Lapsen etu on vahva varhaiskasvatus

Varhaiskasvatuksen lainsäädäntö luo perustan sille, mitä suomalaisessa kasvatus ja -koulutusjärjestelmässä pidetään tärkeänä. Hallituksen esitys kokoaa aiemmin pirstaleisen varhaiskasvatuksen lainsäädännön eheämmäksi ja ajanmukaisemmaksi kokonaisuudeksi. Tavoitteena on kehittää henkilöstön osaamista sekä nostaa varhaiskasvatuksen laatua ja vaikuttavuutta.

Laadukas varhaiskasvatus vaikuttaa myönteisesti lapsen hyvinvointiin ja oppimiseen. Se auttaa myös vähentämään eriarvoisuutta. Siksi jokaisella lapsella tulisi olla yhdenvertaiset mahdollisuudet osallistua varhaiskasvatukseen. Turvallisten ja osaavien ammattilaisten ohjauksessa lapsi voi kasvaa, kehittyä ja oppia itsestään ja maailmasta, löytää oman potentiaalinsa.

Lakiehdotukseen on kirjattu velvollisuus suojella lasta väkivallalta, kiusaamiselta ja muulta häirinnältä. Tämä tärkeä ja vahva kirjaus vahvistaa lapsen oikeutta hyvään lapsuuteen. Lisäyksellä pyritään siihen, että kiusaaminen, häirintä ja väkivalta tiedostetaan, niitä ehkäistään ja niihin puututaan entistä suunnitelmallisemmin.

Varhaiskasvatuksen toimintamuotojen kehittämisen näkökulmasta on tärkeää, että ne on myös lainsäädännön tasolla määritelty riittävän tarkasti. On myönteistä, että avoimeen varhaiskasvatukseen sovellettavat lain pykälät on lakiehdotuksessa määritelty selkeästi. Perhepäivähoito yhtenä varhaiskasvatuksen toimintamuotona on jäänyt lakiehdotuksessa vähälle huomiolle. Perhepäivähoito on edelleen esimerkiksi lain pedagogiikkaa painottavien tavoitteiden osalta rinnasteinen päiväkodeissa toteutettavaan varhaiskasvatukseen. Tässä ei ole huomioitu perhepäivähoitajien erilaisia kelpoisuusehtoja.

Päiväkodin johtajan kelpoisuusvaatimuksia on lakiesityksessä täsmennetty. Päivänkodin johtaja on johtamisen ammattilainen. Varhaiskasvatussuunnitelman perusteiden velvoittavuuden myötä tehtävässä vaaditaan vahvempaa pedagogista johtamista sekä henkilöstön osaamisen kehittämistä.

Lakimuutoksella olisi merkittäviä vaikutuksia erityisesti päiväkodissa työskentelevien tehtävänkuviin. On kaikkien etu, että henkilöstön koulutus ja osaaminen hyödynnetään parhaalla mahdollisella tavalla lasten kasvun, kehityksen ja oppimisen tukemiseksi. Nyt jos koskaan tarvitaan vahvaa moniammatillista yhteistyötä lapsen edun varmistamiseksi.

Varhaiskasvatuslaki kiinnostaa, innostaa ja herättää tunteita. Emme voi tarkkaan tietää, miltä suomalainen varhaiskasvatus näyttää vuonna 2030. Voimme kuitenkin yrittää kurkistaa ja kurotella tulevaisuuteen ja nähdä vähän kauemmas. Yhteisellä keskustelulla voidaan parhaimmillaan luoda yhteistä ymmärrystä varhaiskasvatuksen kehittämiseksi.

Opetushallituksen laatimat Varhaiskasvatussuunnitelman perusteet konkretisoi lain tavoitteet. Perusteet on ajassa elävä asiakirja ja uusi laki tulee osaltaan vaikuttamaan myös niihin. Tarvitaan aitoa dialogia, rohkeita päätöksiä ja viisaita tekoja, jotta lapsen etu toteutuu sekä päätöksenteossa että varhaiskasvatuksen arjessa.