Liikunnan ilosta syntyy liikunnallinen elämäntapa

Opetus- ja kulttuuriministeriö julkisti kansalliset liikkumissuositukset lapsille ja nuorille 7.4.2021. Kaikille 7–17-vuotiaille suositellaan monipuolista, reipasta ja rasittavaa liikkumista vähintään 60 minuuttia päivässä yksilölle sopivalla tavalla, ikä huomioiden. Suositusten mukaan runsasta ja pitkäkestoista paikallaanoloa tulisi välttää. 

Uusien kansallisten liikkumissuositusten toteuttamista tukee omalta osaltaan myös suomalainen koululiikunta, jolla on erityinen tehtävä kasvattaa lapsia ja nuoria liikkumaan ja liikunnan avulla.

Koululiikunnan tehtävä

Suomessa on tunnistettu valtakunnallinen huoli lasten ja nuorten yleisen liikunta-aktiivisuuden vähenemisestä. Nuorten liikkumisessa tapahtuu muutoksia erityisesti murrosiän edetessä, jolloin liikunta-aktiivisuus tyypillisesti vähenee. Yhä tärkeämpään rooliin on nousemassa se, miten liikunta tukee lapsen ja nuoren monipuolista kasvua ja kehitystä sekä edistää hänen kokonaisvaltaista hyvinvointiaan ja oppimista.

Yksi nykypäivän koululiikunnan keskeisimmistä tavoitteista on oppilaiden sisäisen liikuntamotivaation vahvistaminen. Tähän pyritään synnyttämällä myönteisiä kokemuksia ja vahvistamalla oppilaiden omaa pätevyydentunnetta liikkumisessa. Erilaiset liikuntatehtävät, -muodot ja -lajit nähdään toiminnallisina välineinä, jotka edesauttavat opetukselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

Liikunnanopetuksen tavoitteet ja sisällöt jaetaan fyysisen, sosiaalisen ja psyykkisen toimintakyvyn osa-alueisiin. Liikuntaoppiainetta ei voida enää nähdä pelkästään liikuntataitojen ja fyysisen kunnon kohottamisen paikkana. Koululiikunnan tavoitteena on monipuolinen toimintakyvyn vahvistaminen, mikä auttaa oppilaita luottamaan itseensä ja selviämään erilaisista arkielämään kuuluvista toiminnoista. Se antaa myös pohjan liikunnasta nauttimiselle – harrastipa sitä vaikkapa omin päin, kaverien kanssa tai urheiluseuran tarjoamassa toiminnassa.

Sisäinen motivaatio liikunnassa

Lukuisat tutkimukset ovat osoittaneet, että sisäinen motivaatio on keskeisin tekijä oppimisen, toiminnassa viihtymisen sekä pysyvyyden kannalta. Kaiken kaikkiaan hyvä sisäinen motivaatio tuottaa kokonaisvaltaista hyvinvointia. Sen syntymisen kulmakiviä ovat koettu autonomia, koettu pätevyys ja sosiaalinen yhteenkuuluvaisuus.

Koettu autonomia tarkoittaa ihmisen tunnetta siitä, että hänellä on mahdollisuus tehdä omaan toimintaansa liittyviä valintoja ja osallistua sitä koskevaan päätöksentekoon. Koettu pätevyys on henkilön uskoa kykyjensä riittävyyteen erilaisten tehtävien suorittamisessa. Sosiaalinen yhteenkuuluvaisuus tarkoittaa oppijan tunnetta siitä, että hän kuuluu kiinteänä osana ryhmään.

Näitä pidetään psykologisina perustarpeina, joita ihmiset pyrkivät tyydyttämään jokapäiväisessä vuorovaikutuksessa ympäröivien ihmisten kanssa. Jos nämä perustarpeet tyydyttyvät, motivaatio muodostuu positiiviseksi ja oppilas kokee myös koululiikunnan sisäisesti motivoivaksi. Koululiikunnassa oppilaiden sisäistä motivaatiota siis edistetään yksittäisiin liikuntatunteihin liittyvillä positiivisilla kokemuksilla ja liikunnallisen elämäntavan tukemisella.

Liikunta on hyvinvointioppiaine

Liikunnanopettajan toimenkuva on muuttunut yksittäisten liikuntatietojen ja -taitojen jakajasta oppilaiden kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin edistäjäksi. Liikuntakasvatuksen keskeisenä tavoitteena tulee olla se, että laadukas suomalainen koululiikunta tukee ja kannustaa jokaisen oppilaan ja opiskelijan hyvää elämää.

Opetukselle luonteenomaista tulee olla hyvään vuorovaikutukseen sekä itsensä ja toisten arvostamiseen perustuva leikin ja pelin eetos. Siihen kuuluvat liikunnan ilo, hauskuus ja huolenpito sekä myönteinen suhde omaan kehoon ja toisiin ihmisiin.

Kodin aikuisten, opettajien ja valmentajien tehtävä on suojella, vaalia ja ruokkia lasten kehoa, mieltä ja sielua. Yksinkertaisesti sanottuna aikuisten tehtävä koulussa, tai vaikkapa liikunta- ja urheiluharrastuksissa, on auttaa oppilasta tai valmennettavaa pääsemään eteenpäin, kiertämään tai voittamaan ne esteet, jotka hidastavat hänen etenemistään ja kehitystään. Lapsi kukoistaa, kun häntä kehutaan ja rohkaistaan – hän kuihtuu, kun häntä väheksytään ja nöyryytetään. Aikuisen valta lapseen nähden on todella suuri ja pitkävaikutteinen.

Esimerkiksi fyysiset ominaisuutemme kuten kestävyys, nopeus, voima ja liikkuvuus eivät varastoidu, vaan meidän kaikkien tulisi jatkuvasti ylläpitää niitä. Kaikkein keskeisintä liikunnanopetuksessa on se, että oppilaita kannustetaan fyysiseen aktiivisuuteen, kokeilemaan rohkeasti erilaisia liikuntatehtäviä sekä toimimaan parhaansa yrittäen. Perusopetuksen OPS2014-perusteiden mukaan opetuksen tulee pyrkiä vahvistamaan oppilaiden kokemusta omasta liikunnallisesta pätevyydestään sekä myönteistä suhtautumista omaan kehoonsa. Näin voidaan tavoitella lasten ja nuorten omaehtoisen fyysisen aktiivisuuden lisääntymistä.

Liikuntaan sisäisesti motivoituneen lapsen ja nuoren valinnat elämässään johtavat useimmiten liikunnalliseen elämäntapaan. Ja tämä taas on – ei vain yksittäisen lapsen tai nuoren – vaan myös koko Suomen kansanterveyden ja -talouden kannalta hyvin tärkeä asia.