormitusta. Kukapa aikuisista viihtyisi tai jaksaisi työpaikalla, jossa joutuu jatkuvasti ahdistelun, häirinnän tai kiusaamisen kohteeksi?  

Sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöihin kuuluvien lasten ja nuorten tarpeita ei aina ole riittävästi otettu huomioon oppilaitosten tiloissa ja arkirutiineissa. Oppilaitoksen tulee olla syrjinnästä vapaa alue, jossa jokainen voi kokea kuuluvansa yhteisöön ja jossa yhteisön moninaisuutta arvostetaan. 

Opiskelijoiden yhdenvertaisuutta tarkasteltaessa korostuu se, miten eri tavalla esteettömyys huomioidaan oppilaitoksissa. Hyvinkin käytännölliset asiat kuten lumitöiden asiallinen hoito, pyörätuolille soveltuvan vessan löytyminen kaikista kerroksista ja turvalliset hätäuloskäynnit määrittävät osaltaan kuinka yhdenvertainen oppilaitos on. Arkisten asioiden hankaluus tai toimimattomuus tekevät joillekin opiskelijoille päivistä vaikean, toisille jopa mahdottoman. Moniko aikuinen jaksaisi, jos joutuisi huomattavasti ponnistelemaan ja käyttämään aikaa työpisteelle päästäkseen, kun esteettömyyteen ei ole kiinnitetty huomiota? 

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden toteutuminen vaatii myös kannustusta ja ohjausta. Suomalaiset työmarkkinat ovat muihin Euroopan maihin verrattuna erittäin segregoituneet, eli sukupuolen mukaan eriytyneet. Tämä näkyy siinä, että naiset hakeutuvat perinteisille naisvaltaisille aloille ja miehet miesvaltaisille. Oppilaitosten rooli ja merkitys korostuu erityisesti ohjauksen käytännöissä, joiden tulisi välttää ohjaamasta nuoria tekemään valintoja sukupuolittunein asentein. Vuosien varrella oppilaitoksissa on tehty tämän suhteen erinomaista työtä, mutta edelleen on syytä keskittyä tarkastelemaan kriittisesti niitä tapoja ja käytänteitä, jotka ohjaavat opiskelijoita tietyille aloille sukupuolen mukaan. 

Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden kehittäminen sekä häirintään, ahdisteluun ja kiusaamiseen puuttuminen ovat oppilaitosten lakisääteisiä tehtäviä. Niitä velvoittavat tässä sekä tasa-arvolaki että yhdenvertaisuuslaki.  Tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden huomiointi ei siis ole vapaaehtoista eikä se saa jäädä yksittäisten opettajien hyvän tahdon varaan saati opiskelijoiden huoleksi. Opetushallituksen uuden Mukana! Tasa-arvo- ja yhdenvertaisuustyö toisella asteella -oppaan on tarkoitus tukea ihmisoikeusperustaisen ajattelun käytännön soveltamista oppilaitosten arjessa. Opas kannustaa ja ohjaa oppilaitosten henkilökuntaa ja opiskelijoita työskentelemään yhdessä tasa-arvoisemman, yhdenvertaisemman ja turvallisemman oppilaitoksen eteen.  


Riikka Vacker, ammatillinen koulutus
Satu Honkala, lukiokoulutus


Kirjoittajat

Riikka Vacker
Riikka Vacker
Opetusneuvos
Satu Honkala
Satu Honkala
Opetusneuvos